Alkoholipolitiikka meillä ja muualla

Tämän sivun sisältö

Alkoholinkulutus  Suomessa vähenee – mihin enää tarvitaan alkoholipolitiikkaa?

Alkoholinkulutus Suomessa on vähentynyt vuoden 2007 huippulukemista yli 15 prosenttia. Alkoholinkäytöstä johtuva kuolleisuus on vähentynyt vielä paljon enemmän. 

Erilaisten alkoholinkäytöstä johtuvien haittojen aiheuttama kuormitus sekä kansanterveydelle että kansantaloudelle on silti yhä merkittävä. Yli 900 suomalaista vuodessa kuolee alkoholinkäytöstä johtuvien maksasairauksien vuoksi, ja yhteensä alkoholiperäisiin tauteihin, alkoholimyrkytyksiin ja päihtyneenä tapaturmiin tai väkivaltaan kuolee vuodessa yli 2000 suomalaista. Sairaalahoitojaksoja, joissa diagnooseissa on mukana alkoholisairaus, on vuodessa yli 30 000. Tunnistetuista alkoholihaitoista koituu julkiselle sektorille noin miljardin euron verran suoria menoja etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä järjestyksenpidon kustannuksina. Merkittävä osa alkoholin aiheuttamista tapaturmista ja muistakin haitoista jää rekistereissä tunnistamatta alkoholin aiheuttamiksi. Tämän lisäksi tulevat epäsuorat kustannukset esimerkiksi työelämässä alkoholin aiheuttamien tuottavuuden ja työkyvyn menetysten kautta.  

Pätevä keino pienentää kestävyysvajetta ja tukea hyvinvointivaltiota on vähentää alkoholista aiheutuvia haittakustannuksia, tuottavuuden menetyksiä ja työelämästä pois ajautumista. Esimerkiksi taloudellisen yhteistyön järjestö OECD kannustaa valtioita vähentämään alkoholihaittojen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia. OECD:n arvion mukaan panostaminen tehokkaaseen haittojen vähentämiseen tuottaa ajan mittaan kustannussäästöjä. Kustannustehokkaimpia keinoja haittojen vähentämiseksi ovat WHO:n ja OECD:n mukaan alkoholijuomien verotus, saatavuuden sääntely ja mainonnan rajoittaminen

Lähteitä: 

Onko rajoittavaa alkoholipolitiikkaa muuallakin kuin Suomessa ja mitä tutkimustietoa on sen tehokkuudesta? 

Maailman terveysjärjestö WHO:n 194 jäsenvaltiosta 180 käyttää erilaisia alkoholipoliittisia keinoja alkoholihaittojen vähentämiseksi. Keinojen yhdistelmät vaihtelevat, mutta yhteisiä tekijöitä ovat 1) alkoholijuomien verotus hintatasoon vaikuttavana keinona, 2) alkoholijuomien saatavuuden sääntely rajoittamalla myyntipaikkoja, myyntiaikoja ja ostokelpoisuutta sekä 3) alkoholijuomien markkinoinnin rajoittaminen. Nämä ovat systemaattisesti kootun kansainvälisen tutkimustiedon mukaan tehokkaimmat haittoja vähentävän alkoholipolitiikan toimenpiteet. WHO, maailman talousfoorumi World Economic Forum ja taloudellisen yhteistyön järjestö OECD painottavat myös näiden keinojen kustannustehokkuutta: haittojen vähenemisen tuomat säästöt ylittävät toimeenpanon kustannukset. 

Alkoholin käytöstä aiheutuu haittoja sekä tiukan että liberaalin alkoholipolitiikan maissa, mutta hyvin toimivat alkoholipoliittiset keinot vähentävät alkoholiongelmien määrää ja haittojen kustannuksia. Euroopan maiden vertailussa, jossa yhdisteltiin eri maissa käytössä olevat alkoholipoliittiset toimenpiteet ja muodostettiin maakohtainen alkoholipolitiikkamittari, Suomi sijoittui neljänneksi. Tiukinta alkoholipolitiikkaa harjoitetaan Norjassa ja viidenneksi tiukinta Ranskassa. Suomea tiukempaa alkoholipolitiikka on myös Ruotsissa ja Islannissa. Saman mittarin mukaan Hollannin alkoholipolitiikka oli Euroopan mittakaavassa kohtuullisen tiukkaa ja esimerkiksi Espanjan ja Saksan politiikka oli liberaalia. 

