Kestävän hyvinvoinnin edistäminen

Lapsi katsoo hymyillen ylöspäin ja nojaa lasiseinään, josta heijastuu hänen kuvansa. Taustalla hämärtyvä kaupunkimaisema ja valopisteitä.
Kestävän hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää kaikilla päätöksenteon tasoilla. Se painottaa pitkäjänteistä ja ennakoivaa toimintaa, joka tukee väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä säilyttää elinympäristön elinkelpoisena myös tuleville sukupolville.

Mitä kestävä hyvinvointi on ja miksi se on on tärkeää?

Kestävä hyvinvointi tarkoittaa sitä, että terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset turvataan sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Sen ytimessä on sosiaalisten, ekologisten ja taloudellisten näkökulmien tasapainottaminen. Lyhytaikaisten hyötyjen sijaan painopiste on pitkäjänteisessä päätöksenteossa ja ratkaisuissa, jotka ennaltaehkäisevät ongelmia ja vahvistavat yhteiskunnan kestävyyttä.

Kestävä hyvinvointi perustuu kestävyyden kolmeen ulottuvuuteen – sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen – ja näiden keskinäisriippuvuuksiin. Hyvinvointia tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti ja sekä objektiivisten että subjektiivisten mittareiden kautta. Tavoitteena on huomioida terveys, elinolot, yhteiskunnallinen vakaus, tasa-arvo, ekologinen kestävyys ja taloudellinen oikeudenmukaisuus.

Lue lisää kestävyyden ulottuvuuksista

Kestävän hyvinvoinnin malli: OECD

OECD:n kehittämä Kestävän hyvinvoinnin malli korostaa, että hyvinvointi perustuu inhimillisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen pääoman vaalimiseen, ei pelkkään materiaaliseen vaurauteen ja taloudelliseen kasvuun.

Kaavio OECD:n hyvinvointikehyksestä. Yläosassa nykyinen hyvinvointi, ja sen avainulottuvuudet: tulot ja varallisuus, työn ja työpaikkojen laatu, asuminen, terveys, tieto ja taidot, ympäristön laatu, koettu hyvinvointi, turvallisuus, työn ja vapaa-ajan tasapaino, sosiaaliset yhteydet ja kansalaisosallistuminen. Näitä mitataan keskiarvoilla, ryhmien välisillä eroilla, ääripäiden välisillä eroilla ja puutteilla. Alaosassa tulevan hyvinvoinnin resurssit: luonnon pääoma, taloudellinen pääoma, inhimillinen pääoma ja sosiaalinen pääoma. Näitä mitataan varantoina, virtauksina, riskitekijöinä ja resilienssinä.
OECD:n (2022) kehittämä kestävän hyvinvoinnin malli. Lähde:  Well-being and beyond GDP (OECD) 

Sosiaalinen pääoma näkyy yhteisön tukena ja luottamuksena ja vahvistaa yhteiskunnan eheyttä ja kriisinkestävyyttä. Ympäristöllinen pääoma varmistaa luonnonvarojen ja ekosysteemien elinkelpoisuuden tuleville sukupolville ja inhimillinen pääoma, kuten koulutus ja terveys, edistää yksilöiden hyvinvointia ja taloudellista tuottavuutta.

Hyvinvointi, talous ja planetaariset rajat

Lähes kaikissa vauraissa maissa sosiaalinen ja taloudellinen kehitys on tapahtunut ekologisen kestävyyden kustannuksella. Kestävä hyvinvointi edellyttää arvopohjaista keskustelua siitä, miten inhimillinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen pääoma saadaan tasapainoon. 

Kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi on luotu useita malleja, joiden ytimessä on sosiaalisten oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaaminen nykyisille ja tuleville sukupolville. Näissä malleissa korostetaan ekologista kestävyyttä ja pyritään varmistamaan, planeetan kantokyvyn rajat. 

Kestävän hyvinvoinnin edistäminen edellyttää muutoksia taloudellisiin painotuksiin ja resurssien uudelleenjakamiseen niin, että hyvinvointi voidaan turvata kestävällä tavalla. Edellä kuvattu ajattelu saa konkreettisemman muodon esimerkiksi Donitsitalouden (Doughnut economy) mallissa, joka tarjoaa vaihtoehtoisen tavan ymmärtää ja arvioida talouden toimintaa. Mallin tavoitteena on ohjata talouspolitiikkaa kohti ekologisesti kestävää kehitystä siten, että samalla vähennetään sosiaalista epätasa-arvoa ja irrotetaan talouskasvu ympäristöhaitoista. 

Kaavio Doughnut-talousmallista. Keskellä sosiaalinen perusta: vesi, ruoka, terveys, koulutus, tulot ja työ, rauha ja oikeus, poliittinen ääni, sosiaalinen tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvo, asunto, verkostot ja energia. Ulkokehällä ekologinen katto: ilmastonmuutos, valtamerten happamoituminen, kemialliset saasteet, typpi- ja fosforikuormitus, makean veden väheneminen, maaperän muutokset, biodiversiteetin väheneminen, ilman saasteet, otsonikerroksen oheneminen. Välissä ihmiskunnalle turvallinen ja oikeudenmukainen tila. Kehä on nimetty 'uudistava ja jakava talous'. Nuoli osoittaa sisäänpäin niukkuutta, ulospäin ylittymistä.
Donitsitalouden malli. Lähde:  About Doughnut Economics (Doughnut Economics Action Lab) 

Donitsitalousajattelussa sosiaalinen perusta, kuten oikeus terveyteen, koulutukseen ja toimeentuloon tulee turvata niin, ettei ylitetä ekologista kattoa, eli luonnonvarojen kestävää käyttöä. Donitsitalouden malli yhdistää planeetan ekologiset rajat, sosiaalisesti kestävän kehityksen sekä uudistavan ja jakavan taloudellisen toiminnan, joka edistää tasa-arvoa ja ympäristönsuojelua.

Donitsitalousajattelulle ovat likeisiä esimerkiksi planetaarinen terveys sekä hyvinvointitalouden näkökulma.

Planetaarinen terveys THL:n vaikuttamistavoitteena

Hyvinvointitalous THL:n verkkosivuilla

Lue lisää

A Good Life for All Within Planetary Boundaries. O’Neill D.W., Fanning A.L., Lamb W.F. & Steinberger J.K. (2018). Nature Sustainability 1(2), 88–95.

Doughnut Economics: Seven ways to think like a 21st-century economist. Raworth K. (2017). Penguin Books.

Hyvinvoinnin teoriat hyvinvoinnin edistämisessä ja poliittisessa päätöksenteossa. Niemi, P., Rautiainen, A., Kannasoja, S., Haapakoski, K., Pellinen, J., & Mäntysaari, M. (2017). Hallinnon tutkimus, 36(3), 166–181.

Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen: Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. Kestilä. L. & Karvonen, S. (toim.) (2025). THL.

Tässä osiossa