Tasa-arvoon liittyvä sääntely

Sukupuolten asemaan vaikuttaa tasa-arvolain lisäksi myös muu kansallinen sääntely. Kansallisen lainsäädännön osalta keskeisimpiä säädöksiä ovat Suomen perustuslaki (731/1999) sekä muun muassa työtä, toimeentuloa, palveluita ja rikoksia koskeva lainsäädäntö.

Tällä sivulla

Perustuslaki

Suomen perustuslaki kieltää syrjinnän sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Perustuslain mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. 

Perustuslaki myös turvaa jokaisen oikeuden elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä muun muassa yksityiselämän suojaan ja kotirauhaan. Lisäksi julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta ja turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä. 
Suomen perustuslaki (731/1999)

Asevelvollisuutta koskeva lainsäädäntö

Asevelvollisuudesta säädetään asevelvollisuuslaissa. Siviilipalveluksesta ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta säädetään omissa laeissaan. Tasa-arvolain sukupuoleen perustuvaan syrjintäkieltoon on säädetty asevelvollisuutta koskeva poikkeus.

Koulutukseen ja kasvatukseen liittyvä sääntely

Perusopetuslain mukaan opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan kaikessa koulun toiminnassa on aktiivisesti vahvistettava koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Opetuksessa otetaan erityisesti huomioon sukupuolten väliset kasvun ja kehityksen erot.

Koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä säädetään perusopetuslaissa, lukiolaissa sekä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. 

Kuntalaki

Kuntalain toimielinten kokoonpanoa koskevassa pykälässä viitataan tasa-arvolakiin toteamalla, että naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta toimielimen jäseniä valittaessa säädetään erikseen.
Kuntalaki (410/2015)

Laki hyvinvointialueesta

Hyvinvointialueiden toimielinten kokoonpanoa koskevassa pykälässä viitataan tasa-arvolakiin toteamalla, että naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta toimielimen jäseniä valittaessa säädetään erikseen tasa-arvolaissa.
Laki hyvinvointialueesta (611/2021)

Laki sukupuolen vahvistamisesta

Uusi sukupuolen vahvistamista koskeva laki tuli voimaan huhtikuussa 2023. Lain mukaan täysi-ikäinen Suomen kansalainen tai Suomessa asuva henkilö voi korjata juridisen sukupuolensa esittämällä selvityksen siitä, että pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen. Vahvistamista haetaan Digi- ja väestötietovirastolta kirjallisella hakemuksella.

Niin kutsutun transasetuksen hoidon keskittämistä koskeva sääntely siirrettiin uudistuksessa asetukseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. Uudistuksen myötä muutoksia tehtiin myös seulonnoista ja steriloimisesta annettuihin asetuksiin.

Liikuntalaki

Liikuntalain tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen mainitaan myös järjestöille myönnettävän valtionavustuksen kriteereissä.
Liikuntalaki (390/2015)

Nimilaki

Vuoden 2019 alussa tuli voimaan uusi etu- ja sukunimilaki. Laki säätää etunimen ja sukunimen edellytyksistä.

Lain nojalla etunimeksi voidaan hyväksyä nimi, joka on vakiintunut samalle sukupuolelle. Etunimi voidaan kuitenkin hyväksyä myös siinä tilanteessa, jos nimi on väestötietojärjestelmän tietojen mukaan jo käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa olevalla henkilöllä.

Laissa säädetään edellytykset perheen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän määräytymisestä. Lapsen sukunimi määräytyy joko vanhempien tai sisaruksen yhteisen sukunimen mukaan. Jos lapsella on yksi vanhempi, lapsi saa tämän sukunimen. Muissa tilanteissa lapsen sukunimeksi voidaan valita jommankumman vanhemman sukunimi tai vanhempien sukunimistä muodostettu sukunimiyhdistelmä.

Avioliitossa puolisoilla säilyy oma sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, elleivät puolisot muuta sovi. Avioliittoon aikovat voivat yhdessä päättää, että he ottavat vihittäessä yhteisen sukunimen tai yhteisen sukunimiyhdistelmän. Tietyin ehdoin kumpikin puoliso voi myös valita oman sukunimiyhdistelmän.
Etu- ja sukunimilaki (946/2017)

Nuorisolaki

Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
Nuorisolaki (1285/2016)

Perheitä koskeva lainsäädäntö 

Perheisiin ja parisuhteisiin liittyvistä asioista säädetään muun muassa avioliittolaissa ja laissa rekisteröidystä parisuhteesta. Sukupuolineutraali avioliittolaki tuli voimaan maaliskuussa 2017. Alaikäisten avioliitot kiellettiin avioliittolaissa kesäkuussa 2019. 

Vanhemmuudesta säädetään muun muassa isyyslaissa, hedelmöityshoitolaissa ja adoptiolaissa. Huhtikuussa 2019 voimaan astui myös äitiyslaki, joka mahdollistaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavalle naisparille vanhemmuuden vahvistamisen neuvolassa ennen lapsen syntymää. Eroon liittyvistä tilanteista säädetään muun muassa laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuslaissa. Vuonna 2019 lapsen huoltoa koskevaan lakiin kirjattiin vuoroasuminen. 

Sukupuolen vahvistamista koskevassa laissa säädetään vanhemmuuden toteamisesta ja vahvistamisesta. Maaliskuussa 2024 voimaan tulevan pykälän mukaan Digi- ja väestötietovirasto voi hakemuksesta muuttaa henkilön vanhemmuusnimikkeen vastaamaan hänen vahvistettua sukupuoltaan. Henkilö voi tehdä hakemuksen vanhemmuusnimikkeen muuttamisesta samalla, kun hän hakee sukupuolensa vahvistamista, tai sukupuolen vahvistamisen jälkeen.

Sairausvakuutuslaissa on säännökset raskaus- ja vanhempainrahasta. Laissa säädetään myös sairasta lasta hoitavalle vanhemmalle maksettavasta hoitorahasta. Lasten oikeudesta päivähoitoon sekä kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta säädetään erikseen.

Rikoslainsäädäntö

Rikoslaki sisältää säännökset muun muassa pahoinpitelystä ja seksuaalirikoksista sekä muista henkilöön kohdistuvista rikoksista, kuten esimerkiksi vapaudenriistosta, vainoamisesta ja pakottamisesta.

Sukupuoli rikoksen vaikuttimena lisättiin rangaistuksen koventamisperusteisiin vuoden 2023 alussa. Samaan aikaan tuli voimaan seksuaalirikoksia koskeva rikoslain 20 luvun uudistus, jonka myötä raiskaus määritellään suostumuksen puutteen kautta.

Rikoksen uhrien oikeuksista, suojelusta ja avustamisesta säädetään erikseen. Esitutkintalaissa on otettu huomioon lähisuhde- ja perheväkivaltaa koskevia erityispiirteitä muun muassa kuulusteluihin, tukihenkilöön ja oikeudenkäyntiavustajaan liittyen. Rikos- ja riita-asioiden sovittelusta säädetään omassa laissaan. Vankeuslaissa kielletään vankien perusteeton erilainen kohtelu sukupuolen perusteella.

Ihmiskauppaa, paritusta ja seksin myymistä ja ostamista koskevat säännökset ovat rikoslaissa ja järjestyslaissa. Rikoslaki sisältää myös säännökset lähestymiskiellon rikkomista koskevista sanktioista.

Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat lait

Terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa ja sosiaalipalveluista sosiaalihuoltolaissa. Sosiaalihuoltolain nojalla palveluita tulee järjestää muun muassa lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen. Turvakotitoiminnasta säädetään erikseen. 

Tasa-arvonäkökulmasta merkittäviä ovat myös laki raskauden keskeyttämisestä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja asiakkaan asemaa koskevat lait.

Säännökset tasa-arvotoimijoista

Valtioneuvoston ohjesäännössä ja ministeriötä koskevassa asetuksessa sukupuolten tasa-arvo on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvaksi. Sukupuolten tasa-arvoa koskevat asiat käsitellään ministeriön työjärjestyksen mukaisesti työ- ja tasa-arvo-osastolla.

Tasa-arvovaltuutetusta, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta, tasa-arvoasiain neuvottelukunnasta ja eräiden naisjärjestöjen valtionavusta säädetään erikseen. 

Tasa-arvoa loukkaavaa mainontaa koskeva sääntely

Kuluttajansuojalain mukaan markkinointia pidettävä hyvän tavan vastaisena, jos se loukkaa ihmisarvoa. Ihmisarvoa loukkaavaa on henkilön esittäminen alentavalla, väheksyvällä tai halventavalla tavalla. Lisäksi markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena, jos siinä esiintyy muun muassa sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Markkinoinnin lainmukaisuutta valvoo kuluttaja-asiamies.
Kuluttajansuojalaki (38/1978)

Työlainsäädäntö

Työelämään liittyen sukupuolten tasa-arvon kannalta olennaisia ovat tasa-arvolain lisäksi muun muassa palvelussuhteita käsittelevät lait kuten työsopimuslaki ja virkamieslaki, jotka sisältävät säännöksiä työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin viittaavan syrjintäkiellon. Myös rikoslaki (39/1889) sisältää laajan työelämää ja elinkeinotoimintaa koskevan syrjintäkiellon. 

Työturvallisuuslaissa puolestaan käsitellään muun muassa erilaisten töiden kuormittavuuteen ja riskeihin liittyviä asioita sekä työpaikalla koetun väkivallan uhkaa ja häirintää.

Ulkomaalaisasiat ja kotoutuminen

Ulkomaalaislain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa sekä edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen. Se sisältää muun muassa säännöksiä ihmiskaupan uhrien asemasta. Kotoutumislaissa puolestaan säädetään maahanmuuttajan kotoutumisen ja osallistumismahdollisuuksien tukemisesta ja edistämisestä. Lain tarkoituksena on muun muassa edistää yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja tasa-arvoa sekä hyviä väestösuhteita.

Vakuutusyhtiölaki

Vakuutusyhtiölaki kieltää sukupuolen käyttämisen kuluttajille myönnettävissä vakuutusmaksujen tai vakuutuksesta saatavien etuuksien laskennassa. Sukupuoleen perustuvat erot maksuissa tai etuuksissa on kielletty. Muissa kuin kuluttajille myönnettävissä vakuutuksissa sukupuolen käyttäminen laskennassa ja sukupuoleen perustuvat erot maksuissa tai etuuksissa ovat tietyin ehdoin sallittuja.
Vakuutusyhtiölaki (521/2008)

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslaissa on säännökset yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisestä ja syrjinnän kielloista muun henkilöön liittyvän syyn kuin sukupuolen perusteella. Kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen sekä muu henkilöön liittyvä syy. 

Velvoite edistää yhdenvertaisuutta koskee viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia, päiväkoteja sekä työnantajia. Heillä on velvollisuus laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

Syrjintäkieltojen noudattamista valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Lisäksi yhdenvertaisuuden toteutumista työelämää koskevissa yksittäistapauksissa valvovat työsuojeluviranomaiset.

Yleisradiolaki

Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee muun muassa ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat sekä tukea yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille.
Laki Yleisradio Oy:stä (1380/1993)

Päivitetty: