Tasa-arvopolitiikka

Tasa-arvopolitiikkaa koordinoi Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö, joka ohjaa tasa-arvon edistämistä hallituskausittain laadittavilla tasa-arvo-ohjelmilla. Tasa-arvopolitiikka perustuu tasa-arvolakiin, hallituksen linjauksiin sekä kansainvälisiin ja EU-sopimuksiin ja -lainsäädäntöön. 

Tällä sivulla

Tasa-arvo-ohjelma kokoaa hallituksen tasa-arvotoimenpiteet

Tasa-arvo-ohjelma kokoaa yhteen hallituksen keskeiset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmia on tehty yhtäjaksoisesti vuodesta 2004. Tasa-arvo-ohjelmat ovat ohjanneet työtä myös vuosina 1997–1999 ja 1980–1985. 

Uusi tasa-arvo-ohjelma

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa linjataan, että hallitus  työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhteiskunnassa. Hallitus laatii poikkihallinnollisen tasa-arvo-ohjelman, jonka linjausten pohjalta päivitetään ja edistetään tasa-arvopoliittisen selonteon yhteisiä tavoitteita sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi ja naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvon edistäminen huomioidaan ohjelman mukaan talousarvioprosessissa, keskeisissä uudistuksissa ja hankkeissa.
Vahva ja välittävä Suomi (Valtioneuvosto)

Petteri Orpon hallitus antoi elokuun 2023 lopussa eduskunnalle tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Valtioneuvoston tiedonanto 2/2023

Tasa-arvo-ohjelma 2020–2023

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tasa-arvo-ohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 25.6.2020. 

Helmikuussa 2023 julkaistun loppuraportin mukaan tasa-arvo-ohjelman 55 toimenpiteestä 28 toteutettiin suunnitellusti. Toimenpiteistä 22 jäi kesken tai toteutettiin toisin. Viisi toimenpidettä, mukaan lukien palkka-avoimuuden edistämiseen, raskaussyrjinnän estämiseen ja vuorovanhemmuuden edistämiseen liittyvät toimenpiteet, jäi kokonaan toteuttamatta.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020–2023: Loppuraportti (Valto)

Ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma laadittiin 80-luvulla

Tutustu hallitusten tasa-arvo-ohjelmiin (linkit vievät julkaisuarkisto Valtoon):

2016–2019

2012–2015 

2008–2011

2004–2007

1997–1999  

  • Pekingistä Suomeen. Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelma 1997 
  • Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelman seurantaraportti ja tarkistusesitys 25.2.1998
  • Tasa-arvo valtavirtaan: sukupuolten tasa-arvon tila vuosituhannen kynnyksellä: loppuraportti Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta 5.2.1997–28.2.1999

1980–1985

  • Suomen hallituksen ohjelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi YK:n naisten vuosikymmenen jälkipuoliskolla 1980–1985

Kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma tähtää naisten ja miesten palkkaeron poistamiseen

Tasa-arvolakiin sisältyy niin kutsuttu samapalkkaisuusperiaate. Sen mukaan samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. Tasa-arvolaki sisältää sekä syrjintä- että palkkasyrjintäkiellot ja näiden lisäksi samapalkkaisuuden edistämisvelvoitteen. Samapalkkaisuuteen velvoittavat lisäksi perustuslaki, EU-oikeus ja kansainväliset sopimukset.  

Suomessa hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat vuodesta 2006 toteuttaneet samapalkkaisuusohjelmaa. Kolmikantainen toimenpideohjelma sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi on ollut ainoa laatuaan Euroopassa. 
Samapalkkaisuus (Sosiaali- ja terveysministeriö)

Viimeisimmän samapalkkaisuusohjelman valmistelu keskeytettiin helmikuussa 2020. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, minkälaisilla toimenpiteillä sukupuolten välistä palkkaeroa saadaan kavennettua. Uusi samapalkkaisuusohjelma vuosille 2020–2023 kuitenkin julkaistiin joulukuussa 2020.

