Tulkkivälitteinen työskentely

Tulkkivälitteinen työskentely mahdollistaa sen, että sekä asiakkaat että ammattilaiset tulevat ymmärretyiksi erilaisissa asiakastapaamisissa. Ammattilaisen tulisi työskennellä tulkkivälitteisesti aina, kun asiakkaan kielitaito ei riitä asioiden selvittämiseen. 

MoniSuomi tutkimuksen mukaan maahanmuuttaneista miehistä 38 % ja naisista 36 % arvioi yhteisen kielen puuttumisen haitanneen asioiden hoitamista terveyspalveluissa. Virosta tulleet arvioivat muita maahanmuuttaneita harvemmin ja Kaakkois-Aasian maista tulleet muita yleisemmin yhteisen kielen puutteen haitoista. Tulkkivälitteinen työskentely mahdollistaa asiakkaan osallisuuden ja palveluiden saavutettavuuden. Se lisää sekä ammattilaisen että asiakkaan oikeusturvaa ja potilasturvallisuutta. Lisäksi tulkkivälitteinen työskentely edistää palveluiden toimivuutta ja kustannustehokkuutta. 

Tulkkivälitteinen työskentely on osa ammattitaitoa

Yhteinen kieli löytyy tulkin avulla. Klikkaa kuva suuremmaksi (pdf 148 kt).

Tulkkivälitteinen työskentely vaatii perehtyneisyyttä, mutta ei erityistaitoja. Tulkki varataan aina, kun asiakkaan kanssa ei ole yhteistä kieltä.

Ammattilaisten on hyvä varmistua seuraavista asioista, kun he työskentelevät tulkin kanssa:

• Mitkä ovat oman organisaation tulkin varauskäytännöt? 
• Kuinka tulkkivälitteinen työskentely käytännössä toteutetaan? 
• Onko tulkin ammattitaito ja osaaminen varmistettu? Työskentele mahdollisuuksien mukaan ammatti- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden tulkkien kanssa ja varmista että, varattu tulkki ei ole asiakkaan sukulainen tai muuten estynyt. 
• Kieltäydy käyttämästä alaikäistä tulkkina. 
• Onko tapaamiseen varattu tarpeeksi aikaa? Jos tulkki on mukana, tarvitaan kaksinkertainen vastaanottoaika.  
• Onko mahdollista varata sama tulkki, jos asiakassuhde edellyttää useampia tapaamiskertoja ja jos se on kaikkien edunmukaista?  
• Onko vuorovaikutuksen käytännöt ja roolit selkeät? Puhu suoraan asiakkaalle tulkin läsnäolosta huolimatta. 
• Miten tulkkikeskukselle voi antaa palautetta? 

Asiakkaalle tulee kertoa tulkin ja ammattilaisen rooleista asiakaspalvelutilanteessa sekä molempien vaitiolovelvollisuudesta. On myös hyvä kertoa tulkkausavun eduista hyvinvoinnille, psyykkisen avun saamiselle ja oikeusturvan toteutumiselle. 

Luottamuksen synnyttäminen asiakkaan, ammattilaisen ja tulkin välillä on tärkeää. Tulkkivälitteinen työskentely voi estyä esimerkiksi siksi, että asiakas ei koe hyväksi ottaa vastaan tulkkausapua.

Alaikäiset ja tulkkivälitteinen työskentely

Alaikäisten kohdalla tulkkivälitteinen työskentely ei eroa merkittävästi aikuisten tulkkauksesta. Lapset ymmärtävät tulkkivälitteistä viestintää pitkälti samalla tavoin kuin aikuiset ja pystyvät osallistumaan tulkkivälitteisiin tapaamisiin. 

Lasten tulkkauksessa on kuitenkin hyvä miettiä etukäteen sellaisia toimintatapoja, joiden avulla tulkkaustilanteessa voidaan luoda kontaktia lapseen sanattoman viestinnän keinoin. Lapsen tulee ymmärtää, että hänen pääasiallinen puhekumppaninsa tulkkaustilanteessa on ammattilainen eikä tulkki.  

