Ongelmakäyttäjien kulutukseen vaikuttaminen

”Miksi suomalaisten enemmistön pitää kärsiä alkoholia liikaa juovan vähemmistön vuoksi?”

Veronmaksajien ehdoilla

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen kulut maksaa suurelta osin tavallinen työssäkäyvä veronmaksaja eli suuri enemmistö.  Lisääntyvällä alkoholinkulutuksella on kaksiteräinen vaikutus kestävyysvajeeseen: se lisää haitoista aiheutuvia kuluja ja vähentää niiden maksajien määrää.

Siksi tulisi myös ajatella, että haittoja vähentävä eli verovaroja säästävä ja työvoiman työkykyä ylläpitävä alkoholipolitiikka hyödyttää suurta veronmaksajien enemmistöä.

Ehkäistään uusien ”juoppojen” virtaa

Vakavan alkoholiongelman kehittyminen on pitkä prosessi, ja jos katsotaan vain prosessin lopussa olevia, saadaan väärä kuva siitä, keitä haittojen lisääntyminen koskee. Suomessa alkoholiin kuolleista vain neljäsosa oli kuolemaa edeltävänä vuonna töissä. Kuollessaan he olivat siis useimmiten jo syrjässä työelämästä. Mutta 17 vuotta aiemmin he olivat saman tutkimuksen mukaan työelämässä lähes yhtä yleisesti kuin muutkin. (Mäkelä & Paljärvi 2015)

On helppo nähdä ”olemassa olevat juopot”, mutta alkoholipolitiikalla pitää pyrkiä myös ehkäisemään ”tulevien juoppojen” virtaa. . 

Haitoista kärsivät myös muut kuin paljon alkoholia käyttävät

Haittoja eivät kärsi vain alkoholia eniten käyttävät. Humalakulutus on riskikulutusta, mihin osallistuu enemmistö suomalaisista ainakin ajoittain. Esimerkiksi alkoholin aiheuttamista tapaturmista ja syövistä enemmistön on arvioitu aiheutuvan ihmisille, jotka eivät kuulu eniten juovaan 10 prosenttiin. 

Eettinen näkökulma

Kukaan meistä ei pienenä päätä ryhtyä aikuisena alkoholistiksi. Alkoholin ongelmakäyttöön liittyy usein muu huono-osaisuus tai elämän heikot lähtöasetelmat. Usein haitoista kärsivät sivulliset kuten lapset, puolisot ja mutta läheiset.

Hyvinvointiyhteiskunnan perusteeseihin kuuluu huolenpito heikommista. Moni suomalainen on valmis näkemään hieman vaivaa hakeakseen vahvemmat juomansa Alkosta, kun sen tiedetään vähentävän monen muun ongelmia ja kärsimystä. 

Lähteitä

Mäkelä P & Härkönen J (2017) Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt – keiden ja millainen kulutus? Yhteiskuntapolitiikka 82 (5): 513-526. 

Mäkelä P & Paljärvi T (2015) Alkoholiongelmat ja työmarkkinoilla pysyminen: varhaista puuttumista tarvitaan. Tutkimuksesta tiiviisti: 32/2015. 

Mäkelä Pia, 2018. Miksi väestön kokonaiskulutuksella on merkitystä? Teoksessa Mäkelä ym. Näin Suomi Juo 

Vähenisivätkö alkoholihaitat tehokkaammin, jos toiminnassa keskityttäisiin ongelmakäyttäjiin? 

Alkoholinkäyttö jakaantuu väestössä epätasaisesti: kyselytutkimuksissa eniten käyttävä 10% kuluttaa puolet kaikesta alkoholista. Tällä joukolla on paljon muita suurempi riski kokea erilaisia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Osalla runsaasti juovasta kymmenyksestä on alkoholiriippuvuus ja osan alkoholinkäyttö on ilmeisen haitallista. 

Haittoja koituu kuitenkin myös muille alkoholinkäyttäjille. Haittojen riski kasvaa kulutuksen kasvun myötä ja joka kerran, kun alkoholia käytetään humalaan asti. Vaikka yksittäisen henkilön riski ei olisi yhtä suuri kuin eniten juovilla, muiden alkoholinkäyttäjien suuresta määrästä johtuen monia alkoholihaittoja voidaan kokea tämän enemmistön joukossa lukumääräisesti enemmän. Väestön valtaosan alkoholinkäytöllä on merkitystä erityisesti niissä taudeissa, joissa haittariski alkaa kasvaa jo melko vähäisellä kulutustasolla (esimerkiksi rintasyöpä) tai joissa satunnainenkin humalajuominen lisää riskiä (esimerkiksi tapaturmat).

Yksinomaan ongelmakäyttäjiin keskittyminen ei olisi järkevää senkään vuoksi, että hoito on kalliimpaa kuin haittojen ehkäisy ja haittakehityksen katkaisu. Esimerkiksi työn syrjässä pysymisen kannalta on parempi tukea alkoholinkäytön vähentämistä ennen ongelmakierrettä, joka edellyttää erityispalveluiden apua. 

Alkoholin ongelmakäyttäjien määrä on suorassa suhteessa koko väestön alkoholin kulutukseen ja lisääntyy tai vähenee sen myötä.  Kulutustason muuttuessa niin suur- kuin pienkuluttajat kuin kaikki kulutusryhmät siltä väliltä muuttavat kulutustaan keskimäärin samaan suuntaan. Tämän vuoksi alkoholin kulutuksen hillitseminen koko väestön tasolla on tehokkain tapa ehkäistä väestön ongelmakäyttöä. 

Lähteitä

Päivitetty:

Muualla palvelussa

Suomessa ollaan uudistamassa alkoholilakia. Nykyinen alkoholilainsäädäntö koostuu vuoden 1994 alkoholilaista ja sen nojalla annetuista 13 asetuksesta. Alkoholilain pääperiaate on ehkäistä alkoholihaittoja kulutusta ohjaamalla. 

Lue lisää alkoholilain kokonaisuudistuksesta.