Ajankohtaista

Tuoreen kyselyn mukaan hyvinvointialueet ovat tunnistaneet työllistymistä ja työkykyä tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisen tarpeen. Yhteistyötä palvelujen ja niiden johtamisen kehittämiseksi tarvitaan edelleen.

Lähes kaikki nuorten maksuttoman ehkäisyn kokeiluun osallistuneista hyvinvointialueista jatkavat maksuttoman ehkäisyn tarjoamista kokeilun jälkeenkin. Kokeilun aikana nuorten ehkäisypalvelut yhtenäistyivät, palvelujen saatavuus parani ja tavoitettiin myös aiemmin palvelujen ulkopuolelle jääneitä nuoria.

Iäkkäiden palvelutarpeita ja toimintakykyä arvioidaan nyt RAI-arviointivälineistöllä koko Suomessa. Kansallisesti yhdenmukainen arviointiväline edistää iäkkäiden yhdenvertaisuutta palveluissa.

Vuonna 2023 tehtiin noin 8 300 raskaudenkeskeytystä eli 7,1 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (15–49-vuotiasta) naista kohti.

Olemme käynnistäneet palautteiden ja toiveiden mukaisesti hyvinvointialuekohtaiset Hyte-kerroinklinikat. Aikaisemmin olemme pitäneet yhteisiä Hyte-kerroinklinikoita kymmenen kertaa.

Sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä on eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Samoilla maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla myös kuntien väliset erot ovat suurimmat. Kaikilla alueilla sairastavuus ja työkyvyttömyys eivät kuitenkaan kulje yhtä vahvasti käsi kädessä, osoittavat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on vahvistunut peruskouluissa jonkin verran viimeisten kahden vuoden aikana, vaikka koulujen toiminnassa onkin vielä kehitettävää.

Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni 4 prosenttia ja toimeentulotukea saaneiden henkilöiden 3 prosenttia vuonna 2023.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelu tai hoito on vaikuttavaa silloin, kun se tuottaa mitattavia terveyshyötyjä ja hyvinvointia. Palvelujärjestelmän näkökulmasta resursseja pyritään kohdentamaan hoitomuotoihin, jotka tuottavat niitä mahdollisimman paljon. Yhtenä tärkeänä mittarina pidetään asiakkaan tai potilaan elämänlaadun paranemista.

Terveyden edistämisen määrärahan vuoden 2025 haku on auennut. Hakuaika on 13.5.–14.6.2024.

Vuoden 2024 TerveSos-palkinnon on voittanut toimintamalli Monialainen liikkuva tiimi Nopsajalka Keski-Suomen hyvinvointialueelta. Palkinto on tunnustus tiettyyn teemaan liittyvälle innovatiiviselle tai poikkeuksellisen onnistuneelle ratkaisulle. Palkintohaku on osa vuosittain järjestettävää TerveSos-tapahtumaa. Palkintosumma on 2 000 euroa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tarjoaa tukea terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettavien hankkeiden valmistelijoille ja suunnittelijoille.

Kaupunkien välillä on suuria eroja monissa terveyden ja työkyvyn mittareissa, vahvistaa Terve Suomi -tutkimus.

THL:n koordinoima IPS-työhönvalmennushanke on valittu yhdeksi 20 hyvästä eurooppalaisesta käytännöstä, jotka tukevat osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

THL tukee julkisuudessa esiin nostettua ehdotusta terveydelle haitallisten elintarvikkeiden verotuksen kiristämisestä. THL kannattaa terveysperusteista verotusta elintarvikkeiden sisältämän sokeri-, suola- ja rasvapitoisuuden mukaan.

Suomeen muuttaneesta aikuisväestöstä 42 prosenttia kertoi tulleensa syrjityksi edellisen vuoden aikana ja heistä peräti 75 prosenttia arvioi syrjinnän perustuneen syntyperään, etniseen taustaan tai ihonväriin. Tulos selviää THL:n MoniSuomi-tutkimuksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa maalis-huhtikuussa laajan kyselyn korkeakouluopiskelijoille. Kutsun saa 12 000 satunnaisesti valittua opiskelijaa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

Ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaat voivat suomenkielisten koulujen oppilaita paremmin koulussa, mutta kokevat yleisemmin henkistä väkivaltaa vanhemman tai muun huolta pitävän aikuisen taholta, käy ilmi Kouluterveyskyselyn tuloksista.

TerveSos-palkinto on THL:n asiantuntijoiden vuosittain jakama palkinto. Kilpailuun haetaan uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, joiden avulla järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden asiakkaat saavat tukea hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ja neljäs sektori ovat tunnistaneet kymmenen keskeistä hyvinvointitalouden indikaattoriteemaa, joita ne pitävät tärkeinä arvioitaessa Suomen kehitystä kohti kestävää hyvinvointia.