Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta

Osallisuusindikaattori: 10 väittämää mittaavat osallisuuden kokemusta.

Osallisuuden kokemusta voidaan mitata THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS).

Osallisuusindikaattori muodostuu kymmenestä väittämästä, jotka kartoittavat vastaajan kuuluvuuden tunteita, tekemisten merkityksellisyyttä sekä toimintamahdollisuuksia ja hallittavuutta. Vaikka väittämät ovatkin teoreettisesti jaettavissa näille ulottuvuuksille, tieteellinen validointi osoittaa kaikkien väittämien kuuluvan yhteen faktoriin eli vaikuttavaan tekijään, osallisuuden kokemukseen.

Väittämien vastaukset sijoittuvat jatkumolle, jonka toinen ääripää edustaa osattomuuden kokemusta ja toinen osallisuuden kokemusta.

Osallisuusindikaattori on tieteellisesti validoitu virallisessa muodossaan, eikä väittämien muokkaaminen tai soveltaminen ole sallittua.

Väittämien taustalla on kokonaisvaltainen käsitys osallisuudesta kuulumisena ja kuulluksi tulemisena: Osallinen ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallinen ihminen pääsee osalliseksi yhteisestä hyvästä: hän voi sekä tuottaa yhteistä hyvää että pääsee nauttimaan siitä. Vaikutusmahdollisuuksien ja resurssien ohella oleellista on, että uskoo mahdollisuuksien olemassaoloon. 

Ota osallisuusindikaattori käyttöön:

  • väestötutkimuksessa: Osallisuusindikaattori on mukana muun muassa Terve Suomi -tutkimuksessa, Kouluterveyskyselyssä, Finsotessa, MoniSuomi-tutkimuksessa, Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyssä, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hyvinvointikyselyssä, Vantaan kaupungin osallisuuskyselyssä, Vankien terveys, työkyky ja hoidon tarve -tutkimuksessa ja Suomalaisten yksinelävien mielenterveys -tutkimuksessa. 
  • seurantatietoa tuottavana mittarina:  Mikäli haluat indikaattorin mukaan omaan seurantatutkimukseesi, lue ohje edellä.
    • Osallisuusindikaattori on valittu valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2020–2023 sekä Suomen romanipoliittisen ohjelman 2023–2030 seurantamittaristoon.
  • toiminnan arvioinnissa:
    • Osallisuusindikaattorilla voi mitata osallisuuden kokemuksen muutosta ja se auttaa osallisuutta edistävän toiminnan vaikutusten todentamisessa.
    • Osallisuusindikaattorin sisältävä osallisuuskysely sopii sellaisen toiminnan arviointiin, jossa osallistujille voidaan teettää alku- ja loppukysely.
      Osallisuuskysely
    • Osallisuusindikaattori oli mukana STEAn vaikutusarvioinnin mittaripilotissa. Pilotin myötä osallisuusindikaattoria tullaan käyttämään Näkymättömät-avustusohjelman (2024–2026) hankkeiden toiminnan arvioinnissa.
  • Keskustelun ja ajatusten herättäjänä ryhmätoiminnassa
    Osallisuusindikaattorin väittämiä voi käyttää ryhmäkeskusteluissa yleisellä tasolla keskustelun pohjana ja ajatusten herättäjänä. Älkää kuitenkaan samassa yhteydessä täyttäkö mittaria tai keskustelko siitä, mitä kukin vastaisi väittämiin, ellei ihminen kerro sitä oma-aloitteisesti. Ryhmäkeskustelu ei saa olla piilotettu arviointi (ks. seuraava kohta). Keskusteluun osallistumisen tulee olla vapaaehtoista. Voit valita keskusteluun myös vain osan osallisuusindikaattorin väittämistä. Löydät taustatietoa väittämistä myöhemmin tästä luvusta.
  • Tällä hetkellä emme suosittele osallisuusindikaattorin käyttöä asiakkaan yksilöarvioinnissa osana yksilötason asiakasohjausta, koska asiaa ei ole tutkittu tarpeeksi. Jos suunnittelet tutkimusta osallisuusindikaattorin käytöstä asiakasohjauksessa, ota meihin yhteyttä.

Hyödynnä osallisuusindikaattorilla tuotettua tutkimustietoa:

Sivun sisällys

Osallisuusindikaattorin yleinen kuvaus

Osallisuusindikaattorin pääkysymys on: 

”Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Merkitse jokaisen väittämän kohdalla se vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten omaa kokemustasi”. 

