Mielenterveyden tuki palveluissa

Mielenterveyspalveluilla pyritään ehkäisemään, lievittämään ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä ja niiden seurauksia. Mielenterveyttä voidaan kuitenkin edistää myös monissa muissa palveluissa ja kohtaamisissa. Tämän vuoksi mielenterveyteen liittyvät kysymykset on tärkeä ottaa puheeksi asiakkaan kanssa mielenterveyspalvelujen lisäksi myös muissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Suomessa asuvilla maahanmuuttaneilla on pääsääntöisesti samat oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin muullakin väestöllä, ja maahanmuuttaneiden hoidon tulisi järjestyä samalla tavalla kuin muunkin väestön. Aikuisilla turvapaikanhakijoilla, joilla ei vielä ole kotikuntaa Suomessa ja paperittomilla henkilöillä oikeudet palveluihin ovat erilaiset.
Maahanmuuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut (Maahanmuutto ja hyvinvointi -sivusto)

Peruspalveluiden lisäksi erityisesti maahanmuuttaneelle väestölle suunnattuja mielenterveyden tuen palveluita tuottavat myös muutamat erikoistuneet alueelliset toimijat. Hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon lisäksi monet toimijoista tarjoavat myös aiheeseen liittyvää koulutusta ja konsultaatiota.

THL:n koordinoima PALOMA-osaamiskeskus on koonnut sivuilleen tietoa valtakunnallisista ja alueellisista toimijoista.
Pakolaistaustaisten ihmisten parissa mielenterveystyötä tekeviä toimijoita (PALOMA-osaamiskeskus)

Mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on haasteita

Erilaisista taustoista tulevat ihmiset voivat kohdata erilaisia haasteita etsiessään apua mielenterveyspalveluista. Hoito ei aina toteudu samalla tavalla kaikille.

Tutkimukset viittaavat siihen, että maahanmuuttaneet käyttävät tarpeeseensa nähden liian vähän mielenterveyspalveluita ja maahanmuuttaneiden saama psykiatrinen erikoissairaanhoito on kestoltaan lyhyempää kuin suomalaissyntyisen väestön saama hoito.

Palveluiden saavutettavuuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi seuraavat tekijät:

Tuntematon palvelujärjestelmä

Mielenterveyspalvelut järjestetään eri maissa eri tavoin. Myös tavoissa hoitaa mielenterveyden häiriöitä on eroja. Maahanmuuttaneen asiakkaan ei välttämättä ole helppoa saada tietoa siitä, miten mielenterveyspalvelut on Suomessa järjestetty, ja tuntemattoman palvelujärjestelmän käyttäminen voi olla asiakkaalle vaikeaa.

Yhteisen kielen puute

Yhteisen kielen puute asiakkaan ja ammattilaisen välillä voi estää hoitoon hakeutumisen ja hoidon toteutumisen. Keskusteluun perustuvassa mielenterveyshoidossa kieli on keskeinen työskentelyn väline ja kommunikaatiovaikeudet voivat vaikeuttaa hoidon toteutumista monella tavalla.

Tulkkivälitteinen työskentely on keskeinen toimintatapa, kun yhteistä kieltä ei ole.
Tulkkivälitteinen työskentely (Työn tueksi -sivusto)

Jotta mielenterveyspalveluihin pääsy helpottuisi ja hoito eri väestöryhmien välillä toteutuisi yhdenvertaisemmin, tulisi ihmisille tarjota monikielistä ja helposti ymmärrettävää tietoa mielenterveyspalvelujen olemassaolosta ja siitä, miten niihin hakeudutaan.

Palvelujärjestelmä ei aina huomioi yksilön tarpeita

Eri tasoilla palvelujärjestelmää työskenteleviltä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta voi puuttua riittävää osaamista eri taustoista tulevien ihmisten kohtaamiseen ja hoitamiseen. Tällöin mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja asianmukaiseen hoitoon ohjaaminen voi olla vaikeaa.

Toisaalta vaikka ammattilaisilla olisikin halua ja osaamista kulttuurisensitiiviseen työskentelyyn, ei palvelujärjestelmä aina mahdollista sitä – esimeriksi sujuva tulkkivälitteinen työskentely ei ole aina mahdollista.

Palvelujen kulttuurisensitiivisyys niin ammattilaisten kuin organisaation tasolla on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä ennakkoluulojen syntymistä ja kohtaamattomuuden kokemuksia. Erilaiset kulttuuriset, kielelliset ja yksilölliset taustat huomioivan ja niitä kunnioittavan palvelujärjestelmän avulla voidaan myös varmistaa, että kaikkien asiakkaiden hoito toteutuu asianmukaisesti.

Ammattilaisille tulisi tarjota riittävästi koulutusta ja tukea osaamisen kehittämiseksi.
Kulttuurisensitiivinen työote (Työn tueksi -sivusto)

Erilaiset käsitykset mielenterveydestä

Mielenterveyttä ja mielenterveyden häiriöitä ymmärretään eri tavoilla eri yhteisöissä. Joillekin ihmisille mielenterveyden käsite voi olla vieras. Osa ihmisistä saattaa hakea apua mielenterveyden häiriöihin muualta kuin mielenterveyspalveluista, esimerkiksi uskonnollisesta yhteisöstä.

Mielenterveyden häiriöihin voi myös liittyä häpeää, mikä voi estää palveluihin hakeutumisen tai niiden käyttämisen.

Tietoa siitä, miten mielenterveyttä Suomessa ymmärretään ja miten sitä tuetaan, on tärkeä tarjota monikielisesti ja monella tavalla sekä helposti ymmärrettävässä muodossa. 

Miten eri palveluissa tuetaan mielenterveyttä?

Mielenterveyttä tuetaan ja edistetään kaikilla palvelujen tasoilla samankaltaisilla tavoilla asiakkaan kulttuuritaustasta riippumatta. Maahanmuuttaneen väestön kanssa työskenneltäessä on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota muun muassa kulttuurisensitiiviseen työotteeseen ja tulkkivälitteiseen työhön.

Mielenterveyden edistäminen

Mielenterveyden edistämisellä tarkoitetaan mielenterveyttä tukevaa toimintaa yksilön, yhteisön ja rakenteiden tasoilla.
Maahanmuuttaneiden mielenterveyden edistäminen

Mielenterveyden puheeksiotto

Joskus mielenterveyden puheeksiotto voi tuntua ammattilaisesta vaikealta. Mielenterveyden oireista olisi kuitenkin hyvä kysyä suoraan. 
Mielenterveyden puheeksiotto

Mielenterveysongelmien tunnistaminen

Tarkastelemme mielenterveyttä omista kulttuurisista ja ammatillisista näkemyksistämme ja kokemuksistamme käsin, ja siksi mielenterveyden ongelmia voi olla vaikeampi tunnistaa, jos niitä ilmaistaan eri tavoin kuin mihin olemme tottuneet. 
Mielenterveysongelmien tunnistaminen

Asiantuntijavideoilla syventävää tietoa aiheesta 

Asiantuntijavideolla psykologian dosentti, psykoterapeutti Anu Castaneda kuvaa viittä erilaista työn tekemisen tapaa, joita on hyvä toteuttaa työskenneltäessä pakolaistaustaisten asiakkaiden kanssa. Video on osa PALOMA-koulutuskokonaisuutta.

Asiantuntijavideolla terveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza kuvaa pakolaisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämistä perusterveydenhuollon näkökulmasta. Video on osa PALOMA-koulutuskokonaisuutta.

Lähteet

Castaneda, Anu ym. (2020) Migrants Are Underrepresented in Mental Health and Rehabilitation Services—Survey and Register-Based Findings of Russian, Somali, and Kurdish Origin Adults in Finland.  International Journal of Environmental Research and Public Health 17(17), 6223.

Kieseppä, Valentina ym. (2020) Immigrants’ mental health service use compared to that of native Finns: a register study.  Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology volume 55, 487-496.