Samapalkkaisuusohjelma 2020–2023 (Valto)

Samapalkkaisuusohjelmien kokonaisarvioinnit julkaisuarkisto Valtossa:

Tasa-arvoselonteko linjaa tasa-arvopolitiikan tavoitteita

Marraskuussa 2020 sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän tukemaan valtioneuvoston toisen tasa-arvopoliittisen selonteon valmistelua. Työryhmä koostui viiden ministeriön, THL:n ja tasa-arvotutkimuksen edustajista. Valtioneuvosto hyväksyi selonteon kesäkuussa 2022.

Nykyinen selonteko tarjoaa valtioneuvoston sukupuolten tasa-arvopolitiikan kehyksen asettamalla Suomelle pitkän ajan kansalliset ja kansainväliset tasa-arvotavoitteet. Selonteko rakentuu seitsemän strategisen tavoitteen varaan. Tavoitteet perustuvat tasa-arvon tilannekuvaan ja tulevaisuuden tasa-arvokysymysten ennakointiin. Selonteon lähtökohtina on sukupuolen moninaisuus ja se, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa sukupuolen rinnalla myös moni muu tekijä.

Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko (Valto)

  1. Suomi on kaikessa toiminnassaan tasa-arvoinen ja sukupuolisyrjinnästä vapaa yhteiskunta
  2. Suomessa jokainen voi elää ilman sukupuolistunutta väkivaltaa tai väkivallan uhkaa eikä kenenkään oikeutta vapauteen ja koskemattomuuteen loukata 
  3. Suomessa kaikilla on sukupuolesta riippumatta yhtäläiset osallistumismahdollisuudet sekä valta vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan 
  4. Suomessa toteutuu sukupuolten taloudellinen tasa-arvo ja syrjimättömillä työmarkkinoilla maksetaan samaa palkkaa samanarvoisesta työstä
  5. Suomessa jokaisella on mahdollisuus hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen sukupuolesta riippumatta
  6. Hoivavastuu, koulutus ja työmarkkinat jakautuvat Suomessa tasa-arvoisesti sukupuolten kesken
  7. Suomi on sukupuolten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien järjestelmällinen edistäjä kansainvälisesti 

Ensimmäinen valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta hyväksyttiin vuonna 2010. Selonteko arvioi tasa-arvopolitiikan toteutusta viime vuosikymmenillä sekä linjasi sen tavoitteita vuoteen 2020 saakka.
Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (Valto)

Muita sukupuolten tasa-arvoon liittyviä ohjelmia ja selontekoja

Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2022–2025

Toimeenpanosuunnitelma sisältää pitkän ajan tavoitteita sekä 36 vuosina 2022–2025 toteutettavaa toimenpidettä. Kolmella päätavoitteella pyritään vahvistamaan sukupuolinäkökulmaa ja intersektionaalisuutta Istanbulin sopimuksen toimeenpanossa, poikkihallinnollista ja moniammatillista yhteistyötä sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan tunnistamista ja siihen puuttumista.
Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2022–2025 (Valto)

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma 2020–2023

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman läpileikkaava teema on ennaltaehkäisy. Ohjelma painottaa digitaalisen väkivaltaan ja kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista. Keskeistä on myös rikosprosessiin osallistuvien viranomaisten kouluttaminen ja väkivallan katkaisuohjelmien kehittäminen. Torjuntaohjelma sisältää 32 toimenpidettä ja sen on laatinut oikeusministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä. 

Suomi torjuu ihmiskauppaa – Ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma 2021–2023

Ihmiskaupan vastaisessa toimintaohjelmassa määritetään painopistealueet Suomessa tehtävälle ihmiskaupan vastaiselle työlle. Toimintaohjelma perustuu viiteen strategiseen tavoitteeseen ja 55 toimenpiteeseen. 
Suomi torjuu ihmiskauppaa: Ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma (Valto)

Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelma 2020–2025

Suunnitelma sisältää laajasti toimenpiteitä 0–17 -vuotiaiden lasten ja nuorten kohtaaman väkivallan ehkäisemiseksi vuosina 2020–2025. Suunnitelmassa ja laadituissa toimenpiteissä on huomioitu väkivallan sukupuolittuneisuus ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Suunnitelmassa on raportoitu vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn tuloksia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten kokemasta väkivallasta.
Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma 2020–2025 Osa II (Valto)

Naiset, rauha ja turvallisuus – Suomen kansallinen toimintaohjelma 2023−2027

Suomen neljäs toimintaohjelma ohjaa Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanoa viidellä sektorilla: konfliktien ehkäisy ja kestävän rauhan rakentaminen; rauhanprosessit ja rauhanvälitys; turvallisuussektori, kriisinhallinta ja varautumistyö; naisten ja tyttöjen turvallisuus ja oikeudet konflikteissa sekä valtavirtaistamis- ja vaikuttamistyö. Toimintaohjelman läpileikkaavia teemoja ovat naisten osallistumisen vahvistaminen, tietopohjaisuuden vahvistaminen, kumppanuuksien vahvistaminen sekä ilmasto- ja ympäristökysymysten linkitys Naiset, rauha ja turvallisuus -agendaan.
Naiset, rauha ja turvallisuus – Suomen kansallinen toimintaohjelma 2023–2027 (Valto)

Yhdenvertainen Suomi: Valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi

Toimintaohjelma perustuu tilannearvioon, jonka pohjalta on asetettu kahdeksan keskeistä tavoitetta sekä 52 toimenpidettä toteutettavaksi eri hallinnonaloilla vuosina 2021-2023. Toimintaohjelmalla pyritään muun muassa purkamaan yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita, edistämään suomalaisen työelämän syrjimättömyyttä, vahvistamaan viranomaisten yhdenvertaisuusosaamista, kasvattamaan tietoisuutta rasismista ja sen eri muodoista sekä kehittämään rasismiin liittyvää tutkimusta ja tiedonkeruuta. Ohjelma huomioi sukupuolinäkökulman osana moniperusteista syrjintää.
Yhdenvertainen Suomi (Valto)

Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko (2021)

Selonteossa linjataan valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaa kansainvälisesti, Euroopan unionissa sekä kansallisesti. Selonteko tähdentää yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallistumisoikeuksien vahvistamista. Kansainvälisesti Suomi painottaa naisten, alkuperäiskansojen, vammaisten henkilöiden sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja eurooppalaisessa toiminnassa lisäksi romanien oikeuksia.
Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko (Valto)

Demokratiapoliittinen selonteko (2014)

Suomen ensimmäisen demokratiapoliittisen selonteon tavoitteena on vahvistaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista demokratian edistämistä ja sitoutumista demokratiapolitiikan toimeenpanoon kaikilla tasoilla. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on yksi selonteon tavoitteista.
Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014 (Valto)

Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko (2021)

Selonteossa linjataan Suomen toimintaa ja tavoitteita kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena on kehittyvien maiden oman kantokyvyn vahvistaminen. Suomen vahvuuksiin nojautuvat kehityspolitiikan päätavoitealueet ovat naisten ja tyttöjen oikeudet; koulutus; kestävä talous ja ihmisarvoinen työ; rauhanomaiset, demokraattiset yhteiskunnat; sekä ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus sekä luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö. 
Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko (Valto)

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (2020)

Suomi on muiden pohjoismaiden rinnalla kansainvälisten kestävän kehityksen vertailujen
kärjessä. Suomi pärjää kuitenkin Ruotsia ja Tanskaa huonommin esimerkiksi sukupuolten välisessä palkkatasa-arvossa. Selonteossa huomioidaan lisäksi muun muassa sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa (tavoite 4) ja epätasa-arvo taloudellisessa päätöksenteossa (tavoite 5).
Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta: Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa (Valto)

Päivitetty: