Pakolaisuus ja mielenterveys

Virallisen määritelmän mukaan pakolaisia ovat kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakuprosessin kautta pakolaisaseman saaneet ihmiset. Arkikielessä ja tässä kappaleessa pakolaistaustaisilla ihmisillä viitataan laajemmin samankaltaisista olosuhteista tulleisiin ihmisiin, esimerkiksi turvapaikanhakijoihin ja perheenyhdistämisen kautta oleskeluluvan saaneisiin ihmisiin. 

Pakolaisuuteen liittyy monia asioita, jotka voivat kuormittaa mielenterveyttä ja aiheuttaa stressiä. Mielen hyvinvointia voivat haastaa esimerkiksi

• menneisyyden järkyttävät kokemukset 
• tapahtumat pakomatkalla 
• lähtömaan ja läheisten tilanne 
• kielelliset ja kulttuuriset haasteet 
• syrjintä ja rasismi 
• osallisuuden puute ja yksinäisyys
• taloudellinen epävarmuus
• vaikeus saada mielenterveyspalveluita  
• perheenyhdistämisen vaikeus. 

Toisaalta pakolaistaustaisilla ihmisillä on myös paljon voimavaroja ja mielenterveyttä suojaavia ja vahvistavia tekijöitä.

Maahanmuuttaneiden mielenterveys

Pakolaistaustaisella ihmisellä voi olla järkyttäviä kokemuksia

Klikkaa kuva suuremmaksi (png 138 kt)

Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista suurin osa (80 %) on kokenut lähtömaassaan tai pakomatkan aikana järkyttäviä tapahtumia. Sellaisia ovat esimerkiksi

• sota 
• kidutus 
• seksuaalinen väkivalta 
• läheisten menetys 
• vapauden riisto 
• kuoleman näkeminen.

Myös lapset kohtaavat samanlaisia traumaattisia tapahtumia kuin aikuiset. Lapsille järkyttävä ja mahdollisesti traumaattinen tapahtuma on myös esimerkiksi hoivahahmoista eroon joutuminen.
Pakolaistaustaiset lapset ja ilman huoltajaa tulleet alaikäiset

Järkyttävien tapahtumien voimakkuus ja toistuvuus vaikuttavat siihen, millaisia vaikutuksia niillä on ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Myös yksilölliset ominaisuudet ja ihmisen saama tuki vaikuttavat siihen, miten järkyttävistä tapahtumista selvitään. Suurin osa järkyttäviä tapahtumia kokeneista selviää kokemastaan esimerkiksi läheisten ihmisten, osallisuuden, työn tai hengellisyyden avulla. Osalle voi kuitenkin kehittyä vaikeaa ja pitkäkestoista oireilua, joka vaatii erityistä hoitoa.
Kidutuksen uhrit (Väkivalta-sivusto)
Psyykkiseen traumatisoitumiseen liittyvien ongelmien tunnistaminen: PROTECT-kysely

Pakomatka haastaa mielenterveyttä

Usein pakomatka on pitkä ja vaarallinen. Se voi kestää kauan, ja osa ihmisistä joutuu elämään mahdollisesti huonoissa oloissa pakolaisleireillä tai yhteiskunnan ulkopuolella vuosia. Matkan aikana perheenjäsenet voivat joutua toisistaan erilleen ja sijoittua lopulta eri maihin. Monet lapset tekevät pakomatkaa yksin tai ilman huoltajaa.

Uuteen maahan asettuminen on kuormittavaa

Turvapaikanhakuprosessi itsessään on haaste psyykkiselle hyvinvoinnille. Esimerkiksi elinolosuhteet sen aikana, prosessin pitkittyminen ja siihen liittyvät kuulustelut voivat rasittaa mielenterveyttä. Lisäksi uuteen maahan asettumisessa mielen hyvinvointia haastavat monet tekijät:

• epävarmuus tulevaisuudesta 
• ero läheisistä  
• kielelliset ja kulttuuriset haasteet uudessa maassa 
• taloudelliset vaikeudet 
• syrjintä ja rasismi
• vaikeus saada palveluita.

Turvapaikanhakijoilla psyykkinen kuormitus on varsin yleistä. Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointi -tutkimuksen (TERTTU) mukaan: 

• 40 % aikuisista turvapaikanhakijoista kokee merkittäviä masennus ja ahdistuneisuusoireita.
• Noin 30 % nuorista raportoi merkittäviä psykososiaalisia oireita.

Miten pakolaistaustaisten ihmisten mielenterveyttä voidaan edistää?

Yksilötaso

Turvapaikanhakijoiden mielen mielenterveyttä voidaan vastaanottovaiheessa edistää esimerkiksi 

• tukemalla mielekästä arkea ja tekemistä
• mahdollistamalla ryhmämuotoisia mielenterveyttä edistäviä toimintoja
• tarjoamalla keskusteluapua ja psykoedukaatiota
• kiinnittämällä huomiota miellyttäviin ja asianmukaisiin asumisolosuhteisiin.

Turvapaikanhakijoille on myös tärkeä tarjota tietoa siitä, miten he itse voivat edistää omaa hyvinvointiaan. Hyvinvointia tukevia toimia ovat esimerkiksi

• säännöllinen liikunnan harrastaminen 
• säännöllisen vuorokausirytmin ylläpitäminen 
• itselle mielekäs tekeminen kuten opiskelu tai ansiotyön tekeminen, jos se on mahdollista.

Turvapaikanhakijan alkuterveystarkastus (Maahanmuutto ja hyvinvointi -sivusto)
Maahanmuuttaneiden mielenterveyden edistäminen

Videolla Kordnejad kertoo miten työn teko, musiikki ja kirjoittaminen ovat edistäneet hänen hyvinvointiaan. Video on osa Mielenterveyttä maahantuloon -videosarjaa. Linkki videosarjaan löytyy sivun oikeasta reunasta.

Yhteiskunnan taso

Yhteiskunnallisella tasolla mielenterveyttä edistetään esimerkiksi vähentämällä rasismia ja syrjintää sekä lisäämällä osallisuuden kokemusta.
Maahanmuuttaneiden mielenterveyden edistäminen 
Mielenterveyden puheeksiotto

Palvelut

Palveluissa ja niiden järjestämisessä tulisi kiinnittää huomiota kulttuurisensitiivisyyteen sekä palveluiden saatavuuteen monin eri tavoin. Eri palveluissa on tärkeää kohdata yksilö ihmisenä, ei pakolaisena. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten säännöllinen koulutus sekä työnohjaukseen panostaminen on myös tärkeää.
Kulttuurisensitiivinen työote (Työn tueksi -sivusto)
Mielenterveyden tuki palveluissa 
Tulkkivälitteinen työskentely (Työn tueksi -sivusto)

Asiantuntijavideolla syventävää tietoa aiheesta

Asiantuntijavideolla psykologi Antti Klemettilä kertoo, mitä on pakolaisuus, turvapaikanhaku ja kotoutuminen. Video on osa PALOMA-koulutuskokonaisuutta. 

Lähteet

Skogberg, Natalia ym. (2019) Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi: Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Raportti 12/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.