Tasa-arvon edistysaskeleita

1800-luku 

1860 – Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä 

1864 – Naimattomat 25-vuotiaat naiset täysivaltaisiksi 

1870 – Nainen ylioppilaaksi ensimmäistä kertaa Suomessa ja Pohjoismaissa: Marie Tschetschulin

1878 – Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus

1882 – Nainen maisteriksi: Emma Irene Åström

1883 – Ensimmäinen suomalainen yhteiskoulu perustetaan

1884 – Naisten äänioikeutta vaatinut Suomen Naisyhdistys perustetaan

1886 – Ensimmäinen suomenkielinen yhteiskoulu perustetaan

1892 – Naisasialiitto Unioni perustetaan (ent. Unioni – Naisasialiitto Suomessa) 

1895 – Nainen tohtoriksi: Karolina Eskelin

1897 – Naiset täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä, 21-vuotiaina

1900-luku 

1900 – Suomen Työläisnaisliitto perustetaan

1901 – Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa

1906 – Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa 

1907 – Porvarillinen Suomen Naisliitto perustetaan

1907 – Ensimmäisiksi kansanedustajiksi 19 naista, useat heistä naisjärjestöjen aktiiveja

1910-luku 

1911 – Naisjärjestöjen Keskusliitto (ent. Suomen Naisten Kansallisliitto) perustetaan

1917 – Naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa 

1919 – Naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta

1920-luku 

1926 – Nainen ministeriksi: Miina Sillanpää, apulaissosiaaliministeri

1926 – Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin 

1927 – Nainen professoriksi: Alma Söderhjelm, Åbo Akademi

1930-luku 

1930 – Uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta

1937 – Äitiysavustuslaki

1940-luku 

1943 – Lakisääteinen kouluruokailu

1944 – Laki äitiys- ja lastenneuvoloista

1950-luku

1950 – Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein 

1960-luku 

1961 – E-pilleri hyväksytään 

1962 – Suomi ratifioi ILO:n samapalkkaisuussopimuksen: sama palkka samanarvoisesta työstä

1965 – Naisten ja miesten yhteisjärjestö Yhdistys 9 perustetaan

1967 – Naisten asemaa tutkiva komitea aloittaa työnsä (1967–1970)

1970-luku 

1970 – Naisten asemaan tutkivan komitean loppuraportti

1970 – Naisia eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 20 prosenttia 

1970 – Laki raskauden keskeyttämisestä: abortti sallitaan myös sosiaalisista syistä

1970 – Työsopimuslaki kieltää syrjinnän 

1971 – Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointi

1972 – Ehkäisypalvelut turvataan lailla 

1972 – Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) perustetaan 

1973 – Päivähoitolaki tulee voimaan

1973 – Ensimmäiset feministiset naisryhmät: Marxist-Feministerna ja Rödkärringar (Puna-Akat)

1974 – Seksuaalinen tasavertaisuus Seta perustetaan 

1975 – YK:n kansainvälinen naistenvuosi

1975 – Isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan 

1978 – Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa

1980-luku 

1980 – Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma 

1982 – Nainen ensimmäistä kertaa ehdolla presidentinvaaleissa: Helvi Sipilä

1983 – Yhteishuoltajuus mahdollistuu 

1983 – Naisia valitaan eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 30 prosenttia

1985 – Laki kotihoidontuesta, nimitykset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa vahvistetaan 

1986 – Nimilaki, jonka perusteella avioituva nainen saa säilyttää sukunimensä ja lapselle voidaan antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi 

1986 – Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen (CEDAW)

1986 – Naiset saavat oikeuden papin virkaan (ensimmäiset naispapit vihitään 1988) 

1987 – Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki)

1987 – Laki tasa-arvovaltuutetusta ja -lautakunnasta

1988 – Naisjärjestöt Yhteistyössä – NYTKIS perustetaan

1988 – TANE:n Miesjaosto perustetaan

1988 – Sukupuolen juridinen korjaaminen tuli mahdolliseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä

1990-luku 

1990 – Alle 3-vuotiaille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon 

1990 – Nainen puolustusministeriksi: Elisabeth Rehn

1991 – Isille erillinen isyysloma (6 pv), joka ei lyhennä vanhempainrahakautta 

1992 – Nainen Suomen Pankin johtajaksi: Sirkka Hämäläinen 

1992 – Nainen yliopiston rehtoriksi: Aino Sallinen, Jyväskylän yliopisto

1994 – Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan 

1994 – Nainen eduskunnan puhemieheksi: Riitta Uosukainen 

1995 – Kiintiösäännös ja valtavirtaistamisen periaate uudistettuun tasa-arvolakiin 

1995 – Naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistuu 

1995 – Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa 

1995 – Nainen ulkoministeriksi: Tarja Halonen 

1995 – Miessakit perustetaan

1996 – Alle kouluikäisille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon 

1998 – Monika-Naiset liitto perustetaan

1999 – Laki lähestymiskiellosta 

1999 – Rikoslain säännökset seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta uudistuvat 

1999 – Siveellisyysrikossäännökset kumotaan (mm. homoseksuaalisten tekojen ja aviorikosten kiellot) 

2000-luku 

2000 – Nainen tasavallan presidentiksi: Tarja Halonen 

2000 – Yleinen syrjintäkielto uudistettuun perustuslakiin 

2001 – Laki rekisteröidystä parisuhteesta

2003 – Isäkuukausi 

2003 – Nainen puolustusvoimien kapteeniksi: Mervi Pehkonen, Rajavartiolaitos 

2003 – Nainen pääministeriksi: Anneli Jäätteenmäki 

2004 – Yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely tulee virallisen syytteen alaiseksi (lievä pahoinpitely säilyy asianomistajarikoksena)

2005 – Tasa-arvolain kokonaisuudistus 

2006 – Nainen korkeimman oikeuden presidentiksi: Pauliine Koskelo 

2007 – Naiskansanedustajia ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia ja maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä)

2010-luku 

2010 – Nainen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi: Irja Askola, Helsingin hiippakunta

2010 – Miesjärjestöjen keskusliitto perustetaan

2011 – Transvestismi poistetaan tautiluokituksesta 

2011 – Läheiseen henkilöön kohdistuvat lievätkin pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisiksi 

2011 – Sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa määritellään raiskaukseksi 

2011 – Nainen valtiovarainministeriksi: Jutta Urpilainen

2012 – Mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtiva työryhmä asetettiin (STM, toimikausi päättyi 2014)

2015 – Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja kirjataan tasa-arvolakiin

2015 – Istanbulin sopimus voimaan (Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus)

2017 – Tasa-arvoinen avioliittolaki

2019 – Äitiyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää mahdolliseksi hedelmöityshoidoilla lapsen saavalle naisparille

2019 – Alaikäisten avioliitot kielletään

2019 – Vuoroasuminen kirjataan lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

2019 – Europarlamenttivaaleissa valituista enemmistö (54 %) naisia

2019 – Nainen EU-komissaariksi: Jutta Urpilainen

2020-luku 

2021 – Naisten osuus valituista kunnanvaltuutetuista ylitti ensimmäisen kerran 40 prosenttia

2022 – Yhdenvertaisuusvaltuutettu naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijaksi

2022 – Ensimmäisissä aluevaaleissa valituista valtuutetuista 53 prosenttia on naisia

2022 – Perhevapaauudistus: kahden vanhemman perheessä molemmilla vanhemmilla 160 vanhempainrahapäivää

2023 – Seksuaalirikoslain uudistus

2023 – Translain uudistus: sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytetään lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista

2023 – Aborttilain uudistus

Lähteet

Juvonen Tuula (2010) Naisliikkeen muuttuvat ehdot. Teoksessa Saresma, Tuija & Rossi, Leena-Maija & Juvonen, Tuula (toim.) Käsikirja sukupuoleen. Tampere: Vastapaino. 257–274. 

Jyränki Juulia (2010) Sukupuolten tasa-arvoa koskeva lainsäädäntö Suomessa. Teoksessa Saresma, Tuija & Rossi, Leena-Maija & Juvonen, Tuula (toim.) Käsikirja sukupuoleen. Tampere: Vastapaino. 307–314. 

Moring, Anna (toim.) (2006) Sukupuolen politiikka. Naisten äänioikeuden 100 vuotta Suomessa. Helsinki: Otava.

Naiset yliopistossa. Helsingin yliopistomuseo.

Sukupuolen juridinen vahvistaminen (Seta)

Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus.