Ruoka-aputoiminnan taloussuunnittelu

Ruoka-aputoiminnan valtionavustusta voi käyttää toiminnasta aiheutuviin välttämättömiin kuluihin ja hankintoihin. 

Mitä kustannuksia voidaan hyväksyä?

Valtionavustukseen oikeuttavia hyväksyttäviä kustannuksia ovat ruoka-avun järjestämisen kannalta välttämättömät kulut:

  1. sellaiset vuokrat ja sähkö- ja polttoainekustannukset, jotka liittyvät kuljetukseen, varastointiin ja jakeluun
  2. ruoan valmistuskustannukset
  3. materiaalien, tarvikkeiden ja muiden vastaavien tuotteiden välittömät hankintakustannukset
  4. kylmäkuljetuskalusteiden sekä jakeluautojen leasing- ja käyttökustannukset
  5. alueellisten logistiikkakeskusten käyttökustannukset
  6. määritellyn tavoitteen toteuttamiseksi välttämättömät muut kuin 1–5 kohdassa tarkoitetut kustannukset.

Hankinnat

Avustettava toiminta voi sisältää myös hankintoja. 

Avustettavaan toimintaan liittyviä pieniä tai pienehköjä hankintoja ruoka-aputoiminnassa voivat olla esimerkiksi jääkaapit, pakastimet ja kylmävitriinit. Kuitenkin erityistilanteissa myös isommat hankinnat ovat mahdollisia valtionapuviranomaisen päätöksellä, kun ne arvioidaan kohdan 6 mukaiseksi välttämättömäksi muuksi kustannukseksi. Isommat hankinnat edellyttävät, että hankinnan tarkoituksenmukaisuus on hyväksytty valtioapuviranomaisen toimesta ennen hankinnan toteuttamista.

Muut välttämättömät kustannukset

Välttämättömiä muita kustannuksia voivat olla perusteluissa tapauksissa valtionapuviranomaisen päätöksellä myös ruoka-avun käytännön toteuttamiseen liittyvät henkilöstökustannukset, kuten pienimuotoiset ruuan jakeluun osallistuvien henkilöiden tai kylmäkuljetusauton kuljettajan palkkakustannukset. 

Lisäksi leasing, eli käyttöomaisuuden pitkäaikainen vuokraus, on mahdollista avustettavan toiminnan puitteissa.

Mitä kustannuksia ei hyväksytä?

Avustusta ei saa käyttää

  • ruuan ostamiseen
  • uskonnolliseen tai poliittiseen toimintaan
  • koulutus- tai kehittämistoimintaan. 

Kirjanpito

Valtionavustuksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että avustuksen käyttöä voidaan luotettavasti seurata. 

Kirjanpidon tilit ja tositteiden vientiselitteet tulee nimetä huolellisesti siten, että ne ovat riittävän informatiivisia oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi avustuksen käytöstä. 

Kirjanpito on järjestettävä siten, että liiketapahtumien, tositteiden ja kirjausten yhteys on vaikeuksitta todennettavissa osakirjanpitojen kautta pääkirjanpitoon, tilinpäätökseen ja viranomaisille tehtäviin ilmoituksiin.

Haettavissa oleva enimmäismäärä

Vuoden 2025-2026 ruoka-aputoiminnan järjestämistä koskevassa haussa haettavissa oleva avustuksen enimmäismäärä perustuu alueen asukaslukuun. Alla olevassa taulukossa on määritelty kahden vuoden hankkeelle haettavissa olevat enimmäismäärät hyvinvointialueittain. 

Hyvinvointialue Väkiluku Avustuksen suuruus
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 98 987 103 013

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

205 444 231 800
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 494 952 515 084
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 285 654 297 273
Varsinais-Suomen hyvinvointialue 490 786 510 748
Satakunnan hyvinvointialue 211 740 220 352
Kanta-Hämeen hyvinvointialue 169 547 176 443
Pirkanmaan hyvinvointialue 539 309 561 245
Päijät-Hämeen hyvinvointialue 204 479 212 796
Kymenlaakson hyvinvointialue 158 658 165 111
Etelä-Karjalan hyvinvointialue 125 162 130 253
Etelä-Savon hyvinvointialue 129 914 135 198
Pohjois-Savon hyvinvointialue 248 190 258 285
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 162 321 168 923
Keski-Suomen hyvinvointialue 273 271 284 386
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 190 539 198 289
Pohjanmaan hyvinvointialue 177 602 184 826
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 67 736 70 491
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 418 205 435 215
Kainuun hyvinvointialue 70 164 73 018
Lapin hyvinvointialue 176 150 183 315
Helsingin kaupunki 674 500 701 935

Lähde: Tilastokeskus, 12/2023 väestörakenne