Kidutuksen uhrit

Kidutuksen pyrkimyksenä on tuottaa kidutettavalle henkilölle tietoisesti mahdollisimman paljon henkistä ja fyysistä kipua ja kärsimystä. Uhri pyritään saattamaan äärimmäisen ahdistuneisuuden ja avuttomuuden tilaan, hänen psyykeään pyritään nujertamaan ja hänen persoonallisuutensa eheyttä tuhoamaan. Kidutuksen eri muotoja ovat fyysinen, psyykkinen ja seksuaalinen kidutus.

Tällä sivulla:

Kidutuksen vaikutukset uhriin

Kidutuksella tiedetään olevan vahva yhteys mielenterveyteen, mutta myös muuhun terveyteen ja hyvinvointiin. Kidutuksen uhrilla voi olla monenlaisia kidutuksesta johtuvia vakavia oireita, joita voivat olla

  • erilaiset fyysiset kiputilat ja vammat
  • traumaperäiset oireet (kuten takaumat, ahdistavat mielikuvat, ylivireystilat)
  • ahdistuneisuus- ja masennusoireet
  • voimakas häpeä
  • epätyypillinen käyttäytyminen (kuten impulssikontrolliongelmat)
  • dissosiatiiviset ja psykoottiset oireet, depersonalisaatio 
  • erilaiset somaattiset oireet (kuten selittämättömät kiputilat)
  • seksuaaliset toimintahäiriöt
  • minäkäsityksen muuttuminen
  • erilaiset neuropsykologiset toimintahäiriöt (kuten muistin ja toimintakyvyn vaihtelu).

On tavallista, että kidutuksen psyykkiset oireet aiheuttavat esimerkiksi välttelevää käytöstä, tunteiden turruttamista ja päihteiden väärinkäyttöä. 

Kidutuksen vaikutukset ulottuvat myös kidutetun omia kokemuksia laajemmalle. Kidutetun perheenjäsenet ja suku, yhteisö sekä hoitoon osallistuvat ammattilaiset joutuvat mielikuva- ja tunnetasolla kohtaamaan osan kidutettua kohdanneista julmuuksista. 

Kidutus saattaa alentaa henkilön kykyä toimia vanhempana, ja siten hoitamattomilla traumoilla voi olla ylisukupolvisia seurauksia. Lapset ovat myös voineet joutua näkemään vanhempiensa kidutusta tai joutua itse kidutuksen uhriksi. 

Kidutuksen uhrin auttaminen

Kidutuksen hoidon ajoitus vaihtelee. Kidutuksen tunnistaminen ei vielä välttämättä tarkoita kuntouttavien toimenpiteiden aloittamista. Hoito voi olla ajankohtaista vasta myöhemmässä elämänvaiheessa. 

Kidutuksen uhria hoidettaessa on huomioitava kidutustrauman erityispiirteet ja muun muassa seuraavat seikat: 

  • hoidon kokonaisvaltaisuus (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, juridinen ulottuvuus) ja moniammatillinen työote
  • hoidon intensiivinen aloitus (mikäli mahdollista) ja eri hoitomuotojen keskittäminen samalle hoitokerralle
  • luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin luominen sekä hoitosuhteen hitaan etenemisen hyväksyminen
  • hoidon pitkä kesto (usein kidutustraumojen hoito kestää vuosia, mutta on silti tuloksellista)
  • asiakkaan kerronnan erikoisuus voi liittyä kidutustaustaan
  • kidutus voi muuttaa uhrin persoonallisuutta ja vaikuttaa myös uhrin perheeseen
  • erityisten psyko- ja traumaterapeuttisten lähestymistapojen käyttö
  • työn kuormittavuuden vuoksi on kiinnitettävä tavanomaista enemmän huomiota hoitavan henkilön jaksamisesta huolehtimiseen. 

Muualla verkossa

Kidutuksen uhrin kohtaaminen ja tunnistaminen (Tiedä & Toimi)

Traumatisoituneiden lasten, nuorten ja perheiden erityinen tuki (YouTube)
Projektipäällikkö Marjo Neste, Kidutettujen lasten ja nuorten kuntoutus, Psykotraumatologian keskus, Diakonissalaitos