Lähteitä: 

Miten Suomen alkoholipolitiikka ja alkoholinkulutus ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä? 

Suomessa alkoholinkulutuksen kehityksen päälinja on ollut lähes jatkuva kasvu aina kieltolain kumoamisesta vuonna 1932 vuoteen 2007 asti. Merkittävin poikkeus tästä linjasta oli 1990-luvun alun taloudellisen laman aika, ja alkoholin hinnan korotukset ovat myös ajoittain hidastaneet kasvua. Alkoholipolitiikkaa on useaan otteeseen muutettu vapaammaksi, ja nämä muutokset ovat ruokkineet alkoholinkulutuksen kasvua ja sitä kautta haittojen lisääntymistä. 

Vuoden 2007 jälkeen kulutus on kääntynyt laskuun. Myös tässä muutoksessa taloudella on ollut oma roolinsa, kun vuoden 2008 jälkeen taloudellinen kehitys oli heikkoa useiden vuosien ajan, ja kun alkoholiverotusta korotettiin kuudesti vuosina 2008-2018. Mitä ilmeisimmin myös juomiskulttuuri on muuttunut, joko talouskehityksen seurauksena, siitä riippumatta tai sen vaikutusta voimistaen.

Tutkimustiedon mukaan alkoholijuomien saatavuuden rajoittaminen ja korkea verotus ovat tehokkaimmat keinot alkoholinkulutuksen hillitsemiseksi. Suomen liityttyä EU:n jäseneksi vuonna 1995 on liikkumavara alkoholin verotuksessa kaventunut ennen muuta siksi, että EU:n sisämarkkinoilla on mahdollista käydä alkoholiostoksilla halvemman verotason jäsenmaissa. Vuosien 1995 ja 2008 välillä alkoholiveroa muutettiin vain kahdesti. Vuonna 1998 alennettiin mietojen viinien ja välituotteiden veroa 17 prosenttia. Vuonna 2004 varauduttiin Viron EU-jäsenyyden kuluttajille avaamaan mahdollisuuteen hankkia halpoja alkoholijuomia naapurimaasta alentamalla alkoholijuomien verotusta keskimäärin 33 prosenttia, väkevien viinojen osalta jopa 44 prosenttia. Seurauksena oli voimakas kasvu sekä ulkomailta tuodun että kotimaasta hankitun alkoholin määrissä.

Alkoholijuomien saatavuuden kehitys on ollut pitkälti maamme omassa päätösvallassa EU-jäsenyydestä riippumatta. Viimeisten vuosikymmenten aikana alkoholijuomien saatavuuden rajoituksia on Suomessa pääosin höllennetty. Eurooppalaisesta näkökulmasta kehitys Suomessa on kulkenut vastavirtaan. Vuonna 2012 tehdyn systemaattisen kartoituksen mukaan valtaosa (83 prosenttia) lähemmäs sadasta EU:ssa 2000-luvulla tehdyistä alkoholipoliittisista muutoksista joko tiukensivat alkoholin saatavuutta tai korottivat alkoholiveroa. 

Vuonna 2018 Suomessa tuli voimaan uusi alkoholilaki joka myös jonkin verran vapautti alkoholijuomien saatavuutta, kun aiempaa vahvempia oluita ja väkevistä tehtyjä juomasekoituksia sai alkaa myydä päivittäistavarakaupoissa. Lain vaikutusta on vaikea erottaa muiden kulutukseen vaikuttavien tekijöiden vaikutuksista, mutta joka tapauksessa lain vaikutukset alkoholin kokonaiskulutukseen näyttävät toistaiseksi jääneen melko vähäisiksi.

Lähde:

Päivitetty: