Henkilökohtainen avustaja ja työlainsäädäntö

Oletko oikealla sivulla?

Luet nyt uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaista sivua. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen.

Lue lisää vanhan vammaispalvelulain mukaisista palveluista
Uudessa vammaispalvelulaissa on siirtymäaika.
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä
Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987).

Tämän sivun sisältö

Palkat ja muut maksut
Henkilökohtaisen avustajan työaika
Työsuojelu ja työterveyshuolto
Sairausloma ja sijaisen palkkaus
Avustajan vuosiloma
Avustajan perhevapaat
Lomauttaminen
Avustajan työsuhteen päättäminen
Avustajan irtisanoutuminen ja työsuhteen purkaminen

Työnantajamallissa henkilökohtaisten avustajien työsuhteissa noudatetaan yleistä työlainsäädäntöä. Jos henkilökohtaisen avustajan työnantaja kuuluu Heta-Liittoon (Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry), työsuhteeseen sovelletaan myös Heta-Liiton ja JHL:n välistä henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusta.
Heta-liiton verkkosivut

Palkat ja muut maksut

Palkkojen ja muiden työnantajamaksujen hoitaminen on keskeinen työnantajavelvoite. Kun hyvinvointialue maksaa korvausta henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen, sen on samalla korvattava ne työnantajamaksut, jotka perustuvat lakiin.

Tällaisia maksuja ovat:

työnantajan sairausvakuutusmaksu
työeläkevakuutusmaksu
työnantajan työttömyysvakuutusmaksu
lakisääteinen tapaturmavakuutusmaksu
pakollisen työterveyshuollon maksut

Lisäksi on lain edellyttämällä tavalla korvattava muita pakollisia kuluja, kuten:

loma-ajan palkka
lomakorvaus
sairausajan palkka
mahdollisen sijaisen palkkakustannukset
sunnuntaikorvaukset
ylityökorvaukset, kun ylityön teettäminen on ollut välttämätöntä

Hyvinvointialue ei ole velvollinen korvaamaan palkkakustannuksia, jos työnantaja teettää työtä perusteettomasti sellaisina aikoina tai sellaisia määriä, että vammaispalvelupäätöksessä määritetyt rajat ylitetään.

Työnantaja on aina viimesijaisessa vastuussa työntekijälle siitä, että tämä saa lain mukaan hänelle kuuluvat korvaukset.

Lue lisää ylityön korvaamisesta kohdasta: Lisä- ja ylityöstä maksettavat korvaukset

Palkanmaksu

Palkka on maksettava työntekijälle palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Tuntipalkkalaisen palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja kuukausipalkkalaisen vähintään kerran kuukaudessa. Palkanmaksukausi on useimmiten joko kaksi viikkoa tai kuukausi.
Työsopimuslaki 2 luku 13 § (Finlex)

Palkan on oltava työntekijän käytettävissä sovittuna palkkapäivänä. Se on siis maksettava riittävän ajoissa. Jos palkkapäivä olisi sunnuntai, kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyys- tai vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, palkan on oltava työntekijän käytettävissä edellisenä arkipäivänä.
Työsopimuslaki 2 luku 15 § (Finlex)

Palkanmaksuun liittyen on hyvä tiedostaa, että työntekijällä on oikeus palkkaansa, jos työnteko estyy työntekijästä riippumattomasta syystä. Ellei syynä ole jokin luonnonkatastrofi tai tulipalo, palkanmaksuvelvollisuus jatkuu kunnes työntekijä lomautetaan tai irtisanotaan. Silloin edellytetään, että on olemassa jokin lomauttamis- tai irtisanomisperuste.
Työsopimuslaki 2 luku 12 § (Finlex)
Työsopimuslaki 5 luku 2 § (Finlex)
Työsopimuslaki 7 luku (Finlex)

Sitovaa palkkataulukkoa tai muuta ohjetta ei ole, jos työnantaja ei kuulu Heta-liittoon, mutta palkan tulee olla kohtuullinen.

Muut korvattavat kulut

Vammaispalvelulain mukaan hyvinvointialueen korvattaviksi tulevat myös muut työnantajana toimimisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset.

Henkilökohtaisen avustajan työaika

Työaikaa säätelee työaikalaki. Sen säännökset ovat pitkälti pakottavia eli niistä ei voi työehtosopimuksellakaan poiketa. Myös yli-, lisä-, sunnuntai- ja hätätyö määräytyvät työaikalain mukaan.

Lisä- ja ylityö

Työaikalain pääsäännön mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Kun säännöllinen tai sovittu työaika ylitetään, kyse on lisä- tai ylityöstä. Lisätyö on työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä säännöllistä työaikaa.

Ylityö on työnantajan aloitteesta tehty säännöllisen työajan ylittävä työ; siis esimerkiksi 9 tuntia päivässä tai 45 tuntia viikossa. Ylityötä saa teettää vain työntekijän erillisellä suostumuksella. Myös lisätyöhön tarvitaan työntekijän erillinen suostumus, ellei sitä ole sovittu jo työsopimuksessa. Työntekijällä on joka tapauksessa aina oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä.

Työaikalaki 16 ja 17 § (Finlex)

Lisä- ja ylityöstä maksettavat korvaukset

Lisätyöstä on maksettava vähintään sovitulta työajalta maksettavaa palkkaa vastaava korvaus. Ylityökorvaus riippuu siitä, ylitetäänkö säännöllinen vuorokautinen työaika vai/ja säännöllinen viikoittainen työaika.

Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka.
Työaikalaki 20 § (Finlex)

Lisä- ja ylityökorvaukset voidaan myös vaihtaa vapaa-aikaan. Silloin vapaa-aikaa annetaan samojen prosenttien mukaan kuin korvauksetkin lasketaan.
Työaikalaki 21 § (Finlex)

Hyvinvointialueen on korvattava ylityö, mikäli ylityön teettäminen on ollut välttämätöntä (kuten esimerkiksi työnantajan äkilliseen hoitoon saattaminen). Työnantajan on pyrittävä suunnittelemaan työvuorot etukäteen niin, että ylityötä voidaan välttää. Esimerkiksi työajan tasoittumisjaksoja voidaan hyödyntää tässä.

Vuorokausilepo

Työaikalain mukaan työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta.
Työaikalaki 25 § (Finlex)

11 tunnin vuorokautisesta lepoajasta voidaan kuitenkin poiketa esimerkiksi valtakunnallisella työehtosopimuksella.

Korvaava lepoaika

Jos työnantaja ei voi toteuttaa työntekijän 11 tunnin lepoa, työntekijälle pitää hyvittää saamatta jäänyt lepoaika. Tällöin puhutaan korvaavan lepoajan antamisesta.

Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaava lepoaika seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, korvaava lepoaika on annettava niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin viimeistään 14 vuorokauden kuluessa.
Työaikalaki 25 § (Finlex)

Lain lähtökohtana siis on, että korvaava lepoaika tulee antaa välittömästi seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Tällöin korvaava lepoaika pidentää tavanomaista vuorokausilepoa esimerkiksi niin, että työntekijä saa 11 tunnin lepoajan päätteeksi aiemmin lyhennetyn vuorokausilevon puuttuvat tunnit.

Korvaavan lepoajan antaminen on pakottavaa oikeutta, eli siitä ei voida poiketa työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella eikä edes työehtosopimuksella.

Tästä seuraa, että asia on huomioitava työvuorosuunnittelussa ainakin silloin, jos henkilön avuntarve on runsasta ja työntekijällä on tarve teettää pitkiä vuoroja.

Säännös johtaa myös siihen, ettei esimerkiksi yli kahden viikon lomamatkan tekeminen yhden avustajan voimin ole mahdollista, jos lepoaikaa ei voida toteuttaa lomamatkalla.

Lue lisää lepoajoista ja tauoista Työsuojelun sivulta

Sunnuntaityö

Sunnuntaityöstä on aina maksettava 100 %:lla korotettu palkka.
Työaikalaki 20 § (Finlex)

Koska sunnuntailisä on lakiin perustuva korvaus, hyvinvointialueen on korvattava se henkilökohtaisen avustajan työnantajalle silloin, kun työtä vammaispalvelupäätöksen mukaisesti voidaan teettää sunnuntaisin.

Sunnuntaina tai kansallisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain,

jos sitä laatunsa vuoksi tehdään säännöllisesti mainittuina päivinä tai
jos siitä on työsopimuksella sovittu taikka
jos työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.

Työaikalaki 17 § (Finlex)

Sunnuntaityön korotusosa voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Jos tehty työ on samalla ylityötä, on siitä suoritettava myös lain mukaan määräytyvä ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta.
Työaikalaki 20 § (Finlex)

Työaikalain soveltaminen perheenjäseniin

Lue lisää työaikalain soveltamisesta perheenjäseniin Omainen avustajana -sivulta.
Omainen avustajana

Työsuojelu ja työterveyshuolto

Työnantaja vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta. Työturvallisuuslain säännöksiä sovelletaan lähtökohtaisesti myös työnantajan kotona tapahtuvaan työhön. Tiettyjen laissa säädettyjen velvoitteiden noudattamisessa otetaan huomioon työnantajan työhön ja työolosuhteisiin kohdistuvat toimintamahdollisuuksien rajoitukset.
Työturvallisuuslaki 5 § (Finlex)

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.

Työnantajalla on yleinen ja varsin laaja huolehtimisvelvollisuus. Työturvallisuus on pyrittävä varmistamaan jo työn ja työtilojen suunnitteluvaiheessa. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Työnantajan velvollisuuksia on rajattu siten, että epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, jäävät huolehtimisvelvollisuuden ja vastuun ulkopuolelle.

Työturvallisuuslaki 8 § (Finlex)

Työnantaja perehdyttää työntekijänsä työpaikan olosuhteisiin ja oikeisiin työmenetelmiin sekä turvallisuusmääräyksiin.
Työturvallisuuslaki 14 § (Finlex)

Työntekijän puolestaan on noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ilmoitettava havaitsemistaan puutteista esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle, jos sellainen työpaikalla on.
Työturvallisuuslaki 18 § ja 19 § (Finlex)

Työnantajan on työterveyshuoltolain mukaan järjestettävä kaikille työntekijöilleen työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.
Työterveyshuoltolaki 4 § (Finlex)

Lakisääteinen työterveyshuolto on ehkäisevää terveydenhoitoa. Kyse on työterveyshuollon minimitasosta, joka ei sisällä varsinaista sairaanhoitoa. Hyvinvointialueen korvausvelvollisuus henkilökohtaisen avustajan työnantajalle kattaa vain lakisääteisestä työterveyshuollosta aiheutuvat kustannukset siltä osin kuin niihin ei saa korvausta Kelalta.

Työterveyshuoltolainsäädännön perusajatuksena on, että työnantaja käyttää työturvallisuuslain perusvelvoitteiden toteuttamisessa apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden asiantuntemusta.
Työterveyshuoltolaki 5 § (Finlex)

Sairausloma ja sijaisen palkkaus

Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Tämä koskee myös tuntipalkkaisia työntekijöitä. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.
Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.
Työsopimuslaki 2 luku 11 § (FInlex)

Työnantaja tai työntekijä hakee sairauspäivärahaa Kelalta. Työnantajalla on oikeus pyytää työntekijältä lääkärin tai terveydenhoitajan todistus sairaudesta heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Lähtökohtaisesti sairauslomatodistusta ei tule luovuttaa sen sisältämien arkaluontoisten tietojen takia työsuhteen ulkopuolisille tahoille.

Avustajan sairausloman ajalta hyvinvointialue korvaa sijaisen palkkaamisesta aiheutuvat kulut. Työnantajan tulee itse etsiä sijainen ja tehdä hänen kanssaan työsopimus ellei sijaisjärjestelyistä ole sovittu hyvinvointialueen kanssa muuta.

Avustajan vuosiloma

Vuosiloman määräytymisestä ja antamisesta on säädetty vuosilomalaissa. Lomanmääräytymisvuosi alkaa huhtikuun alusta ja päättyy maaliskuun loppuun. Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika.
Vuosilomalaki 4 § (Finlex)

Vuosiloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana.
Vuosilomalaki 20 § (Finlex)

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Vuosilomalaki 5 § (Finlex)

Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan lomakautta edeltävän maaliskuun lopussa päättyvän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään neljänätoista päivänä. Jos työntekijä on töissä harvemmin kuin neljänätoista päivänä kuukaudessa, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia.
Vuosilomalaki 6 § (Finlex)

Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta työntekijällä on oikeus lomakorvaukseen.
Vuosilomalaki 8 § (Finlex)

Laissa on lista sellaisista päivistä, joita pidetään vuosilomaa laskettaessa työssäolopäivien veroisina. Niitä ovat muun muassa päivät, joina työntekijä on ollut vuosilomalla sekä päivät, jolloin työntekijä on ollut pois työstä sairauden vuoksi (rajana 75 työpäivää vuodessa) tai vanhempainvapaan aikana (raskausvapaapäivien kanssa yhteensä enintään 160 päivää) tai lomauttamisen takia (enintään 30 työpäivää kerrallaan).
Vuosilomalaki 7 § (Finlex)

Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka (tai lomakorvaus) lasketaan eri tavoin riippuen siitä, onko työntekijä tuntipalkkainen vai kuukausipalkkainen. Jos työntekijälle maksetaan palkkaa viikolta tai sitä pitemmältä ajalta, hänellä on oikeus saada sama palkka myös loman ajalta. Tuntipalkalliselle työntekijälle on maksettava vuosilomapalkka, joka saadaan kertomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella.
Vuosilomalaki 10 ja 11 § (Finlex)

Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa työtä tekevän työntekijän vuosilomapalkka on 9 prosenttia taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.
Vuosilomalaki 12 § (Finlex)

Vuosilomapalkka maksetaan työntekijälle ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.
Vuosilomalaki 15 § (Finlex)

Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen vanhentumisaika on kaksi vuotta. Vanhentumisaika alkaa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Oikeus vuosilomapalkkaan tai lomakorvaukseen raukeaa, ellei kannetta ole nostettu kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin vuosilomapalkka tai lomakorvaus erääntyi.

Lomarahaa ei makseta, ellei työnantaja halua maksaa sitä itse. Lomaraha ei ole lakisääteinen korvaus vaan se perustuu työehtosopimuksiin.

Avustajan vuosiloman tai sairausloman ajalta hyvinvointialueen tulee korvata sijaisen palkkaamisesta aiheutuneet kulut. Työsuhteen päättyessä hyvinvointialue maksaa lomakorvauksen pitämättömistä lomista.

Avustajan perhevapaat

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, ja vanhempainrahakaudet.
Työsopimuslaki 4 luku 1 § (Finlex)

Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsensa hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
Työsopimuslaki 4 luku 3 § (Finlex)

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti, on työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan.

Työnantajan pyynnöstä lapsen sairastumisesta on esitettävä lääkärin tai terveydenhoitajan todistus.
Työsopimuslaki 4 luku 6 § (Finlex)

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä pakottavasta perhesyystä. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista.
Työsopimuslaki 4 luku 7 § (Finlex)

Raskaus- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa.
Työsopimuslaki 4 luku 3 a § (Finlex)

T yönantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden ajalta. Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.
Työsopimuslaki 4 luku 8 § (Finlex)

Työntekijä voi hakea päivärahaa perhevapaiden ajalta Kelasta.

Lomauttaminen

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen, tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.
Työsopimuslaki 5 luku 1 § (Finlex)

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi, jos työsopimus on tehty toistaiseksi voimassa olevaksi. Tällöin työnantaja saa lomauttaa työntekijän muun muassa, jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Henkilökohtaisen avustajan lomauttamisen edellytykset saattavat täyttyä esimerkiksi silloin, jos työnantaja joutuu sairaalaan tai lähtee kuntoutujaksolle.

Pääsääntöisesti määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei saa lomauttaa. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän voi lomauttaa vain niissä tilanteissa, joissa työntekijä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos tämä olisi työssä.

Työsopimuslaki 5 luku 2 § (Finlex)

Kun lomautuksen tarve on tullut työnantajan tietoon, hänen on esitettävä avustajalle ennakkoselvitys muun muassa lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta kestosta. Sen lisäksi hänen on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ennen lomautusilmoituksen antamista työntekijää on kuultava.
Työsopimuslaki 5 luku 3–5 § (Finlex)

Lomautuksen ajalta avustajalle ei makseta palkkaa. Työntekijällä on lomautuksen aikana kuitenkin oikeus ottaa vastaan muuta työtä ja myös oikeus työttömyyskorvaukseen. Jos työnantaja on lomauttanut työntekijän toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.
Työsopimuslaki 5 luku 6 § (Finlex)

Avustajan työsuhteen päättäminen

Työsuhteen päättäminen perustuu työsopimuslain pakottaviin säännöksiin. Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn tultua tehdyksi.
Työsopimuslaki 6 luku 1 § (Finlex)

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella.

Irtisanomisajasta voidaan sopia työsopimuksessa. Irtisanomisaikaa ei kuitenkaan voida sopia pidemmäksi kuin kuudeksi kuukaudeksi. Jos irtisanomisajasta ei ole sovittu, noudatetaan työsopimuslain aikoja.

Työsopimuslaki 6 luku 2 § (Finlex)

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta
kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta
neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta
kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Työsopimuslaki 6 luku 3 § (Finlex)

Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, hänen on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työsopimuslaki 6 luku 4 § (Finlex)

Työnantajan irtisanomisoikeutta rajoittavat tarkat säännöt. Yleissäännöksen mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.
Työsopimuslaki 7 luku 1 § (Finlex)

Nämä syyt on jaoteltu työntekijän henkilöön liittyviin ja toisaalta taloudellisiin sekä tuotannollisiin irtisanomisperusteisiin.

Työntekijään liittyvä asiallinen ja painava irtisanomisperuste voi olla

työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti
sellaisten työntekijään liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:

Työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.
Työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen.
Työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan.
Turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työntekijästä johtuvasta syystä, on työntekijälle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista.
Työsopimuslaki 7 luku 2 § (Finlex)

Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Käytännössä tämä tarkoittaa avustajien osalta esimerkiksi sitä, että työnantaja ei saa enää hyvinvointialueelta korvausta henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseksi tai avustajan työtä ei ole enää tarjolla työantajan palvelutarpeen muuttumisen vuoksi.

Hyvinvointialue ei ole työsopimuksen osapuoli. Se ei voi päättää työnantajamallilla palkatun henkilökohtaisen avustajan työsuhdetta eikä se ole suoraan vastuussa työsuhteeseen liittyvistä seikoista. Hyvinvointialue on kuitenkin velvollinen korvaamaan vammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset.

Jos hyvinvointialue lakkauttaa henkilökohtaisen avun päätöksen, henkilökohtaisen avustajan työnantajalle syntyy yleensä taloudellinen ja tuotannollinen peruste irtisanoa työntekijä. Hyvinvointialueelle puolestaan syntyy velvollisuus korvata henkilökohtaisen avustajan työnantajalle irtisanomisesta aiheutuvat lakisääteiset kustannukset, kuten irtisanomisajan palkka.

Avustajan irtisanoutuminen ja työsuhteen purkaminen

Henkilökohtaisen avustajan työsuhde voi päättyä työntekijän itsensä irtisanoutumiseen. Työntekijä ei tarvitse erityistä perustetta irtisanoutumiselleen. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan joko työsopimuksessa sovittua irtisanomisaikaa tai työsopimuslain mukaista irtisanomisaikaa.

Irtisanomisaikoja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta
1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.

Työntekijä saa purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.
Työsopimuslaki 8 luku 1 § (Finlex)

Purkuperusteeseen on aina vedottava 14 päivän kuluessa.
Työsopimuslaki 8 luku 2 § (Finlex)

Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaoloon, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien.
Työsopimuslaki 8 luku 3 § (Finlex)