Arvioinnin työkalupakki
Tälle sivulle on koottu arviointityökaluja, jotka tukevat osallisuutta, hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien kehittämishankkeiden onnistunutta toimintaa. Työkalut ovat hyödyksi myös hankkeita suunniteltaessa ja usein sovellettavissa myös hanketoiminnan ulkopuolella.
Työkalut on koostanut Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio ja kannustamme ESR+-osallisuushankkeita niiden käyttöön.
Miten arvioida osallisuutta edistävää toimintaa
Kolme ensimmäistä työkalua löydät myös Osallisuuden edistäjän oppaasta:
Apukysymykset auttavat hahmottamaan ja sanoittamaan sitä, miten toiminta tarkalleen ottaen edistää osallisuutta. Apukysymykset on jaoteltu kolmen osallisuuden osa-alueen mukaan: osallisuus omassa elämässä, osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä osallisuus yhteisestä hyvästä. Kysymykset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella laadittuun osallisuuden tieteelliseen viitekehykseen (Mitä osallisuus on? THL 2017).
Hyvinvointialueille ja kunnille räätälöidyt apukysymykset löydät osallisuusohjelman laadinnan ohjeesta (ks. ohje kohta 3) (ohje myös Osallisuuden edistäjän oppaassa, THL 2023):
Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko
Kymmenen väittämän kysymyspatteri, jolla mitataan osallisuuden kokemusta. Osallisuusindikaattorilla voidaan mitata osallistujien osallisuuden kokemuksen tasoa ja osallisuudessa hankkeen tai intervention aikana tapahtuneita muutoksia käyttäen indikaattoria seurantakyselynä.
Pienet onnistumistarinat – työkalu osallisuusvaikutusten arviointiin
Laadullinen arviointityökalu, jonka avulla kuvataan osallisuutta edistävän toiminnan vaikutusmekanismeja eli tekijöitä, joilla toiminta on onnistunut edistämään osallistujien osallisuuden kokemusta. Työkalun ideana on haastatella niitä, joiden osallisuutta hanke, toiminta tai muu interventio pyrkii edistämään, ja tunnistaa yksittäisiä osallisuutta vahvistaneita kokemuksia.
Havainnointimalli luovaan ryhmätoimintaan
Huhtinen-Hildén & Isola (2020): Systemaattisista havainnoista vaikutusten todentamiseen. Havainnointimalli luovaan ryhmätoimintaan
Havainnointimallilla voidaan tuottaa systemaattisia havaintoja luovan ryhmätoiminnan vaikutusten todentamiseksi. Se on sovellettavissa muunlaisenkin ryhmätoiminnan arviointiin. Mallissa toimintaa havainnoidaan kiinnittämällä huomio systemaattisesti neljään näkökulmaan: luovan toiminnan tavat ja välineet, ohjaaminen, yksittäisten osallistujien olemisen ja tekemisen tavat sekä ryhmän vuorovaikutus.
Miten arvioida tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista
Tasa-arvon tarkistuslista hankkeille
Työkalu auttaa hanketoimijoita, kuten hakijaa, hankepäällikköä ja rahoittavaa viranomaista huomioimaan sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta hankkeessa. Työkalu tukee toimijoita tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien huomioon ottamisessa hankkeen kaikissa vaiheissa, kuten hankehakemuksessa, hankkeen toteutuksessa ja hankkeen arvioinnissa.
Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi
Sivustolla on tietoa päätösten, palvelujen tai toiminnan erilaisista vaikutusten ennakkoarvioinnin tavoista kuten sukupuolivaikutuksen arvioinnista, sosiaalisten vaikutusten arvioinnista, yhdenvertaisuuden arvioinnista ja kielellisten vaikutusten arvioinnista. Ennakkoarvioinnissa on tärkeää tunnistaa vaikutuksia ihmisiin ja erityisesti tarkastella intersektionaalisesti väestöryhmiä, joille vaikutukset voivat kasaantua.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arviointikysymykset
Arviointikysymyspatterit, joita voi käyttää arvioimaan sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kehittämishankkeissa tai palveluissa. Kysymysten avulla voidaan kerätä tietoa kahdesta eri näkökulmasta: osallistujien ja palvelun käyttäjien kokemukset sekä toteuttajien näkemykset.
Miten arvioida sosiaalisia innovaatioita ja toimintamalleja
Yhteiskunnallisten innovaatioiden arviointityökalu (Innokyla.fi)
Kaksiosainen arviointilomake, jonka ensimmäisen osion täyttää innovaation kehittäjä ja toisen sen arvioija. Työkalun avulla voidaan koota sosiaalisiin innovaatioihin eli yhteiskunnallisten ongelmien uusiin ratkaisuihin liittyvää tietoa järjestelmällisesti, ja innovaatioiden toimivuutta arvioivat saavat sen avulla keskeiset tiedot tiiviisti. Kehittäjät voivat myös kirkastaa työkalulla omaa ideaansa.
