Ruokapalvelut

Joukkoruokailulla tarkoitetaan kodin ulkopuolella tapahtuvaa järjestettyä ruokailua, jota toteuttavat julkinen sektori ja yksityiset ruokapalveluyritykset. Joukkoruokailusta voidaan käyttää myös termiä ruokapalvelu, kun halutaan korostaa asiakaspalvelun osuutta ruokailutapahtumassa.

Julkisten ruokapalveluiden piiriin kuuluvat päiväkodit, koulut, työpaikat, varuskunnat ja sairaalat sekä muut ruokaa tarjoavat laitokset.

Ruokapalveluilla on merkittävä rooli terveyden edistämisessä

Erilaisissa ruokapalveluissa tarjotuilla aterioilla on suuri vaikutus suomalaisten ruokavalioon ja terveyteen. Parhaimmillaan ne tarjoavat ravitsemuksellisesti laadukkaan ja maittavan aterian. Lisäksi ne antavat terveellisen ruokavalion mallin, jonka vaikutukset ulottuvat myös muuhun ruokailuun.

Julkisilla ruokapalveluilla on Suomessa pitkät perinteet, ja ne ovat tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria sekä merkittävä ravitsemuspolitiikan väline. Esimerkiksi jodioidun suolan käyttäminen ruokapalveluissa edistää jodin niukan saannin korjaamista useissa väestöryhmissä.

Vuonna 2018 jokainen suomalainen söi keskimäärin 130 kodin ulkopuolista ateriaa. Julkiset ruokapalvelut tarjosivat näistä noin puolet.

Joukkoruokailun kehittäminen ja seuranta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos ja Sydänliitto alkoivat vuonna 2002 seurata ja kehittää ruokapalvelujen käyttöä eri ikä- ja väestöryhmissä, sen muutoksia ja ruokapalveluiden tarjoamien aterioiden ravitsemuslaatua.

Tämä Joukkoruokailun seurannan asiantuntijaryhmä on julkaissut useita raportteja ja artikkeleita ruokapalveluiden käytöstä ja ravitsemuslaadusta.

Fineli

THL:n ylläpitämästä Fineli-tietopankista löytyy kattavin tieto elintarvikkeiden koostumuksesta.
Fineli-tietopankki