Vähittäismyynnin monopoli

Tämän sivun sisältö

Miksi viinien myynti ruokakaupoissa todennäköisesti veisi sinne myös väkevät juomat?
Mitä vaikutuksia alkoholin vähittäismyyntimonopolista luopumisella olisi?
Miksi alkoholin valtiollinen vähittäismyynti on vähemmän haitallista kuin päivittäistavarakaupoissa myynti?
Lisätietoa

Miksi viinien myynti ruokakaupoissa todennäköisesti veisi sinne myös väkevät juomat?

Niin viranomaistoimijat, järjestöt (EHYT tiedote 27.4.2023) kuin alkoholitoimialakin (valmistajat, maahantuojat ja tukkumyyjät, HS mielipide 6.3.2019) ovat samaa mieltä siitä, että viinien myynti ruokakaupoissa merkitsisi myös väkevien juomien monopolimyynnin purkamista.

Erikoiskauppaketjut kuihtuvat markettien kanssa kilpaillessaan. Viinit muodostavat tällä hetkellä noin puolet Alkon myynnin arvosta ja 45 prosenttia sataprosenttisesta alkoholista, ja väkevät alkoholijuomat muodostavat vain reilut 30 prosenttia litramääräisestä myynnistä. Mikäli viinejä alettaisiin myydä ruokakapoissa, valtaosa Alkon viininmyynnistä todennäköisesti siirtyisi ruokakauppoihin: ruokakaupoissa käydään muutenkin usein ja tarjoukset voisivat tehdä viinien hinnoista edullisempia. Vertailun vuoksi: Valviran tilastojen mukaan 94─98 % oluiden, siidereiden ja long drink -juomien myynnistä tulee päivittäistavarakaupasta. Supermarkettien kilpailu on kuihduttanut hyvään palveluun perustuvat erikoiskaupat monella alalla, ja todennäköisesti erikoistuneet viini(alkoholi)myymälät pärjäisivät supermarkettien kanssa kilpaillessaan vain isommissa kaupungeissa.

Myös merkittävä osa väkevien myynnistä saattaisi siirtyä ruokakauppoihin. Vuoden 2018 alkoholilaissa luovuttiin valmistustaparajoitteesta, johon ei liene paluuta, joten viinien myynnin salliminen kaupoissa tarkoittaisi kaikkien esimerkiksi alle 15-prosenttisten alkoholijuomien myynnin sallimista. Tutkimuksen mukaan väkevät juomat sekoitetaan ennen kulutusta tyypillisesti viinin vahvuiseksi. Tällaisten valmiiden, alle 15-prosenttisten sekoitteiden myynti olisi sallittua siellä missä viininkin. Tämä avaisi kilpailulle valtaosan Alkon myynnistä.

Monopolimyymälöiden lukumäärän romahdus ja sen myötä monopolin legitimiteetin katoaminen. Kun valtaosa viinien myynnistä ja merkittävä osa laimennettujen, kirkkaiden väkevien juomien myynnistä siirtyisi päivittäistavarakauppoihin, supistuisi valtion alkoholiliikkeen myynti ja sen myötä myymälöiden lukumäärä pieneen osaan nykyisestä. Siten monopoli ei enää palvelisi koko maata tai kansalaisten tarpeita. Olisi vaikea perustella tai äänestäjien hyväksyä, että viiniä ja väkevistä sekoitettuja viinin vahvuisia juomia saisi tuhansista myyntipisteistä mutta vaikkapa konjakkia vain isommista kaupungeista. Sellaisen monopolin oikeutusta olisi vaikea perustella.

Juridiikka. Suomen liittyessä EU:hun katsottiin pitkien neuvottelujen ja tuomioistuinkäsittelyn jälkeen, että alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoli on yhdenmukainen EU-oikeuden kanssa. Jos myyntijärjestelmä muuttuu olennaisesti, voi tämä tulkintakin muuttua. Sekä EU-oikeus että Suomen perustuslaki edellyttävät, että kulutushyödykkeiden myynnin rajoitusten tulee olla perusteltuja ja johdonmukaisia. On vaikea perustella myyntijärjestelmää, jossa ylivoimaisesti suurin osa alkoholijuomien myynnistä olisi vapautettu tuhansiin myyntipaikkoihin ja pieni osa myynnistä olisi ”kansanterveyden perusteella” rajattu pieneen määrään myymälöitä.

Väestön mielipide. Pitkään tehdyissä mielipidegallupeissa viinien myyntiä ruokakaupoissa kannattaa noin puolet väestöstä. Väkevien myyntiä ruokakaupoissa kannatti vuonna 2023 kuitenkin vain 12 % suomalaisista.

Mitä vaikutuksia alkoholin vähittäismyyntimonopolista luopumisella olisi?

Valtion vähittäismyyntimonopolien osittaisesta purkamisesta tai niistä kokonaan luopumisesta on karttunut kansainvälistä ja kotimaista tutkimustietoa. Tyypillisesti alkoholijuomien myynnin siirtyminen valtiollisesta monopolista yksityisiin liikkeisiin on lisännyt kyseisten alkoholijuomien myyntiä ja usein myös kokonaiskulutusta.

Alkoholin kulutuksen lisääntyminen taas lisää alkoholin aiheuttamia haittoja niin alkoholin käyttäjille itselleen kuin läheisille sekä yleisemmin yhteiskunnalle. Jossain tapauksissa vähittäismyyntimonopolin purkamisen vaikutuksia alkoholin kulutukseen on onnistuttu tasapainottamaan ennen kaikkea veroja korottamalla.

Alkoholin vähittäismyyntimonopolin purkamisella olisi haitallisia vaikutuksia yhteiskunnalle, kuten alkoholin aiheuttamien haittakustannusten lisääntyminen, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormittuminen ja edelleen veronmaksajille koituvan taloudellisen rasituksen lisääntyminen.

Suomessa vuoden 2018 alkoholilain uudistus salli enintään 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myynnin päivittäistavarakaupoissa. Uudistus avasi yksityiselle kilpailulle vain noin kolme prosenttia Alkojen myynnistä. Silti lakimuutoksella näyttää olleen kielteisiä vaikutuksia kuolleisuuteen, kuolleisuuden eriarvoisuuteen ja nuorten alkoholin käyttöön.

Alkon vähittäismyyntijärjestelmän osittainen tai kokonaan purkaminen lisäisi yli 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myyntipaikkojen lukumäärää yli kymmenkertaiseksi verrattuna nykyisten Alkon liikkeiden määrään. Kansainvälisen tutkijaryhmän arvion mukaan Alkon vähittäismyyntimonopolin purkaminen Suomessa lisäisi alkoholin kokonaiskulutusta yhdeksän prosenttia ja alkoholikuolleisuutta 15 prosenttia. Alkoholin aiheuttamat haittakustannukset yhteiskunnalle kasvaisivat 19 prosenttia.

Valtiollinen vähittäismyyntimonopoli ei ole itseisarvo, vaan se on hyvä keino, kun tavoitteena on alkoholihaittojen vähentäminen. Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta valtion monopoli on vastuullisin tapa järjestää alkoholin vähittäismyynti.

Miksi alkoholin valtiollinen vähittäismyynti on vähemmän haitallista kuin päivittäistavarakaupoissa myynti?

Alkoholihaittojen kannalta sillä ei ole merkitystä, myydäänkö jokin tietty pullo yhdestä vai toisesta paikasta. Merkitystä on sillä, että yksityisellä myyntijärjestelmällä pulloja voi kaikkineen tulla myydyksi enemmän kuin valtion yksinoikeusjärjestelmällä.

Haittojen vähentämistä tavoittelevan valtion yksinoikeusjärjestelmän ja yksityisen vähittäismyynnin keskeinen ero on niiden vaikutus alkoholin myynnin määrään. Tämä johtuu useista välittävistä mekanismeista:

Myynninedistäminen. Yksityiseen omistukseen liittyy aktiivisempi myynninedistäminen ja markkinointi, joiden myötä myös myyntivolyymejä usein pyritään maksimoimaan.
Hinta. Osana myynninedistämistä on hintakilpailu, jonka myötä ainakin osa tuotteista myydään yksityisissä vähittäisliikkeissä Alkoja halvemmalla asiakkaiden houkuttelemiseksi.
Saatavuus. Alkoholin saatavuudella on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu olevan merkittävä vaikutus alkoholin kulutukseen, ja Suomessa alkoholin yksinoikeusjärjestelmä on merkittävä saatavuuden hallinnan väline. Tuotteiden myyntimäärät riippuvat siitä, kuinka hyvin ne saadaan kuluttajan näkyville ja käden ulottuville ylimääräisen kysynnän ja heräteostosten aikaan saamiseksi. Suomessa on noin 370 Alkoa ja alkoholinmyyntiin oikeuttavia vähittäismyyntilupia on sen lisäksi noin 6000. Yksinoikeusjärjestelmän purkaminen lisäisi myymälöiden määrää yli kymmenkertaiseksi, mikä lisäisi huomattavasti kuluttajien altistamista myyjien myyntiyrityksille. Erityisen merkityksellistä on se, että suuri määrä uusia alkoholijuomia siirrettäisiin erikoiskaupoista ruokakauppoihin, sillä kaikkien on pakko käydä ruokakaupassa. Tämä olisi erityisen vaikea tilanne riski- ja ongelmakäyttäjille, jotka pyrkivät vähentämään kulutustaan, koska mahdollisuus suojella itseään ostamiseen johtavilta impulsseilta kävisi yhä vaikeammaksi.
Aukioloajat. Elintarvikeliikkeillä on 15 tuntia viikossa enemmän alkoholijuomien myyntiaikaa kuin Alkoilla.
Juomalajivalikoima. Pohjoismaiset monopolit ovat pidättyväisempiä hankkimaan halvimpia, värikkäimpiä, hassuimpia ja eniten nuoriin vetoavia tuotteita hyllyilleen kuin mitä vapaan markkinatalouden tilanteessa olisi tarjolla. Sitä vastoin valtion monopolit ovat panostaneet laajaan valikoimaan laatutuotteita.
Lain valvonta. Alko on onnistunut päivittäistavarakauppoja paremmin lain noudattamisessa (alaikäisille ja päihtyneille myyminen). Alkoholijuomien erikoismyymälänä Alko on voinut kouluttaa ja sitouttaa myyntihenkilökuntansa tähän tavoitteeseen ja määritellä henkilöstön riittävälle tasolle valvonnan turvaamiseksi.

Periaatteessa alkoholiveroja korottamalla voitaisiin kompensoida osa monopolista luopumisen haitallisista vaikutuksista. Alkoholin hintoja korottava verotus on tehokas keino alkoholin kulutuksen ja haittojen vähentämiseksi, mutta alkoholiverotus on Suomessa jo nyt korkealla tasolla, ja ennemminkin on esiintynyt vaatimuksia sen alentamiseksi. Lisäksi veron ja hintojen korottaminen on myös omiaan lisäämään matkustajatuontia ja harmaata taloutta.