Osallisuusindikaattorin väittämät ovat: 

  1. Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
  2. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
  3. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
  4. Olen tarpeellinen muille ihmisille
  5. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
  6. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
  7. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
  8. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
  9. Koen, että minuun luotetaan
  10. Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin. 

Vastausvaihtoehtoina esitetään 1) täysin eri mieltä, 2) jokseenkin eri mieltä, 3) ei samaa eikä eri mieltä, 4) jokseenkin samaa mieltä, 5) täysin samaa mieltä. Kuhunkin kysymykseen vastataan asteikolla 1–5.

Osallisuusindikaattori lasketaan väittämien pisteistä ja summa muunnetaan asteikolle 0–100. Suurempi pistemäärä tarkoittaa vahvempaa osallisuuden kokemusta. Osallisuuden kokemus voidaan raportoida jatkuvana muuttujana tai käyttää katkaisukohtaa. Erittäin heikon osallisuuden kokemuksen rajaksi on määritelty alle 50 pistettä. Tätä katkaisupistettä käytetään esimerkiksi Sotkanet-tilastopalvelussa.

Jos otat osallisuusindikaattorin käyttöön, sitä on tärkeää käyttää juuri tässä muodossa ja noudattaa tällä sivulla annettuja tarkempia ohjeita. 
Osallisuusindikaattorin käyttöön liittyvät ohjeet, pisteytys ja summapisteen laskeminen

Osallisuusindikaattoria voidaan käyttää yksilöiden osallisuuden kokemuksen mittaamiseen. Jos mittauskertoja on enemmän kuin yksi, voidaan tarkastella vastaajien kokemuksen muutosta. 

Jos tarkastellaan yhtä aikaa useiden henkilöiden vastauksia, voidaan vertailla eri ryhmien keskiarvoja. Näin voidaan tarkastella eroja osallisuuden kokemuksissa esimerkiksi sukupuolittain, ikäryhmittäin tai työmarkkina-aseman mukaan.

Osallisuusindikaattoria on kehitetty THL:n Sokra-koordinaatiohankkeessa, jota Euroopan sosiaalirahasto rahoittaa.

Indikaattoria voidaan käyttää laajasti erilaisissa toimintaympäristöissä ja myös kansainvälisesti, koska se ei ole palvelujärjestelmä- tai kulttuurisidonnainen.

Osallisuusindikaattori on käännetty eri kielille (mm. englanti, ruotsi, venäjä, pohjois-saame, arabia, somali). Pyydä kieliversioilta THL:n tutkijoilta (yhteystiedot sivun lopussa). Selkokielistä versiota kehitetään Savas-säätiön Osalliseksi-hankkeessa (STEA 2021–2023).

Osallisuusindikaattoria on käytetty Kouluterveyskyselyssä peruskoulun 8-luokkalaisille ja sitä vanhemmille oppilaille. Vielä ei tiedetä, miten indikaattori toimii tätä nuoremmille lapsille. Työtä 3–12-vuotiaille lapsille soveltuvan osallisuusindikaattorin kehittämiseksi pohjustettiin Pelastakaa Lapset ry:n kanssa vuonna 2022.

Osallisuusindikaattori on tieteellisesti validoitu: indikaattori toimii erittäin hyvin

Osallisuusindikaattorin suomenkielinen versio on tieteellisesti validoitu eri menetelmiä käyttäen. THL:n toteuttamassa validointitutkimuksessa (Leemann ym. 2021) indikaattorin tieteellistä pätevyyttä tarkasteltiin järjestelmällisesti ja monipuolisesti. Kaikki tieteellisen validoinnin vakiintuneet kriteerit osoittavat, että indikaattori toimii erittäin hyvin ja mittaa sitä, mitä sillä olisi tarkoituskin mitata.

Väittämät muodostavat koherentin kokonaisuuden, eli jokaisen väittämän sisällyttäminen kysymyspatteristoon on perusteltua.

Validointitutkimuksessa havaitut yhteydet koetun terveyden, yksinäisyyden ja elämänlaadun mittareihin vahvistavat käsitystä siitä, että osallisuuden kokemus on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Analyysit osoittavat kuitenkin, että osallisuusindikaattori ei mittaa samoja käsitteitä vaan omaa kokonaisuuttaan eli osallisuuden kokemusta.

