Ikääntyneiden ravitsemus- ja ateriapalvelut

Ikääntyneiden ravitsemusongelmat ovat yhteydessä sairauksiin ja heikentyneeseen toimintakykyyn. Varsinkin dementoituneilla ravitsemustila on usein huono ja energiansaanti vähäistä.

Hyvällä ruoalla voidaan

• turvata elimistön tarpeet
• varautua stressi- ja sairaustilanteisiin
• ehkäistä tai siirtää sairauksien syntymistä
• tuottaa iloa elämään.

Säännöllisen aterioinnin rutiinit tuovat turvaa ja jatkuvuutta arkeen, rytmittävät päivää ja luovat mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin.

Pieni osa ikääntyneistä käyttää ateriapalveluita

Kunta voi tarjota iäkkäille aterian esimerkiksi palvelutalossa, päiväkodissa tai tuomalla sen kotiin. Ateriapalveluiden merkitys on niiden piirissä olevien ikääntyneiden ravinnonsaannissa suuri.

Ateriapalveluita käyttää noin 13 % 80-vuotiaista tai vanhemmista. Yksin asuvista miehistä ateriapalveluita käyttää yli 20 %, naisista 17 %. Terveytensä hyväksi kokevat eivät juuri käytä ateriapalveluita.

Suomi ikääntyy – riittävätkö palvelut

Väestöennusteiden mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy lähes 1,4 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Yli 80-vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu. Vuonna 2006 17 % suomalaisista oli 65 vuotta täyttäneitä ja 4 % 80 vuotta täyttäneitä. Vuonna 2040 vastaavien lukujen ennustetaan olevan 27 % ja 11 %.

Ikääntyneet tarvitsevat erilaisia palveluita selvitäkseen kotona mahdollisimman pitkään. Keskeisiä kotona asumista tukevia palveluja ovat kotipalvelu ja kotisairaanhoito sekä ateria- ja siivouspalvelut. Laitos- ja asumispalvelut ovat tarpeen silloin, kun kotona asuminen ei enää tuettunakaan onnistu.

Suomen kasvavalle ikääntyneiden joukolle suunnattuja ruokapalveluja on kehitettävä niin, että ne tukevat entistä paremmin kotona asumista. Palveluja kehitettäessä on otettava huomioon ruoan laadun rinnalla ruokailun psykososiaalinen tärkeys ja kulttuuriset merkitykset.