Virtsarakon kestokatetrin asettaminen ja käsittely

Virtsakatetrien käyttö on hyvin yleistä. Vuosina 2016–2017 tehdyn Euroopan hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimuksen mukaan suomalaisten akuuttisairaaloiden potilaista noin 20 prosentilla oli virtsakatetri. Pitkäaikaishoitolaitosten asukkaista katetri oli 4 prosentilla. 

Virtsatieinfektio oli yksi yleisimmistä hoitoon liittyvistä infektioista. Virtsakatetrin käyttö lisää virtsatieinfektioriskiä, erityisesti käytön pitkittyessä. 

Ennen virtsarakon kestokatetrin asettamista tulee aina ensin harkita muita vaihtoehtoja, kuten kerta- ja toistokatetrointeja. Jos kestokatetrin tarve pitkittyy, harkitaan rakkopunktiokatetrin asettamista. 

Virtsarakon kestokatetri tulee poistaa heti, kun sen käyttö ei ole enää välttämätöntä.

Kestokatetri ei ole ensisijainen vaihtoehto pidätyskyvyttömyyden hoidossa. Tällöin sen sijaan käytetään inkontinenssisuojia, esimerkiksi vaippoja tai ulkoista virtsankerääjää eli urinaalia.

Avustajan käyttö helpottaa aseptiikan toteutumista ja steriiliä katetrin asettamista.

Virtsarakon kestokatetrin asettaminen ja käsittely

Yleisimmät virtsarakkokatetrin käytön aiheet ovat 

• tutkimuksiin ja toimenpiteisiin liittyvät tarpeet
• virtsan määrän seuranta kriittisesti sairailla
• virtsarakon tyhjenemisvaikeudet.

Virtsakatetrin valinta 

Ensisijassa käytetään pinnoitettuja (teflon tai silikoni) lateksikatetreja vasta-aiheet huomioiden tai täyssilikonikatetria. Täyssilikonikatetreja tai hydrogeelipäällysteisiä katetreja suositellaan ensisijassa pidempiaikaiseen käyttöön.

Erikoiskatetrien käyttö vaatii erillisen perehdytyksen.

Tavallisin katetri on pyöreäkärkinen pallollinen katetri (Nelaton-Foley). Katetriksi valitaan halkaisijaltaan mahdollisimman pieni (CH 12-14). Suurempia katetreja saatetaan tarvita, jos virtsa on esimerkiksi sakkaista tai veristä. 

Tarvikkeet ja käsihygienia

Katetroija tai avustaja desinfioi kädet ja kerää katetrointitarvikkeet vasta puhdistetulle tasolle.

Katetrointitarvikkeet 

• Kestokatetri
• Tehdaspuhtaat tai steriilit suojakäsineet 
• Tehdaspuhdas pesukippo ja taitokset tai valmis pesusetti
• Steriili instrumentti katetrin asettamiseksi rakkoon
• Steriili vesi tai keittosuola pesunesteeksi
• Yksittäispakatut puudutegeeliruiskut. Jos puuduteaine on vasta-aiheinen, valitaan valmistajan ohjeen mukaan muu aine liukastukseen
• 10 % glyseroliliuos, hypertoninen keittosuola tai steriili vesi katetrista riippuen
• Steriili ruisku pallon täyttöön
• Virtsankeräyspussi ja sen teline
• Vuoteensuoja
• Teippi katetrin kiinnitykseen

Pesu, puudutus ja käsihygienia

• Katetroija ja avustaja desinfioivat kädet. 
• Katetroija tai avustaja asettaa vuoteensuojan potilaan pakaroiden ja reisien alle ja desinfioi kädet uudelleen.
• Katetroija ja avustaja pukevat suojakäsineet. 
• Avustaja kostuttaa pesukipossa olevat pesutaitokset ja ojentaa ne katetroijalle potilaan jalkojen väliin vuoteensuojan päälle.
• Katetroija ottaa tukevan työotteen peniksestä tai häpyhuulista ja säilyttää sen koko toimenpiteen ajan.
• Katetroija suorittaa pesun. Taitos vaihdetaan uuteen jokaisen pyyhkäisyn jälkeen.
  • Mieheltä vedetään esinahka taakse ja puhdistetaan ensin terska ja sen jälkeen virtsaputken suu.
  • Naiselta levitetään häpyhuulet, jotta nähdään virtsaputken suu, joka puhdistetaan alaspäin suuntautuvin pyyhkäisyin.  
• Avustaja ojentaa katetroijalle puudutegeelin. Miehillä tarvitaan yleensä kaksi ruiskullista ja naisilla riittää yksi. 
• Katetroija ruiskuttaa puudutteen virtsaputkeen hitaasti ja antaa sen vaikuttaa ennen kuin asettaa katetrin. 
• Huomioitavaa on, että tehdaspuhtaaseen pesukippoon koskettamisen ja alapesun suorittamisen jälkeen alun perin steriilit suojakäsineet ovat kontaminoituneet.

