Usein kysyttyä ruoka-aputoiminnan määrärahasta

Ensisijaisesti valtionavustus myönnetään alueen kunnalle, joka voi olla alueen keskuskunta tai muu alueen yhdessä sopima kunta. Tavoitteena on ensisijaisesti myöntää avustus kuntatoimijoille, jotta ruoka-apu pysyisi paremmin erillään julkisesta sosiaaliturvasta ja hyvinvointialueen lakisääteisistä palveluista.

Avustus voidaan myöntää myös hyvinvointialueelle, jos alueelta ei löydy kuntatoimijaa tehtävään. 

Yhdelle hyvinvointialueelle voidaan rahoittaa vain yksi hanke, jonka tulisi toiminnallaan pyrkiä kattamaan koko hyvinvointialueen maantieteellinen alue. 

Avustushakemus täytetään haeavustuksia.fi-palvelun kautta, jota ylläpitää Valtiokonttori. Sivuston ylläpitäjä tarjoaa myös tukea palvelun käyttöön. 
Linkki palveluun
Linkki palvelun ohjeisiin

Valtionavustusten hakeminen sekä valtionavustuksiin liittyvä muu asiointi edellyttää Haeavustuksia.fi -palveluun tunnistautumista. Tunnistautumiseen käytetään

• henkilökohtaisia pankkitunnuksia
• mobiilivarmennetta
• sähköistä henkilökorttia.

Oikeutesi yhteisön, yrityksen tai henkilön puolesta asiointiin tarkistetaan Suomi.fi-palvelun valtuusrekisteristä kirjautumisen yhteydessä. Haeavustuksia.fi -palvelussa voi asioida myös tietyillä kaupparekisteriin, Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ) tai yhdistysrekisteriin merkityllä asiointiin oikeuttavilla rooleilla.

Tarvittavien valtuuksien puuttuessa ota yhteyttä yhteisösi Suomi.fi -valtuuksia hallinnoivaan henkilöön. Kirjautumalla yksityishenkilönä voit hakea vain henkilökohtaisia avustuksia.

Lisää ohjeita Valtiokonttorin sivuilla

Kustannusarvio tehdään koko hankeajalle eli kahdelle vuodelle. 

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat Hankehallinnoijan erikseen perustellut ja määrältään kohtuulliset hankehallinnoinnista aiheutuvat hallinnolliset henkilöstökulut ja pienimuotoisen verkostoyhteistyön toimintamenot.

Hallinnointikustannukset voivat olla enimmillään 15 prosenttia laskettuna valtionavustuspäätöksen mukaisesta hankehallinnoijan ja osatoteuttajien yhteenlasketun valtionavustuksen määrästä. Verkostoyhteistyöhön liittyvät matka- ja kokouskustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia. Matkustuksessa tulee noudattaa valtion matkustussääntöä.
Hankehallinnoijan hyväksyttäviksi kustannuksiksi voidaan lukea hallinnointikustannusten lisäksi ruoka-aputoiminnan järjestämisestä aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset alueellisen logistiikkakeskuksen käyttökustannukset sekä hankkeen tilintarkastuskustannukset.

Hankkeen raportoinnista ja avustuksen käyttöä koskevasta selvityksestä aiheutuvat kustannukset ovat myös hyväksyttäviä kustannuksia. Kustannukset, jotka syntyvät 31.12.2026 jälkeen, ovat hyväksyttäviä, mikäli ne liittyvät välittömästi hankkeen raportointiin, kuten loppuraportin viimeistelytyöhön sekä avustettua toimintaa koskevan tilintarkastajan lausuntoon.

Tavoitteena on, että hankehallinnoijan hallinto- tai koordinaatiokulut pysyvät tasoltaan verrattain alhaisina, jotta avustusta jää riittävästi siirrettäväksi eteenpäin osatoteuttajille varsinaiseen ruoka-aputoimintaan. 

Nämä kulut voivat olla enintään 15 prosenttia alueelle myönnetystä valtionavustuksesta. Valtionapuviranomainen vahvistaa päätöksellään hyväksyttävän yleiskulujen tason.

Yhteisö on yleishyödyllinen, jos

• se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä
• sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin
• se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Yleishyödylliseksi yhteisöksi voidaan siten katsoa erityisesti yhdistykset ja säätiöt. Lisäksi seurakunnat voidaan katsoa yleishyödyllisiksi yhteisöiksi tämän asetuksen tarkoittamassa merkityksessä niissä tilanteissa, kun ruoka-avun saaminen ei edellytä seurakuntaan kuulumista eikä uskonnolliseen toimintaan osallistumista.

Perustelluissa tapauksissa valtionapuviranomaisen päätöksellä myös ruoka-avun käytännön toteuttamiseen liittyvät henkilöstökustannukset, kuten pienimuotoiset ruuan jakeluun osallistuvien henkilöiden tai kylmäkuljetusauton kuljettajan palkkakustannukset, ovat hyväksyttäviä kustannuksia.

THL ei määrittele tarkemmin, mitä tarkoitetaan pienimuotoisilla palkkakustannuksilla. Tärkeintä on, että hakemuksessa perustellaan, miksi nämä kustannukset ovat toiminnalle välttämättömiä. 

Sen sijaan osatoteuttajien osalta toiminnan koordinaatioon ja hallintoon liittyviä kuluja ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi rahoittaa avustusvaroin tämän avustusjärjestelmän puitteissa.

Avustuksella ei voi ostaa ruokaa. Kuitenkin esimeriksi mausteet ja vastaavat ruoanvalmistuksessa käytettävät ainekset ovat sallittuja sisällyttää ruoanvalmistuskustannuksiin, jotta yhteisöruokailuun käytössä olevista raaka-aineista saadaan maukas ruoka tarjolle. 

Valtionavustuksessa toteutettavan toiminnan tulee lähtökohtaisesti olla vastikkeetonta. Saadut tuotot vähennetään myönnetystä avustuksesta. Tuotot tulee raportoida THL:lle väli- ja loppuraporteissa. 

Täysin samaan toimintaan myönnetyt avustukset tulee listata ja lisätiedoissa perustella, että onko kyse päällekkäisestä rahoituksesta. Mikäli toimintaa, mihin avustusta haetaan, on tarkoitus laajentaa, parantaa tai muuten laadullisesti kasvattaa, vähennystä ei tehdä. Valtionapuviranomainen arvioi sen, missä tilanteissa kyse on päällekkäisestä ja missä tilanteessa rinnakkaisesta rahoituksesta.

Maksutta käyttöön saatavat resurssit, kuten kunnan tilat, eivät vähennä avustuksen määrää. 

Teoriassa tämä on mahdollista hankeaikana THL:lle toimitettavan muutoshakemuksen kautta varmistettuna. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että avustusta tulisi olla jäämässä käyttämättä muilta hanketoimijoita. Mahdollisesti sen takia, että joku osatoteuttajista on jättäytynyt pois hankkeesta. Tällöin käyttämättä jäävää avustusta voidaan kohdentaa uuden osatoteuttajan toimintaan. Muutoshakemuksen tekemisestä ohjeistetaan hanketoimijoita hankkeille järjestettävässä aloitustilaisuudessa keväällä 2025. 

Osatoteuttaja ei voi edelleen välittää avustusta, ainoastaan hankehallinnoijalla on siihen mahdollisuus. 

Koska kyseessä on pääosin lahjoitetun ruoan hyödyntämiseen myönnettävä toiminnan rahoitus, valtionavustus voidaan myöntää kaikkien valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten suuruisena ilman valtionavustuslain (688/2001) 6 §:n 1 momentin mukaista omavastuuosuutta.

