Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018

Suurin osa nelivuotiaista lapsista voi vanhempiensa mukaan hyvin.

Monen lapsen elämässä oli kuitenkin ollut kuormittavia tekijöitä – muun muassa joka kolmatta lasta oli kiusattu. Poikien hyvinvointiin varhaiskasvatuksessa liittyi tyttöjä yleisimmin huolia. Lisäksi poikien perheillä sekä perheillä, joissa vanhemmat asuivat erillään, oli lastenneuvolan terveydenhoitajien mukaan muita todennäköisemmin lisätuen tarpeita.

Nelivuotiaiden lasten vanhemmista suurin osa voi hyvin, oli tyytyväisiä vanhemmuuteensa ja perheensä arjen toimivuuteen. Joka kolmas vanhemmista tunsi kuitenkin laiminlyövänsä kotiasioita työn vuoksi, joka viidennellä oli ollut masennusoireilua ja joka seitsemännellä taloudellista niukkuutta. Vanhemmille, jotka asuivat lapsen kanssa perheen ainoina aikuisina, oli kasautunut useammin jaksamisen haasteita.

Lastenneuvolan terveydenhoitajien mukaan kaksi kolmasosaa perheistä tarvitsi lisätukea, yleisimmin vanhempien jaksamisen ja lapsen ikätasoisen kehityksen vuoksi. Myös lähes kaikki vanhemmat kaipasivat tukea lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta, mutta eivät välttämättä kertoneet sitä heille. Lapseen liittyvä tuen tarve ilmaistiin lähes aina, kun taas vanhempaan tai parisuhteeseen liittyvä tuen tarve jätettiin useammin kertomatta. Muita useammin tuen tarpeen jättivät kertomatta vanhemmat, joilla oli jaksamisen haasteita, kuten masennusoireilua, yksinäisyyttä ja huolta jaksamisesta vanhempana.

Tulosten perusteella on tärkeää huomioida koko perheen hyvinvointi kaikissa lapsiperheiden käyttämissä palveluissa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pienten poikien ja erillään asuvien tai yhden vanhemman perheisiin.

Tilastoraportti pohjautuu Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimuksen tietoihin (nimi muuttunut FinLapset-kyselytutkimukseksi). Vuonna 2018 tiedonkeruuseen osallistui yli 17 000 perhettä 290 Manner-Suomen kunnassa. Tulokset ovat samansuuntaisia muiden vastaavien tutkimusten kanssa.

Lataa koko tilastoraportti

99% vanhemmista koki, että lapsen terveydentila on hyvä. 95% vanhemmista koki perheen arjen toimivan hyvin. 91% vanhempien mukaan lapsi meni mielellään varhaiskasvatukseen. 91% vanhemmista oli myös tyytyväisiä itseensä vanhempina. 35% vanhemmista kertoi, että lasta oli kiusattu. Myös 35% vanhemmista koki laiminlyövänsä kotiasioita työn vuoksi. 14% perheissä oli taloudellista niukkuutta. 12% vanhemmista koki riittämättömyyttä vanhempana. — Kuvio 1. Nelivuotiaiden lasten vanhempien näkemyksiä perheen hyvinvoinnista (%).

Taulukot ja kuvat

Taustatietoja

Tilastokuvaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tilasto kuvaa pienten lasten perheiden terveyttä, hyvinvointia, palvelujen käyttöä ja palvelukokemuksia maakunnittain ja väestöryhmittäin. Tilaston tiedot perustuvat kansalliseen Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimuksen kyselyosuuden tuloksiin (nimi muuttunut FinLapset-kyselytutkimukseksi).

Tilaston keskeisin osa on pienten lasten vanhemmilta kerätty tieto perheiden hyvinvoinnista. Vanhemmilta kysytään hyvinvoinnista, osallisuudesta ja vapaa-ajasta, terveydestä ja toimintakyvystä, elinoloista, elintavoista, kasvuympäristön turvallisuudesta, varhaiskasvatuksesta sekä palvelujen ja tuen tarpeesta, saatavuudesta ja riittävyydestä. Lisäksi osana tiedonkeruuta lastenneuvolan terveydenhoitajilta saadaan ammattilaistietoa tutkimukseen osallistuvan perheen hyvinvoinnista, tuen ja palvelujen tarpeesta sekä palvelujen käytöstä.

Tieto kerätään tunnisteisena, eli se sisältää lapsen henkilötunnuksen. Tämä mahdollistaa kyselyaineistojen täydentämisen rekisteritiedoilla. Käytettäviä rekistereitä ovat syntyneiden lasten rekisteri (nelikuiset), hoitoilmoitusrekisterit, Kelan lääkekorvaus- ja etuusrekisterit, väestörekisteri, epämuodostumarekisteri (nelivuotiaat) ja mahdollisesti lastensuojelurekisteri (nelivuotiaat).

Tietoa voidaan hyödyntää lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja raportoinnissa sekä lapsiperhepalvelujen suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä kunnissa, maakunnissa sekä kansallisella tasolla. Tuloksia voidaan hyödyntää myös valtakunnallisen ohjauksen seurannassa ja politiikkapäätösten arvioinnissa.

Vuonna 2020 toteutetaan seuraava tiedonkeruu, ja se kohdistuu 3–6 kuukauden ikäisiin vauvoihin ja heidän perheisiinsä. Jatkossa vauvojen ja 4-vuotiaiden lasten perheiden tiedonkeruut on tavoitteena toteuttaa joka neljäs vuosi, seuraavan kerran vuonna 2024.