Maahanmuuttaneiden mielenterveys
Mielenterveys on keskeinen osa kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Mielenterveydestä on tärkeää puhua myönteisenä asiana, jota voi vahvistaa ja edistää niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla. Näiltä sivuilta löydät tietoa maahanmuuttaneen väestön mielenterveydestä, sen tukemisesta sekä mielenterveyspalveluista.
Monet tekijät vaikuttavat mielen hyvinvointiin
Maahanmuuttaneella väestöllä, kuten muullakin väestöllä, on paljon erilaisia voimavaroja ja tekijöitä, jotka suojaavat ja vahvistavat mielenterveyttä. Niitä ovat esimerkiksi terveelliset elämäntavat ja sosiaaliset suhteet. Lisäksi maahanmuuttaneella väestöllä hyvinvointia tukevat esimerkiksi:
- mahdollisuus elää perheen kanssa
- yhteisöllisyys
- uskonnollisuus
- yhdenvertaisuus.
Muutto uuteen maahan sekä tutustuminen uuteen kieliympäristöön ja yhteiskuntaan aiheuttavat aina ihmiselle stressiä ja kuormitusta. Maahanmuuttaneiden mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä ovat esimerkiksi:
- syrjintä ja rasismi
- yksinäisyys
- taloudellinen epävarmuus
- osallisuuden puute
- kielelliset ja kulttuuriset haasteet
- vaikeus saada sosiaali- ja terveyspalveluita.
Erityisesti turvapaikanhakijoina tai pakolaisina saapuneiden mielenterveyteen vaikuttavat myös menneisyyden järkyttävät kokemukset, lähtömaan ja läheisten tilanne sekä epävarmuus tulevaisuudesta.
Videolla Arezo kertoo mikä merkitys läheisillä ihmisillä ja vaikeista asioista puhumisella on ollut hänen hyvinvoinnilleen. Video on osa Mielenterveyttä maahantuloon -videosarjaa. Linkki videosarjaan löytyy sivun oikeasta reunasta.
Kokemukset psyykkisestä kuormittuneisuudesta vaihtelevat eri maista muuttaneiden keskuudessa
THL kartoittaa väestötutkimuksissaan maahanmuuttaneiden mielen hyvinvointia ja palvelukokemuksia. Sekä maahanmuuttaneilla aikuisilla, lapsilla että nuorilla on keskimääräistä enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, mikä on huomioitava niin palveluiden suunnittelussa kuin niiden toteuttamisessa. Esimerkiksi maahanmuuttaneiden nuorten keskuudessa mielenterveyttä haastavat muun muassa yksinäisyys, kiusaamiskokemukset ja keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa.
Väestötasolla maahanmuuttaneet aikuiset kokevat psyykkistä kuormittuneisuutta sekä tuntevat olonsa hermostuneeksi ja mielialansa matalaksi koko väestöä useammin. Etenkin naiset sekä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneet kokevat psyykkistä kuormittuneisuutta.
Myös onnellisuuden kokemuksissa on eroja, kun tarkastellaan eri maista saapuneita ihmisiä: muuta väestöä harvemmin itsensä onnelliseksi kokevat ihmiset, jotka ovat muuttaneet Venäjän ja entisen Neuvostoliiton sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueilta. Afrikasta (pois lukien Pohjois-Afrikka), Latinalaisesta Amerikasta ja entisen Jugoslavian alueelta muuttaneista ihmisitä itsensä onnelliseksi kokevia on sen sijaan koko väestöön verrattuna enemmän.
Koronaepidemia haastoi mielen hyvinvointia
Koronaepidemia ja sen hallitsemiseen liittyvät toimenpiteet heikensivät monen maahanmuuttaneen terveyttä ja hyvinvointia. Maahanmuuttaneiden keskuudessa epidemia herätti muuta väestöä enemmän huolta, heikensi elämänlaatua sekä lisäsi yksinäisyyttä ja psyykkistä kuormittuneisuutta.
Koronaepidemiaan liittyi myös myönteisiä vaikutuksia. Osa maahanmuuttaneista koki, että yhteydenpito ystäviin oli tiivistynyt ja toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan oli lisääntynyt epidemian aikana.
Mielenterveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisia
Mielenterveyttä voidaan edistää monissa ammattilaisen ja asiakkaan välisissä kohtaamisissa niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin myös muissa palveluissa, kuten kotoutumis- ja työllisyyspalveluissa. Ammattilaiselle tärkeitä välineitä näissä kohtaamisissa ovat mielenterveyden puheeksiottoon, edistämiseen ja tuen tarpeen tunnistamiseen liittyvät menetelmät ja työkalut.
On tärkeää, että kaikilla väestöryhmillä on yhtäläinen pääsy mielenterveyspalveluihin ja hoito toteutuu yhdenvertaisesti. Tutkimusten mukaan maahanmuuttaneet käyttävät mielenterveyspalveluita muuta väestöä vähemmän ja hoitojaksot jäävät lyhyemmiksi.
Lisätietoa
Mielenterveystyöhön
- Maahanmuuttaneiden mielenterveyden edistäminen
- Mielenterveyden puheeksiotto
- Tuen tarpeen tunnistaminen
- Kulttuurisensitiivinen työote
- Yhdenvertaisuus ja syrjintä
Pakolaisuudesta ja mielenterveydestä
Mielenterveyden tuki palveluissa
- Mielenterveyden tuki palveluissa
- Kouluterveydenhuolto (Lapset, nuoret ja perheet -sivusto)
- Mielenterveyspalvelut (Mielenterveys-sivusto)
Lähteet
Kieseppä, Valentina (2022) Mental health service use among immigrants living in Finland. Doctoral Dissertation.
Faculty of Medicine, University of Helsinki.
Kuusio, Hannamaria ym. (2020) Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa : FinMonik-tutkimus 2018-2019. Raportti 1/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Skogberg, Natalia ym. (2021) Impact of Covid-19 on the health and wellbeing of persons who migrated to Finland: The MigCOVID Survey 2020–2021. Raportti 8/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kouluterveyskyselyn tilastot (THL:n tiiviste- ja kuutiokäyttöliittymä TIKU)