Yli 150 000 euroa avustusta käyttäneiden hankkeiden osalta edellytetään auktorisoidun tilintarkastajan lausuntoa kaikkien Hanketoimijoiden (hankehallinnoija ja osatoteuttajat) osalta. Hankehallinnoija vastaa tilintarkastuksesta. Lausunnossa tulee ottaa kantaa 

• valtionavustuksen kohteena olevan toiminnan kirjanpito on eriytetty saajan muusta kirjanpidosta ja raportoidut toteutuneet kustannukset perustuvat kirjanpitoon
• raportoidut kustannukset vastaavat valtionavustuspäätöksen ja valtionavustuksen käyttöä koskevien ehtojen mukaisia hyväksyttäviä kustannuksia ja ne ovat syntyneet tukikelpoisuusaikana
• hankinnoissa on noudatettu julkisista hankinnoista annettua lakia
• osa-aikaisesti työskentelevien työntekijöiden palkkakustannukset perustuvat luotettavaan ja ajantasaiseen työajanseurantaan ja loma-ajan palkka sekä lomarahat on kohdennettu toiminnalle tehdyn työn suhteessa.

Selvitys on annettava mahdollisimman pian hankkeen päättymisen jälkeen ja viimeistään neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Selvitys valtionavustuksen käytöstä toimitetaan THL:ään.

Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaation kehittämishanke 2024–2026 on STEA:n rahoittama. Hanke toimii ruoka-avun valtionavustushankkeiden resurssina, kun kehitetään alueellista yhteistyötä hankehallinnoijan, osatoteuttajien ja kuntien kanssa. Hanke antaa suunnitteluapua ja tuo asiantuntijapuheenvuoroja alueellisiin tapaamisiin ja/tai työpajoihin, joissa kehitetään verkostomaista toimintaa ja vahvistetaan toimijoiden välistä työnjakoa sekä viranomaisyhteistyötä. Työpajoissa ruoka-aputoimintaa tarkastellaan myös valmiuden ja varautumisen kehittämisen näkökulmasta. 

Kehittämishankkeen avainhenkilöiden yhteystiedot löytyvät Suomen Punaisen Ristin verkkosivuilta.
Linkki yhteystietoihin

Yhteistyön sopimisesta kirjataan hakemuksen kohtaan "Kuvaa hankkeen yhteistyöverkostoa ja sen toimintaa". 

Kirkkopalvelut ry hallinnoi Ruoka-apu.fi -toimintaa ja sitä rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. 

Yhteistyö Ruoka-apu.fi -toiminnan kanssa voi sisältää mm. verkostoyhteistyötä, ohjausryhmätyöskentelyä, asiantuntijaosaamisen vaihtoa ja viestinnällistä yhteistyötä. Ruoka-apu.fi antaa konsultaatiotukea ja tuottaa yhteistyössä ajankohtaisia ja hyödyllisiä sisältöjä verkostotapaamisiin ja työpajoihin. 

Ruoka-apu.fi tarjoaa tukea ja koulutusta osatoteuttajille palvelun käyttöön. Ruoka-apu.fi -palveluun kertyvää tilastotietoa voi hyödyntää osana hankkeen seurantaa ja arviointia. Osatoteuttajat voivat myös raportoida tapahtumiaan Ruoka-apu.fi:n avulla. 

Ruoka-apu.fi:n yhteyshenkilön yhteystiedot löytyvät Kirkkopalveluiden sivuilta.
Linkki yhteystietoihin

Yhteistyön sopimisesta kirjataan hakemuksen kohtaan "Kuvaa hankkeen yhteistyöverkostoa ja sen toimintaa". 

Päätökset tehdään kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisestä, mutta hankkeelle hyväksytään kustannuksia jo vuoden 2025 alusta. 

Ruoka-avun saamisen edellytyksenä ei voi olla velvollisuus osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen. Ruoka-apua ei voi myöskään järjestää niin, että osallistujan joutuu ruoka-avun saamista odotellessa pakotetusti kuuntelemaan hengellistä puhetta/musiikkia. Ruoka-apuun hakeutujat eivät voi myöskään joutua eriarvoiseen asemaan sen suhteen, ovatko osallistuneet ensin uskonnolliseen tilaisuuteen.

Tätä voi ehkäistä esimerkiksi niin, että etukäteen on kerrottu selkeästi ruoka-apu.fi-sivustolla ajat uskonnollisen tilaisuuden ja ruoka-aputoiminnan päättymiselle ja alkamiselle.