Työpaikkaruokailu
Noin kolmannes suomalaisista työikäisistä ruokailee päivittäin henkilöstöravintolassa. Henkilöstöravintoloiden tarjoamilla aterioilla on siten suuri merkitys työikäisen väestön ravinnonsaannille ja terveyden ylläpitämiselle.
Työaikaisessa ruokailussa keskeistä on sekä ruokapalveluiden saatavuus että tarjotun ruoan ravitsemuksellinen laatu.
Suurimmalla osalla työntekijöistä on mahdollisuus syödä henkilöstöravintolassa
FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan joka toisella työssä käyvällä tai opiskelevalla miehellä ja kuudella kymmenestä tähän ryhmään kuuluvalla naisella on mahdollisuus ruokailla työpaikka- tai oppilaitosruokalassa. Naisista 43 % ja miehistä 38 % syö lounaansa henkilöstöravintolassa, kun siihen on mahdollisuus.
Parhaat mahdollisuudet ruokailla henkilöstöravintolassa on suurilla työpaikoilla ja ylemmillä toimihenkilöillä. Huonoimmat mahdollisuudet henkilöstöravintolassa lounastamiseen on yksityisyrittäjillä, kouluttamattomilla työntekijöillä ja pienillä työpaikoilla.
Koulutetut syövät henkilöstöravintolassa
FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan korkeasti koulutetuista, lounaan syöneistä miehistä ja naisista lähes kaksi viidesosaa käyttää henkilöstöravintolaa työpäivänään, kun vähiten koulutettujen keskuudessa käyttäjiä on viidennes.
Pääkaupunkiseudulla asuvat työntekijät syövät henkilöstöravintolassa useammin kuin muualla asuvat. Muualla asuvat naiset syövät eväitä yhtä usein kuin käyvät henkilöstöravintolassa. Miehet puolestaan lounastavat koko maassa mieluummin henkilöstöravintolassa kuin syövät eväitä.
Henkilöstöravintolassa valitaan kasviksia
Henkilöstöravintolassa lounastavilla ruokavalinnat ovat lähempänä ravitsemussuosituksia kuin muualla lounastavilla. Henkilöstöravintolassa valitaan useammin kasviksia, kasvisruokia sekä kalaa. Myös keitetyn perunan ja hedelmä- ja marjaruokien nauttiminen on yleisempää henkilöstöravintolassa kuin muissa lounaspaikoissa.
Henkilöstöruokailun saatavuutta on parannettava
Ravitsemussuositusten mukaisesti valmistettu ja maittava lounasruoka kiireettömässä ympäristössä ylläpitää työkykyä ja -tehoa sekä edistää työntekijöiden terveyttä. Tämän vuoksi kaikilla työntekijöillä tulisi olla työpaikasta ja työnantajasta riippumatta mahdollisuus kohtuuhintaiseen, ravitsemuksellisesti laadukkaaseen ja maittavaan työaikaiseen ateriaan.
Henkilöstöravintoloiden saatavuuden parantamisesta olisi syytä herättää keskustelua niin ravitsemus- ja työterveysasiantuntijoiden kuin työmarkkinaosapuoltenkin välillä. Jos työpaikalla ei ole järjestettyä henkilöstöruokailua, työntekijöitä tulisi kannustaa valitsemaan sellaisia ruokapalveluita, joissa aterioiden ravitsemukselliseen laatuun on kiinnitetty huomiota.
Minä valitsen ja ympäristö tukee - Asiakkaiden ruokavalinnat henkilöstöravintolassa
Mistä koostuvat tosimiehen eväät? : Hyvän työaikaisen syömisen edistäminen
Työmiesten työaikaiset ruokapalvelut ja syöminen työaikana
Sopivasti suolaa - myös ravintolassa
Minä valitsen ympäristö tukee -hanke
Haluatko katkaista lomaherkuttelun? Näin se käy
"Tää on päivän pääateria" - Lounasruoalla edistetään terveyttä ja hyvinvointia
Työpaikkaruokaloissa jyräävät edelleen kotiruuat – "Maakunnissa ruuan nimi pitää olla suomeksi
Suomessa syödään lämmin lounas töissä
Omat eväät huomattavasti työpaikkalounaita epäterveellisempiä
Omat eväät syrjäyttävät työpaikkalounaan – asiantuntijat huolissaan miesten terveydestä
Paljon parjattu työmaalounas sopii asiantuntijoiden mukaan kaikille
Vain harva suomalainen syö terveellisen lounaan
Älykäs lounaslinjasto sysii parempiin ruokatottumuksiinTerveelliset eväät vaativat suunnittelua
Työaikainen ruokailu Suomessa 2008-2010 -raportti (pdf 1,9 Mt)
Lämmintä ruokaa työpaikalla – henkilöstöravintoloiden käyttö ja käyttäjät (Ravitsemuskatsaus 2/2011)
Henkilöstöruokalan kanta-asiakas on koulutettu kaupunkilainen