Lars Leemann, Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Tommi Härkänen & Anna-Maria Isola (2022) Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. Journal of Human Development and Capabilities, 23:3, 400–424

Lue osallisuusindikaattorin tieteellisestä validoinnista kertova tiedote (THL-tiedote 3.11.2021)

Osallisuusindikaattorin kysymysten perustelut ja tausta

Osallisuusindikaattorin väittämät on muodostettu tukeutuen aiempaan tutkimukseen ja tutkimuskirjallisuuteen. Väittämiä on testattu ja kehitetty edelleen ryhmähaastattelujen ja avoimesta verkkotestistä saadun palautteen perusteella.

1. Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä.

Mielekäs toiminta, jossa voi olla hyödyksi tai tehdä hyvää jollekin toiselle, tuo elämään merkityksellisyyden kokemuksia. Merkityksellisyyden kokemus on hyvinvoinnin välttämätön edellytys. Merkityksellisyyden kokemus motivoi, auttaa ottamaan vastuuta elämästään ja tekemään hyvinvointia edistäviä valintoja.

2. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni.

Myönteisesti virittyneenä ihminen uskoo itseensä ja pystymiseensä. Myönteinen palaute antaa kokemuksen siitä, että on arvostettu. Myönteinen palaute voi olla merkki, joka myöhemmin voi auttaa suuntaamaan toimintaa. Myönteisen palautteen saaminen edellyttää yhteyksiä muihin ihmisiin ja sitä, että on saanut osoitettua omaa kyvykkyyttään tai tehtyä jotain hyvää.

3. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön.

Ryhmässä, yhteisössä tai yhteiskunnassa muotoutuvat ne asiat, joita pidetään yleisesti tärkeinä ja jotka siten auttavat muodostamaan merkityksellisyyden kokemuksia. Ryhmässä tai yhteisössä voi tuntea läheisyyttä ihmisten kanssa, osoittaa kyvykkyyttään ja panostaa yhteiseen hyvään. Ryhmässä tai yhteisössä pystyy myös osallistumaan resurssien hallintaan.

4. Olen tarpeellinen muille ihmisille.

Voidakseen kokea olevansa tarpeellinen jolle kulle toiselle, on oltava sosiaalisia suhteita ja kuuluttava erilaisiin vuorovaikutusympäristöihin. Tarpeellisuuden kokemus liittyy läheisesti siihen, että pystyy tekemään hyvää, voi osoittaa kyvykkyyttään, pystyy osallistumaan vaikuttamisen prosesseihin ja että kokee merkityksellisyyttä.

5. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun.

Jotta voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, on kyettävä ymmärtämään itselleen ja ympärillään tapahtuvia asioita. On oltava myös tiedolliset ja taidolliset välineet vaikuttaa niihin.

Toimintavalmiuksien viitekehys rakentuu ajatukselle siitä, että köyhällä ei ole vapautta tavoitella itsensä, yhteisönsä ja yhteiskuntansa arvostamia asioita. Vapauden puutteesta minä-pystyvyyden tunne ja toimijauskomukset voivat heiketä. Toimijuuden supistuessa ihminen ei välttämättä koe olevansa autonominen yksilö. Vaikka ympärillä olisi mahdollisuuksia, niitä ei välttämättä näe. Tai jos näkee mahdollisuudet, niihin ei uskalla välttämättä tarttua. Silloin ei ole vapaa tavoittelemaan itselleen tärkeitä asioita.

6. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus.

Elämän tarkoitus liittyy kaikkiin edellä esitettyihin väittämiin. Elämän tarkoitus on yhteydessä muun muassa siihen, kokeeko ihminen itsensä tarpeelliseksi, kuuluuko itselleen tärkeään ryhmään ja kokeeko päivittäiset tekemisensä merkityksellisiksi. Elämän tarkoitus on myös yhteydessä päämääriin ja tavoitteisiin. Motivaatio syntyy, kun ihminen uskoo itseensä, on myönteisesti virittynyt ja asettaa tavoitteita.

7. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita.

Jotta voi tavoitella itselleen tärkeitä asioita, on ensinnäkin oltava vapaus poliittiseen vaikuttamiseen, taloudelliseen vaihtoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Sen lisäksi on oltava saatavilla toimintavalmiuksia parantavia mahdollisuuksia kuten palveluita, taloudellista turvaa, koulutusta ja sivistymisen mahdollisuuksia.

Vaikka ihmisellä ulkoapäin katsottuna olisi mahdollisuudet tavoitella itselleen tärkeitä asioita, hän ei välttämättä itse koe niin. Jos ei usko itseensä ja mahdollisuuksiinsa, on vaikeaa asettaa tavoitteita.

8. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen.

Osatakseen hakea apua on tunnettava toimintaympäristö ja hallittava siihen liittyvät asiat. On myös tunnettava kuuluvansa sellaiseen kokonaisuuteen, kuten sukuun, naapurustoon, paikallisyhteisöön, tai oltava kontakti palveluihin, josta apua voi hakea ja johon tietää voivansa tarpeen tullen turvautua.

9. Koen, että minuun luotetaan.

Tutkimukset osoittavat vaikeuksien parissa kamppailevien ihmisten kokevan, ettei heihin luoteta. Avun piiriin hakeutumista helpottaa, jos voi kokea luottavansa avun tarjoajaan. Luottamus edellyttää sitä, että esimerkiksi toimeentulo, tapahtumat ja ihmiset ovat kohtuullisesti ennakoitavia. Luottamussuhteen rakentumiseen on varattava aikaa.

10. Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin.

Mahdollisuus vaikuttaa elinympäristön asioihin edellyttää ennen kaikkea poliittisen toimijuuden vapauksia mutta myös toiminta-alustoja ja menetelmiä siihen. Yhteisiin asioihin vaikuttaminen edellyttää, että on osa sellaista piiriä, kokonaisuutta tai paikallista yhteisöä, jossa tarjoutuu tilaisuus vaikuttaa. On myös ymmärrettävä elinympäristöään, sen tapahtumia ja sitä, mihin voi ja kannattaa vaikuttaa.

Pitkään ja monia vaikeuksia kokeneet ihmiset kaipaavat kokemusta siitä, että voivat olla ”yhteiskuntakelpoisia kansalaisia”. Tämä toteutuu silloin, kun jollakin tavalla pystyy panostamaan yhteiseen hyvään.

Osallisuusindikaattorin tulosten tulkinta

Osallisuuden kokemus on keskeinen osa hyvinvointia. Osallisuusindikaattori kuvailee ihmisten kokemusta merkityksellisyydestä, uskoa toimintamahdollisuuksiin, uskoa vaikutusmahdollisuuksiin omassa elämässä ja elinympäristössä, sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Niiden puute viittaa matalaan sosiaaliseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Osallisuusindikaattorin tulosten on osoitettu olevan yhteydessä esimerkiksi terveyteen, toiminta- ja työkykyyn, mielenterveyshäiriöihin ja elämänlaatuun. 

Matala osallisuuden kokemus viitaa siihen, että henkilö on syrjäytymisvaarassa tai kokee itsensä syrjäytetyksi. Osallisuusindikaattorin tulosten on osoitettu olevan yhteydessä koettuun yksinäisyyteen, taloudellisiin vaikeuksiin, köyhyyteen, koulutusasteeseen ja työmarkkina-asemaan. Sisäministeriön mukaan syrjäytyminen on myös yksi suurimmista sisäisistä turvallisuusriskeistä. 

Tutkimukset osoittavat myös, että osalliseksi itsensä kokeva ihminen tekee hyvinvointiaan palvelevia valintoja, koska hänen tulevaisuushorisonttinsa yltää pidemmälle. Osaton ihminen näkee edessään vain riskejä ja kielteisiä asioita.

Kaikkien, erityisesti heikommassa asemassa olevien väestöryhmien osallisuuden edistäminen osallistamisella ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoamisella on siis suuret vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. 

Osallisuuden kokemuksen yhteyksiä eri ilmiöihin on havainnollistettu kuviossa 1. 

 

Kuvio 1: Osallisuuden kokemuksen yhteydet muihin ilmiöihin.

Kuvio 1. Osallisuuden kokemuksen yhteydet muihin ilmiöihin

Osallisuuden kokemus on vuorovaikutussuhteessa näiden ilmiöiden kanssa. Se tarkoittaa, että osallisuuden kokemus voi olla sekä syy että seuraus. Esimerkiksi matala osallisuuden kokemus voi heikentää mielenterveyttä. Toisaalta mielenterveyshäiriöt voivat aiheuttaa matalaa osallisuuden kokemusta. Tällä tavoin muodostuu kierrettä, joka voi johtaa positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. Negatiivinen syöksykierre voidaan katkaista osallisuuden edistämisellä.
Osallisuuden edistämisen mallit
Osallisuuden edistäminen

Kuvio 2 havainnollistaa osallisuuden kokemuksen vuorovaikutusta muihin ilmiöihin.

Kuvio 2: Osallisuuden kokemuksen vuorovaikutus muihin ilmiöihin.

Kuvio 2. Osallisuuden kokemuksen vuorovaikutus muihin ilmiöihin

Taloudellinen merkitys

Osallisuuden kokemuksen moninaiset yhteydet koettuun hyvinvointiin, terveyteen, toiminta- ja työkykyyn viittaavat siihen, että osallisuuden kokemuksella on suuria potentiaalisia kansantaloudellisia vaikutuksia.

Osallisuuden kokemus eroaa vahvasti työllisten ja työttömien tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevien välillä. Myös työttömyyden kesto, erityisesti yli 2 vuotta pitkittynyt työttömyys, ja koulutusaste ovat yhteydessä osallisuuden kokemukseen. Osallisuuden kokemus näyttää olevan syrjäytymisen suhteen sekä syy että seuraus, joten se on vuorovaikutussuhteessa niiden kanssa. 

THL:n ja Sitran tutkimus (Hiili ym. 2017) osoittaa, että syrjäytyminen aiheuttaa inhimillisen hyvinvointivajeen lisäksi suuria taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle esimerkiksi erilaisten korjaavien palveluiden, tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen kautta. 

Samanlainen vuorovaikutussuhde muodostuu myös osallisuuden kokemuksen ja yksilön hyvinvoinnin ja terveyden välillä. Erityisesti yhteys mielenterveyteen on vahva. Heikentynyt mielenterveys on suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava syy. Toisaalta heikentynyt terveys kasvattaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. 

Osallisuusindikaattorilla saatuja tutkimustuloksia

Tuoreimpia tuloksia väestötutkimuksista:

Terve Suomi 2022–2023:

MoniSuomi 2022:

Vankien terveys ja hyvinvointi 2023. Wattu IV -vankiväestötutkimus (THL 2023)

Löydät vuonna 2023 tehdyn koosteen tutkimustuloksista Osallisuuden edistäjän oppaan sivulta 32.
Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Tutustu myös IPS-toimintamallin arviointiraportista löytyviin osallisuusindikaattorituloksiin (s. 95–96).
IPS Sijoita ja valmenna -työhönvalmennus mielenterveyden häiriöön sairastuneiden työllistymisen tukena : arviointitutkimus toimintamallin käyttöönotosta, soveltuvuudesta ja koetusta vaikuttavuudesta (THL 2024)

Työssäkäyvien osallisuuden kokemus on vahvempaa kuin työttömillä ja työkyvyttömillä

Työssäkäyvillä on vahvempi osallisuuden kokemus kuin työttömillä ja työkyvyttömillä. Jopa joka neljäs työtön kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Yrittäjillä on vahvin osallisuuden kokemus. Aineistona toimii Finsote 2019 -kysely.

Naiset kokevat keskimäärin hieman miehiä vahvempaa osallisuutta, ja miehillä riski kokea erittäin heikkoa osallisuutta on noin puolitoistakertainen naisiin verrattuna. Yksinasuvien osallisuuden kokemus on heikompaa kuin pariskunnilla ja lapsiperheillä.

Julkaisut:

Tiedotteet suomeksi ja ruotsiksi:

Korona-ajan poikkeukselliset rajoitukset koettelivat nuoria – yksinäisyys lisääntyi ja osallisuus heikkeni

Nuorten elinolot -vuosikirjaan on koottu artikkeleita lasten ja nuorten kokemuksista koronakriisin alkuvaiheesta. Sokran tutkijoiden, Lotta Virrankarin ja Lars Leemannin, artikkelista selviää, että heikossa asemassa olevien nuorten osallisuuden kokemus heikentyi koronavuosina jopa kaksinkertaisesti ikätovereihin verrattuna. Osallisuuden kokemus heikentyi muita enemmän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla, vähävaraisten perheiden nuorilla ja oman terveytensä heikoksi kokeneilla nuorilla.

Leemann, Lars & Virrankari, Lotta (2022) Nuorten osallisuuden kokemus ja siinä tapahtuneet muutokset vuosina 2019–2021: ovatko erot kasvaneet koronaepidemian aikana? Teoksessa: Kekkonen, Marjatta ym. (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan, Nuorten elinolot -vuosikirja 2022.

Uutinen ja tiedote:

Köyhyyttä kokeneilla selvästi heikompi osallisuuden kokemus

THL:n tutkimuksessa (2021) havaittiin, että köyhyyttä kokeneilla on usein matalampi osallisuuden kokemus kuin muilla. Köyhyyden kokemisesta kertoivat pelko ruoan loppumisesta, tinkiminen lääkkeiden ostosta tai lääkärissä käynnistä rahapulan vuoksi. Tutkimuksen aineistona toimi Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi -kysely (Sokran kyselytutkimus 2017).

Lars Leemann, Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Tommi Härkänen & Anna-Maria Isola (2021) Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. Journal of Human Development and Capabilities, 23:3, 400–424

Köyhyyttä kokeneilla usein matala osallisuuden kokemus – THL:n osallisuusindikaattori auttaa vähentämään syrjäytymistä (THL-tiedote 3.11.2021)

Alustavat tulokset työelämän ulkopuolella oleville työikäisille suunnatusta kyselystä

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi -aineistosta (Sokran kyselytutkimus 2017) tehdyt alustavat analyysit (Leemann 2020) kertovat, että osallisuuden kokemuksella on vahvoja yhteyksiä

  • terveyteen
  • toimeentuloon
  • työttömyyden kestoon
  • yksinäisyyteen
  • tulevaisuuden suunnitteluun
  • psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

Osallisuuden kokemus ja terveys

Osallisuuden kokemus eroaa voimakkaasti kyselyyn vastanneiden koetun terveyden mukaan. Mitä parempi koettu terveys, sitä vahvempi osallisuuden kokemus oli.

  • Terveytensä huonoksi kokeneiden osallisuusindikaattorin keskiarvo oli hyvin matala, 51,6 pistettä.
  • Terveytensä hyväksi kokeneiden osallisuusindikaattorin keskiarvo oli hyvin korkea, 77,4 pistettä.
  • Erot olivat jokaisen vastausvaihtoehdon (huono, melko huono, keskitasoinen, melko hyvä, hyvä) välillä suuret.

Osallisuuden kokemus ja toimeentulo

Mitä helpommaksi menojen kattaminen koettiin, sitä vahvempi osallisuuden kokemus oli. 

  • Kotitalouden menojen kattamisen erittäin hankalaksi kokeneiden osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 62,3 pistettä. 
  • Toisessa ääripäässä eli kotitalouden menojen kattamisen erittäin helpoksi kokeneiden osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 76,4 pistettä.

Mitä riittävämmäksi oma toimeentulo koettiin, sitä vahvempi myös osallisuuden kokemus oli. 

  • Niiden, jotka ilmoittivat, että raha ei lainkaan riitä tarpeisiin, osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 60,5 pistettä.
  • Toisessa ääripäässä, toimeentulonsa täysin riittävästi kokeneiden keskiarvo osallisuusindikaattorilla oli 74,6 pistettä.  

Osallisuuden kokemus ja työttömyyden kesto

Mitä pidempään työttömyys oli kestänyt, sitä matalampi osallisuusindikaattorin keskiarvo oli.

  • Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 64,7 pistettä. 
  • Alle puoli vuotta työttömänä olleiden keskiarvo oli 70 pistettä.

Osallisuuden kokemus ja yksinäisyys

Mitä vähäisempää yksinäisyyden kokemus, sitä vahvempi osallisuuden kokemus oli.

  • Jatkuvasti yksinäiseksi kokeneiden osallisuusindikaattorin keskiarvo oli erittäin matala, 49 pistettä.
  • Ei koskaan itsensä yksinäiseksi kokevien keskiarvo oli peräti 76,6 pistettä. 

Osallisuuden kokemus ja tulevaisuuden suunnittelu

Mitä vahvempaa osallisuutta koettiin, sitä pidemmälle tulevaisuutta suunniteltiin. 

  • Päivä kerrallaan elävillä osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 65,5 pistettä.
  • Viikkosuunnitelmia tekevien keskiarvo oli 67,5 pistettä.
  • Kuukausi kerrallaan elävien oli selvästi korkeampi, 73,4 pistettä.
  • Useamman vuoden suunnitelmia tehneiden keskiarvo 74 pistettä.   

Osallisuuden kokemus ja psyykkinen kuormittuneisuus

Osallisuuden kokemus erosi erittäin selkeästi psyykkisen kuormittuneisuuden mukaan. 

  • Vakavasti psyykkisesti kuormittuneiden keskiarvo osallisuusindikaattorilla oli vain 58 pistettä. 
  • Niiden keskiarvo, jotka eivät kärsineet psyykkisestä kuormittuneisuudesta, oli 73,4 pistettä.

Viittausohje: Leemann, Lars (2020). Alustavat tulokset osallisuusindikaattorin yhteyksistä muihin ilmiöihin. Sokran kyselytutkimuksen tulokset. Verkkojulkaisu: Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta (Thl.fi/Sokra) 

Osallisuuden kokemus, seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta

Seksuaalista häirintää tai seksuaaliväkivaltaa kokeneilla nuorilla on selvästi muita nuoria matalampi osallisuuden kokemus, käy ilmi Kouluterveyskyselyn 2019 aineistosta.

Julkaisut:

Tiedote suomeksi ja ruotsiksi:

Osallisuuden kokemus ja väkivalta

Kouluterveyskyselyssä 2019 havaittiin, että vanhempien väkivallan kohteeksi joutuneilla lapsilla ja nuorilla oli selkeästi matalampi osallisuuden kokemus.

Julkaisut:

Tiedote suomeksi ja ruotsiksi:

Osallisuuden kokemus ja koulukiusaaminen

Kouluterveyskyselyn 2019 tulokset osoittavat, että sekä kiusaajilla että kiusatuilla on muita matalampi osallisuuden kokemus.

Elokuussa 2020 julkaistut alustavat tulokset:

Tuetun loman vaikutukset osallisuuden kokemukseen

Osallisuusindikaattoria käytettiin ensi kertaa seurantatutkimuksessa.

Helsinkiläisnuorten osallisuuden kokemuksessa alueellisia eroja

Helsingin kaupungin HYTE-barometrin kartasta (kuvio 11 sivulla 25) voidaan havaita, että Helsingin keskustan tuntumassa asuvilla nuorilla on korkeampi osallisuuden kokemus. Alueiden välillä on kuitenkin eroja. Aineisto on poimittu vuoden 2019 Kouluterveyskyselystä.

Stadin HYTE-barometri – Hyvinvointikertomus 2018–2021 (Helsingin kaupunki, Tilastoja 2021:1) (pdf, 3 Mt)

Osallisuusindikaattorin käyttöön liittyvät ohjeet, pisteytys ja summapisteen laskeminen

Osallisuusindikaattori on esitetty kuviossa 3. Osallisuusindikaattoria tulee käyttää sanatarkasti juuri tässä esitetyssä muodossa. Osallisuusindikaattorin pääkysymystä, ohjaavaa lausetta, vastausvaihtoehtoja, väittämiä tai niiden järjestystä ei saa millään tavalla muuttaa tai muunnella, eikä jättää pois. 

Osallisuusindikaattori on validoitu tässä nimenomaisessa muodossa. Erimuotoisilla kysymyspatteristoilla saatuja tuloksia ei voida suoraan vertailla.

Osallisuusindikaattoria voidaan käyttää paperilomakkeessa tai sähköisesti. Vastaajan tulisi mahdollisuuksien mukaan täyttää osallisuusindikaattori itse. Haastattelumuotoa ei ole tarkistettu ja sitä on vältettävä.

Osallisuusindikaattorin käytössä on kaikissa tapauksessa noudattava yleisiä tutkimuseettisiä periaatteita (esim. tietoon perustuva suostumus, vapaaehtoisuus ja anonymiteetti) sekä kaikki tietosuojaan liittyviä säännöksiä. 

Osallisuusindikaattorin käyttö on maksutonta. Pyysimme aiemmin ilmoittamaan käyttöönotosta, mutta nykyisin emme enää edellytä sitä.

Kuvio 3: Osallisuusindikaattori.

Kuvio 3. Osallisuusindikaattori

Osallisuusindikaattorin pisteytys

Vastausvaihtoehto Pisteet
täysin eri mieltä 1 piste
jokseenkin eri mieltä 2 pistettä
ei samaa eikä eri mieltä 3 pistettä
jokseenkin samaa mieltä 4 pistettä
täysin samaa mieltä 5 pistettä

Osallisuusindikaattorin summapistemäärän laskeminen

Osallisuusindikaattorin pistemäärä lasketaan väittämien pisteistä, jotta summapistemäärä on välillä 10–50. Tämä pistemäärä muunnetaan asteikolle 0–100. Lopullinen summapistemäärä lasketaan seuraavan kaavan mukaan:

Kaava osallisuusindikaattorin summamuuttujan pistemäärän laskemiseen.

Kaavassa x on väittämän i pistemäärä.

Kaavan mukaan kaikkien 10 väittämien pisteet lasketaan yhteen (raakasummapistemäärä 10–50). Raakasummapistemäärästä vähennetään 10 (jäljellä 0–40 pistettä). Tämän jälkeen kerrotaan 2,5:llä. Lopputulos on summapistemäärä 0–100. 

Kaavasta seuraa, että puuttuvat arvot (väittämät, joihin ei ole vastattu) eivät ole sallittuja. Osallisuusindikaattori on validoitu sallimatta puuttuvia arvoja. 

Puuttuvien arvojen korjaamista ei ole tarkasteltu riittävästi. Sokran kyselytutkimuksen aineistoon perustuvat alustavat tulokset viittaavat siihen, että yhden puuttuvan arvon korjaaminen muiden väittämien keskiarvolla ei vaikuttaisi lopputulokseen. Tällä hetkellä on kuitenkin suositeltavaa käyttää pelkästään täysin täytettyjä kysymyspattereita, kun lasketaan osallisuusindikaattorin summapistemäärä.

Osallisuusindikaattorin validoinnista kerrotaan lisää ylempänä tällä verkkosivulla sekä tässä julkaisussa:

Lars Leemann, Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Tommi Härkänen & Anna-Maria Isola (2021) Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. Journal of Human Development and Capabilities, 23:3, 400–424

Lue lisää

Osallisuusindikaattorin validointitutkimus: Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale (2022)

Kyselytutkimus osallisuudesta

Nämä 10 väittämää kertovat, kuinka osallinen olet (THL-blogi 12.3.2019)

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Korona-ajan vauriot nuorten osallisuuden kokemuksiin eivät korjaannu itsestään (Thl-blogi 10.2.2023)

Kirjallisuutta

Hilli, P., Ståhl, T., Merikukka, M., & Ristikari, T. (2017). Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskemasta. Yhteiskuntapolitiikka 82 (6), 663–675.

Isola, A.-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S., & Keto-Tokoi, A. (2017). Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 2017/33. Helsinki: THL.

Isola, A-M., Siukola, R., & Kukkonen, M. (2019) Gendered experiences of poverty and recognition in the Finnish welfare state. NORA – Nordic Journal of Feminist and Gendeer Research 27 (3), 152–165.

Isola, A.-M., Virrankari, L., & Hiilamo, H. (2021). On Social and Psychological Consequences of Prolonged Poverty–A Longitudinal Narrative Study From Finland. Journal of Social and Political Psychology, 9(2), 654–670.

Leemann, L., Isola, A.-M., Kukkonen, M., Puromäki, H., Valtari, S., & Keto-Tokoi, A. (2018). Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi: Kyselytutkimuksen tuloksia. Työpaperi 2018/17. Helsinki: THL.

Lars Leemann, Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Tommi Härkänen & Anna-Maria Isola (2022) Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. Journal of Human Development and Capabilities, 23:3, 400–424

Sisäministeriö (2017). Hyvä elämä – turvallinen arki. Valtionevoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden strategiasta 5.10.2017. Sisäministeriön julkaisu 15/2017. Helsinki: Sisäministeriö.

Lisätietoja

Lars Leemann 
tutkija
puh. 029 524 7509
[email protected]

Anna-Maria Isola 
johtava tutkija
puh. 029 524 7334
[email protected]
 

Päivitetty:

Muualla palvelussa

Osallisuuden seuranta

Toimintakyvyn arviointi

Muualla verkossa

Osallisuustesti.fi-palvelu on päättynyt
Leikkimielinen Osallisuustesti.fi-verkkopalvelu on päättynyt 30.9.2023.

Muualla verkossa

Osallisuusindikaattori löytyy myös TOIMIA-tietokannasta. Tietokanta sisältää suosituksia ja arviointeja mittareista, joilla voidaan mitata ja arvioida toimintakykyä.
Osallisuusindikaattorin kuvaus TOIMIA-tietokannassa (Terveysportti.fi)