Ruoka-aputoiminnan taloussuunnittelu
Ruoka-aputoiminnan valtionavustusta voi käyttää toiminnasta aiheutuviin välttämättömiin kuluihin ja hankintoihin.
Mitä kustannuksia voidaan hyväksyä?
Valtionavustukseen oikeuttavia hyväksyttäviä kustannuksia ovat ruoka-avun järjestämisen kannalta välttämättömät kulut:
- sellaiset vuokrat ja sähkö- ja polttoainekustannukset, jotka liittyvät kuljetukseen, varastointiin ja jakeluun
- ruoan valmistuskustannukset
- materiaalien, tarvikkeiden ja muiden vastaavien tuotteiden välittömät hankintakustannukset
- kylmäkuljetuskalusteiden sekä jakeluautojen leasing- ja käyttökustannukset
- alueellisten logistiikkakeskusten käyttökustannukset
- määritellyn tavoitteen toteuttamiseksi välttämättömät muut kuin 1–5 kohdassa tarkoitetut kustannukset.
Hankinnat
Avustettava toiminta voi sisältää myös hankintoja.
Avustettavaan toimintaan liittyviä pieniä tai pienehköjä hankintoja ruoka-aputoiminnassa voivat olla esimerkiksi jääkaapit, pakastimet ja kylmävitriinit. Kuitenkin erityistilanteissa myös isommat hankinnat ovat mahdollisia valtionapuviranomaisen päätöksellä, kun ne arvioidaan kohdan 6 mukaiseksi välttämättömäksi muuksi kustannukseksi. Isommat hankinnat edellyttävät, että hankinnan tarkoituksenmukaisuus on hyväksytty valtioapuviranomaisen toimesta ennen hankinnan toteuttamista.
Muut välttämättömät kustannukset
Välttämättömiä muita kustannuksia voivat olla perusteluissa tapauksissa valtionapuviranomaisen päätöksellä myös ruoka-avun käytännön toteuttamiseen liittyvät henkilöstökustannukset, kuten pienimuotoiset ruuan jakeluun osallistuvien henkilöiden tai kylmäkuljetusauton kuljettajan palkkakustannukset.
Lisäksi leasing, eli käyttöomaisuuden pitkäaikainen vuokraus, on mahdollista avustettavan toiminnan puitteissa.
Mitä kustannuksia ei hyväksytä?
Avustusta ei saa käyttää
- ruuan ostamiseen
- uskonnolliseen tai poliittiseen toimintaan
- koulutus- tai kehittämistoimintaan.
Kirjanpito
Valtionavustuksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että avustuksen käyttöä voidaan luotettavasti seurata.
Kirjanpidon tilit ja tositteiden vientiselitteet tulee nimetä huolellisesti siten, että ne ovat riittävän informatiivisia oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi avustuksen käytöstä.
Kirjanpito on järjestettävä siten, että liiketapahtumien, tositteiden ja kirjausten yhteys on vaikeuksitta todennettavissa osakirjanpitojen kautta pääkirjanpitoon, tilinpäätökseen ja viranomaisille tehtäviin ilmoituksiin.
Haettavissa oleva enimmäismäärä
Vuoden 2025-2026 ruoka-aputoiminnan järjestämistä koskevassa haussa haettavissa oleva avustuksen enimmäismäärä perustuu alueen asukaslukuun. Alla olevassa taulukossa on määritelty kahden vuoden hankkeelle haettavissa olevat enimmäismäärät hyvinvointialueittain.
Hyvinvointialue | Väkiluku | Avustuksen suuruus |
---|---|---|
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue | 98 987 | 103 013 |
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue |
205 444 | 231 800 |
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue | 494 952 | 515 084 |
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue | 285 654 | 297 273 |
Varsinais-Suomen hyvinvointialue | 490 786 | 510 748 |
Satakunnan hyvinvointialue | 211 740 | 220 352 |
Kanta-Hämeen hyvinvointialue | 169 547 | 176 443 |
Pirkanmaan hyvinvointialue | 539 309 | 561 245 |
Päijät-Hämeen hyvinvointialue | 204 479 | 212 796 |
Kymenlaakson hyvinvointialue | 158 658 | 165 111 |
Etelä-Karjalan hyvinvointialue | 125 162 | 130 253 |
Etelä-Savon hyvinvointialue | 129 914 | 135 198 |
Pohjois-Savon hyvinvointialue | 248 190 | 258 285 |
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue | 162 321 | 168 923 |
Keski-Suomen hyvinvointialue | 273 271 | 284 386 |
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue | 190 539 | 198 289 |
Pohjanmaan hyvinvointialue | 177 602 | 184 826 |
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue | 67 736 | 70 491 |
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue | 418 205 | 435 215 |
Kainuun hyvinvointialue | 70 164 | 73 018 |
Lapin hyvinvointialue | 176 150 | 183 315 |
Helsingin kaupunki | 674 500 | 701 935 |
Lähde: Tilastokeskus, 12/2023 väestörakenne