Asettaminen ja käsihygienia 

• Avustaja ojentaa katetroijalle steriilin instrumentin ja sen jälkeen katetrin. Jos puudutegeeliä käytetään liukasteena myös katetrin kärjessä, avustaja laittaa sen aseptisesti uudesta avaamattomasta ruiskusta.  
• Katetroija asettaa katetrin steriilillä instrumentilla hellävaraisesti kontaminaatiota välttäen virtsaputken kautta rakkoon. Peniksen suoristaminen kohti katetroitavan napaa ojentaa virtsaputken ja helpottaa katetrointia.  Kun katetrista alkaa tulla virtsaa, katetri on rakossa. Katetria työnnetään hieman syvemmälle, millä varmistetaan, että myös katetrin pallo on kokonaan rakossa.  
• Avustaja yhdistää katetrin ja virtsankeräyspussin letkun toisiinsa suljetuksi järjestelmäksi ja täyttää katetrin pallon.
• Katetroija puhdistaa potilaan ihon ja limakalvot mahdollisesta puudutegeelistä. Miehiltä esinahka vedetään paikalleen kuroutumisen välttämiseksi. 
• Katetroija kerää pois katetrointitarvikkeet, riisuu suojakäsineet ja desinfioi kädet.
• Avustaja kiinnittää katetrin teipillä, miehillä alavatsalle ja naisilla reiteen. Virtsankeräyspussi ripustetaan telineellä rakkotason alapuolelle. Avustaja riisuu suojakäsineet ja desinfioi kädet.

Virtsankeräysjärjestelmän käsittely ja käsihygienia

Kun käsitellään virtsankeräysjärjestelmää, käytetään toimenpide- ja potilaskohtaisia suojakäsineitä ja noudatetaan tavanomaisia varotoimia. 
Tavanomaiset varotoimet 

Virtsakatetrin ja keräyspussin liitosta eli suljettua järjestelmää ei avata, koska suljetun järjestelmän tarkoituksena on estää bakteerien pääsy katetrin tyhjennysletkusta ja virtsankeräyspussista virtsateihin.  Virtsan on kuljettava katetrista esteettömästi.

Virtsankeräyspussi tyhjennetään säännöllisesti käyttäen potilaskohtaista puhdasta kannua. Pussin hana ei saa koskettaa kannua. Tyhjennyksessä vältetään roiskeiden muodostumista.

Virtsankeräyspussia pidetään koko ajan rakkotason alapuolelle, myös kuljetuksen aikana. Pussi ei saa koskettaa lattiaa. 

Potilaiden päivittäisessä alapesussa huomioidaan myös virtsakatetrin tyvi, ulkopinta ja peräaukon ympärys.

Poisto ja vaihto

Virtsakatetri poistetaan heti, kun sen käyttö ei ole enää välttämätöntä. Virtsankeräyspussi tyhjennetään ennen katetrin poistoa.

Ensin poistetaan ruiskulla neste katetrin pallosta. Tämän jälkeen katetri vedetään varovasti rakosta ulos. Jos katetri on tarttunut kiinni, sitä pyöritellään varovasti. 

Virtsakatetri vaihdetaan uuteen seuraavissa tilanteissa: 

• virtsatieinfektio, jos katetrin poisto tai siirtyminen toistokatetrointiin ei ole mahdollista
• katetri tukkeutuu
• suljettu järjestelmä on avautunut 
•  valmistajan suositusten mukaan.

Virtsankeräyspussi vaihdetaan uuteen samalla kun katetri vaihdetaan. 

Tarpeen arviointi ja kirjaaminen

Potilastietoihin kirjataan 

• katetrin käytön syy
• suunniteltu poistopäivä
• asettamis- ja poistopäivät
• katetrin pallon täyttömäärä
• tiedot katetrin mallista, materiaalista ja koosta.

Virtsarakon kestokatetrin toimivuutta ja käytön tarvetta tulee arvioida päivittäin.

Virtsanäytteen otto

Kestokatetripotilailta otetaan virtsanäyte vain, jos epäillään oireista virtsatieinfektiota.

Suljettua järjestelmää ei avata virtsanäytteenottoa varten. 

Virtsanäyte otetaan laboratorioiden antamien ohjeiden mukaan virtsankeräysletkun näytteenottoportista ruiskulla, vakuumitekniikalla neulalla ja ohjaimella tai neulalla ja ruiskulla. Näytteenottokohta pyyhitään alkoholilla ja sen annetaan kuivua ennen lävistystä. 

Luotettavin näyte saadaan keskisuihkuvirtsasta, kun katetri on poistettu, tai uudesta katetrista, jos se päädytään asettamaan.
 

Viisi muistisääntöä hyvään käsihygieniaan virtsakatetripotilaan hoidossa (pdf 531 kt)