Tulkkauksesta säädetään eri laeissa

Kielilain mukaan ihmisellä on oikeus saada tulkkauspalveluita, jos hän ei osaa suomen tai ruotsin kieltä tai hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi. Tulkin tilannut viranomainen maksaa tulkkauksesta aiheutuvat kulut, koska laki velvoittaa viranomaisen järjestämään tulkkauksen tarvittaessa. Pakolaistaustaisten potilaiden osalta valtio korvaa kunnille aiheutuneet tulkkauskulut.
Kielilaki 423/2003 (Finlex)

Saamenkielilain 12§ mukaan saamelaisella on aina oikeus saamen kielialueella käyttää viranomaisen kanssa asioidessaan saamen tai suomen kieltä valintansa mukaan. Tämä koskee niin asiakkaan yhteydenottoa viranomaiseen kuin viranomaisen asiakkaalle suuntaamaa viestintää. Myönnetty sosiaalipalvelu tulisi myös toteuttaa saameksi. 
Saamen kielilaki 1086/2003

Vastaanottokeskukset järjestävät tulkki- ja käännöspalveluita turvapaikanhakijoille.
Vastaanottolaki 746/2011 (Finlex)

Tulkkaus mielenterveystyössä 

Mielenterveysavun antamisen ja saamisen edellytys on ammattilaisen ja asiakkaan välinen toimiva vuorovaikutussuhde, jonka onnistumiseen tarvitaan yhteistä kieltä. 

Mielenterveystyössä läsnäolotulkkaus on suositeltavaa, mutta myös etätulkkausta videon tai puhelimen välityksellä voidaan käyttää. Erityisesti kiireellisissä tilanteissa, maantieteellisten etäisyyksien vuoksi, tai harvinaisten kieliryhmien kohdalla käytetään etätulkkausta. Tulkkivälitteinen työskentely sopii myös erityispalveluihin eikä se heikennä esimerkiksi terapian tuloksellisuutta. 

Erityisesti mielenterveyttä koskevissa tulkkauksissa ja pitkissä hoitosuhteissa on pyrittävä huomioimaan asiakkaan toiveet tulkista. 

Mielenterveystulkkauksessa huomioitavia asioita: 

• Tunteita ja mielenterveyteen liittyviä asioita ilmaistaan eri yhteisöissä eri tavoin, esimerkiksi vertauskuvien ja fyysisten tuntemusten avulla.
• Mielenterveyteen ja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvä sanasto on osin kulttuurisidonnaista. Kaikille termeille ei ole aina suoria kielellisiä vastineita (esim. mieliala, psykiatrian poliklinikka, kriisi).
• Tulkki ei saa muotoilla asiakkaan puhetta, vaan sen mahdolliset epäjohdonmukaisuudet tulee tulkata sellaisenaan. Tulkki ei myöskään saa auttaa asiakasta erilaisissa psykiatrisissa tai psykologisissa arviointitilanteissa. 
• Tulkille on hyvä tutustua oirekyselyihin etukäteen. Kyselyiden käyttökelpoisuus heikkenee, jos tulkkauksessa on ongelmia.
• Jos asiakas on haluton puhumaan joistakin asioista, kyse ei aina ole esimerkiksi asiakkaan hoitovastaisuudesta tai kyvyttömyydestä ottaa vastaan keskusteluapua. Mieti, voisiko asiakkaan käytöstä selittää esimerkiksi jokin tulkin ominaisuus (esim. sukupuoli).

Yhteinen kieli löytyy tulkin avulla - myös mielenterveystyössä
Tutkimuksesta tiiviisti: Mielenterveystulkkaus eroaa perinteisestä tulkkauksesta
Maahanmuutteneiden mieleterveys (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -sivusto)

Mielenterveystulkkaukseen erikoistuneita tulkkeja

PALOMA-osaamiskeskuksen sivuilta löydät listan tulkeista, jotka ovat suorittaneet mielenterveystulkkauksen täydennyskoulutuksen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa ja ilmoittaneet yhteystietonsa listalle.
Tulkkeja

Lähteet 

MoniSuomi -työryhmä (2023). MoniSuomi-tutkimuksen 2022–2023 perustulokset. [Verkkosivu]. Saatavana: thl.fi/monisuomi/tulokset. Viitattu 12.3.2023.  

Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. Castaneda, Anu E.; Mäki-Opas, Johanna; Jokela, Satu; Kivi, Nina; Lähteenmäki, Minna; Miettinen, Tanja; Nieminen, Satu; Santalahti, Päivi (2018). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.