Sivusto tarjoaa tukea sosiaaliseen innovaatioon tähtäävän projektin suunnitteluun. Se sisältää ohjeita ja tietoa hankkeen hakuvaiheesta aina tulosten juurruttamiseen valtavirtaistamiseen ja arvioimiseen asti. Siten sivusto toimii myös projektinhallinnan ja -arvioinnin työkaluna.
Lupaavan käytännön kriteerit
Mitä osallisuus on? (THL 2017) liite 2, sivu 67
Lomake, jonka kysymyksiin vastaamalla arvioidaan, sisältääkö osallisuutta edistävä toimintamalli (”osallisuuden palanen”) lupaavan käytännön ominaisuuksia ja osa-alueita. Näitä ovat tarve- ja kysyntälähtöisyys, innovatiivisuus, toimivuus ja tuloksellisuus, mallinnettavuus ja tuotteistaminen sekä siirrettävyys ja levitettävyys. Kriteerit on julkaistu Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa -työpaperissa (THL 2017, liite 2, sivu 67).
Tunnista ja kuvaa hyvä toimintamalli
Sivulla annetaan vinkkejä hyvien toimintamallien tunnistamiseen ja kuvaamiseen erityisesti osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta, mutta sivu on myös hyvä yleisohje. Toiminnan mallintaminen haastaa ajattelua ja tukee kehittämistyötä. Sivustolla annetaan myös ohjeita toimintamallien julkaisuun Innokylässä.
Miten arvioida kehittämishankkeita
Kartta, kompassi ja kalenteri – projektiarvioinnin opas (Metropolia AMK 2014)
Opas tarjoaa työkaluja ja käytännön vinkkejä hankkeiden toiminnan arviointiin ja esittelee projektiarvioinnin 3x3-mallin. Malli on yksinkertaistettu kuvaus arviointiprosessista, jossa projektin kuluessa toteutetaan kolme arviointiaskelta, ja jokainen askel sisältää kolme työvaihetta. Malli on suunniteltu erityisesti Euroopan rakennerahastojen hankkeiden käyttöön.
Jatkuvan kehittämisen ja arvioinnin prosessi
Joensuu, Räsänen & Unkila (2023): Hanketyön arviointi sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutuksen ja työllisyydenhoidon kehittämisessä
Arviointikehikon avulla hankkeet voivat tehdä systemaattista kirjaamista ja arviointia toimintansa aikana. Systemaattisessa arvioinnissa on kuusi näkökulmaa: tavoite, kohderyhmä, toiminta, näkemys, mittari ja verrokki.
Vertaisarvioinnissa toimintaa arvioi joku samanlaista hanketta tai palvelua aikaisemmin toteuttanut ulkopuolinen henkilö, jolla on näkemystä ja kokemusta toiminnan kehittämiseksi. Sivulle on koottu tietoa, menetelmiä ja oppaita vertaisarvioinnin toteuttamiskeksi.
Asiakasarvioinnissa jonkin hankkeen tai palvelun osallistujat tai asiakkaat pääsevät itse tekemään arviointia ja lausumaan oman näkemyksensä sen toiminnasta ja tuloksista. Sivulle on kerätty tietoa, toimintamalleja ja oppaita asiakasarvioinnin toteuttamisen tueksi.
Itsearvioinnissa hankkeen tai palvelun toteuttajat itse pohtivat ja selvittävät, tehdäänkö asioita oikein tai ovatko toiminnan tulokset sellaisia kuin haluttiin. Itsearviointi edellyttää kykyä asettaa oma toiminta kriittisen tarkastelun kohteeksi. Sivulle on kerätty menetelmiä, oppaita ja tietoa itsearvioinnin toteuttamiseksi.
Miten arvioida työ- ja toimintakykyä
Kykyviisari®-itsearviointikysely (Ttl.fi)
Itsearviointikyselyn avulla työikäinen henkilö voi arvioida omaa työ- ja toimintakykyään. Seurantakyselynä sillä voi arvioida myös työ- ja toimintakykyä edistävän palvelun tai hankkeen vaikutuksia. Kykyviisari-kyselyä voi kokeilla Työterveyslaitoksen (TTL) sivustolla tai työvoimapalveluiden Työmarkkinatorilla. Kykyviisari on Työterveyslaitoksen kehittämä Euroopan sosiaalirahaston tuella.
Miten arvioida sosiaalityön vaikuttavuutta
Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittaria hyödynnetään laadittaessa työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa. Se rakentuu neljästä komponentista, joita ovat asiakkaan tavoitteet ja niitä tukevat tai estävät tilannetekijät, sosiaalityön menetelmät ja palvelut, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Avain-mittarilla saadaan tietoa siitä, millaisilla asioilla sosiaalityössä voidaan vaikuttaa asiakkaan tilanteeseen.
