Liikunnan harrastaminen Suomessa
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan vajaa puolet eli 46 % suomalaisista yli 20-vuotiaista miehistä ja 38 % naisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti, eli harrastaa sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa suositusten mukaisen määrän.
Nuoret aikuiset liikkuvat suositusten mukaan ikääntyviä todennäköisemmin. Alle 40-vuotiaista miehistä yli puolet ja naisista yli 40 % liikkuu suositusten mukaisesti. 75 vuotta täyttäneiden ryhmässä miehistä kolmannes ja naisista neljännes saavuttaa suosituksen.
Kolme neljästä suomalaisesta kertoo kuitenkin liikkuvansa vapaa-ajallaan edes jonkin verran. Vapaa-ajalla esimerkiksi kävellään, pyöräillään, kalastetaan, metsästetään tai tehdään kevyitä puutarhatöitä. Harvimmin liikuntaa harrastavat 75 vuotta täyttäneet naiset (61 %).
Kävely on suosituin vapaa-ajan liikuntamuoto
Suomalaisten vapaa-ajan kuntoliikunnan harrastaminen on lisääntynyt 1980-luvulta lähtien sekä aikuisten että nuorten keskuudessa. Vapaa-ajan kuntoliikuntaa kertoi vuonna 2017 harrastavansa miehistä noin joka kolmas ja naisista noin joka neljäs. Suosituimpia kuntoliikuntamuotoja Suomessa ovat
- kävelyn eri muodot
- hölkkä ja juoksu
- pyöräily
- kuntosali- ja voimaharjoittelu.
Lasten ja nuorten liikunta
Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) 2018 -tutkimuksen mukaan hieman alle puolet 4-vuotiaista suomalaislapsista liikkui kotioloissa WHO:n liikuntasuositusten mukaisesti, eli yli tunnin vauhdikkaasti ja kaksi tuntia kevyesti päivässä. 4-vuotiaista lapsista 26 % liikkui kotioloissa alle tunnin päivässä.
Lue lisää: Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018
Viime vuosina kouluikäisten lasten ja nuorten fyysisessä aktiivisuudessa on tapahtunut myönteisiä muutoksia. Kouluterveyskysely-tutkimuksen mukaan päivittäin yli tunnin liikkuvien määrä on lisääntynyt 8.- ja 9.-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammattikoululaisten poikien keskuudessa vuodesta 2017 vuoteen 2023.
Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn mukaan 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista 48 % ja tytöistä 38 % liikkuu vähintään tunnin päivässä. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista vastaavat osuudet ovat pojilla 30 % ja tytöillä 21 %. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 20 % pojista ja 13 % tytöistä ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 24 % pojista ja 17 % tytöistä liikkuu vähintään tunnin päivässä.
Viikoittainen liikuntamäärä laskee selkeästi alakouluikäisistä peruskouluikäisiin ja edelleen lukio- ja ammattikouluikäisiin. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 36 % pojista ja 46 % tytöistä ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 20 % pojista ja 30 % tytöistä harrastaa enintään tunnin viikossa hengästyttävää vapaa-ajan liikuntaa.
Lue lisää lasten ja nuorten Kouluterveyskyselyjen tuloksista
Sosioekonominen asema vaikuttaa liikunnan harrastamiseen
Sosioekonomisella asemalla eli ihmisten taloudellisella tilanteella, perheoloilla sekä koulutustaustalla on vaikutusta suomalaisten liikuntatottumuksiin. Korkeakoulutetut ja hyvätuloiset työikäiset liikkuvat vapaa-ajalla enemmän ja useammin kuin heikomman sosioekonomisen aseman omaavat.
Lisäksi matala koulutustaso on yhteydessä fyysisesti raskaaseen työhön. Vanhempien sosioekonomisella asemalla on vaikutusta myös lasten fyysisen aktiivisuuden määrään.
Suomessa asuvan ulkomaalaisväestön liikuntatottumukset
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa MoniSuomi-tutkimuksessa selvitetään Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön hyvinvointia, terveyttä ja kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista. Tutkimuksessa on selvitetty myös heidän fyysistä aktiivisuuttaan.
Lue lisää: Liikunta, verkkoraportti, MoniSuomi-tutkimuksen tuloksia 2022
