Rokotusten tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta kysyttyä
Miksi rokotuksia tarvitaan – tautejahan ei Suomessa enää juurikaan ole?
Niin kauan kun tauteja vielä esiintyy maapallolla, rokotteita tarvitaan. Rokotusten ansiosta suurinta osaa rokotuksin ehkäistävistä taudeista ei Suomessa enää nähdä. Ne voivat kuitenkin helposti palata maahamme ja levitä täällä uudelleen, jos niitä vastaan ei suojauduta.
Jäykkäkouristus on esimerkki hengenvaarallisesta taudista, jolta suojautumiseen jokainen tarvitsee oman rokotussuojan. Muiden ympärillä olevien rokottaminen ei suojaa, sillä jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen. Jäykkäkouristuksen aiheuttaa maaperässä yleisesti esiintyvä bakteeri, joka voi haavan tai ihorikon kautta päästä elimistöön.
Riittävätkö hyvä hygienia ja ravitsemus tautien torjumiseen?
Hyvä hygienia ja ravitsemus auttavat joidenkin tautien torjunnassa, mutta vasta rokotukset ovat hävittäneet taudit maastamme.
Joidenkin tautien, kuten tuberkuloosin, tarttuminen riippuu paljonkin hygieenisistä oloista tai ravitsemuksesta. On myös tauteja, joiden tarttumisessa hygienialla ja ravitsemuksella ei ole juurikaan merkitystä. Näitä ovat esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti.
Myöskään Hib-bakteerin aiheuttamia vakavia infektioita ei kohonnut elintaso aikanaan vähentänyt.
Rotavirus on esimerkki taudinaiheuttajasta, joka leviää erittäin herkästi, koska sairastunut erittää yhdessä ulostegrammassa jopa 100 miljardia virusta. Hyvä hygienia ei riitä, vaan rotavirustaudin tehokkaaseen torjuntaan tarvitaan rokotuksia.
Kuormittavatko yhdistelmärokotteet lapsen vastustuskykyä?
Elimistön puolustusjärjestelmä on rakennettu siten, että se on valmis kohtaamaan ja käsittelemään samanaikaisesti joka päivä valtavan määrän erilaisia vieraita asioita, kuten siitepölyjä, eläinpölyjä, ruoka-aineita, viruksia ja bakteereita. Kehomme oppii joko sietämään näitä asioita tai puolustautumaan niitä vastaan.
Yhdistelmärokotteet eivät siis kuormita lasta. Elimistön puolustusjärjestelmä alkaa kehittyä jo sikiökaudella, jotta lapsi ei heti synnyttyään sairastuisi. Pieni vauva kykenee muodostamaan vasta-aineita yhdellä kertaa ainakin tuhat kertaa suuremmalle määrälle rokotteita kuin mitä nykyisessä rokotusohjelmassa annetaan. Esimerkiksi yksi viitosrokotepistos kuormittaa lapsen elimistöä yhtä vähän kuin hyttysenpisto.
Heikentävätkö rokotukset lapsen vastustuskykyä?
Rokotteet eivät heikennä vastustuskykyä, ne päinvastoin vahvistavat sitä. Ne valmistavat elimistön puolustusjärjestelmää kohtaamaan vakavia taudinaiheuttajia.
Toisin kuin itse tauti, rokottaminen ei häiritse elimistön puolustautumista muita taudinaiheuttajia vastaan. Influenssa johtaa lapsilla usein bakteerin aiheuttamiin jälkitauteihin, joista äkillinen välikorvantulehdus on yleisin. Rokotuksen jälkeen tällaisia jälkitauteja ei ole odotettavissa.
Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että rokotetuilla on ylipäätään vähemmän infektioita kuin rokottamattomilla.
Aiheuttavatko rokotteet diabetesta, autismia tai allergioita?
Laajoissa väestötutkimuksissa minkään rokotteen ei ole todettu lisäävän autismin, diabeteksen tai allergioiden vaaraa. Näihin tauteihin voi sairastua niin rokotettu kuin rokottamatonkin.
Miksi rokotteissa on apuaineita?
Apuaineilla saadaan sopiva koostumus ja varmistetaan rokotteen teho ja säilyvyys. Tavallisin apuaine on vesi.
Olisiko taudin sairastaminen turvallisempi tapa saada vastustuskyky tauteja vastaan kuin rokotus?
Rokotus on sekä luonnollinen että monin verroin turvallisempi tapa saada vastustuskyky tautia vastaan kuin taudin sairastaminen.
Esimerkiksi
- Tuhkarokkoon kuolee jopa korkean elintason maissa yksi ihminen jokaista 10 000 sairastunutta kohti.
- Tuhkarokosta voi saada aivotulehduksen.
- Vihurirokko voi aiheuttaa synnynnäisen kehitysvammaisuuden ja monien elinten vaurioitumisen.
Tautien sairastaminen on monin verroin harmillisempaa kuin ne mahdolliset haittavaikutukset, joita tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaava MPR-rokote voi aiheuttaa. MPR-rokotteen haittavaikutuksena voi tulla lieviä taudin kaltaisia oireita. Taudit sen sijaan voivat johtaa vakaviin jälkitauteihin, vammautumiseen tai jopa menehtymiseen.
Taudin sairastaminen on siis kymmeniä tai satoja kertoja vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen.
Miksi rokotettukin voi joskus sairastua?
Mikään rokote ei ole sataprosenttisen tehokas. Rokotettujen joukossa on aina henkilöitä, joille ei kehity riittävää suojaa esimerkiksi perustaudin tai sen hoidon takia. Epidemiatilanteessa sairastuvat ensin nämä vajaasti suojatut rokotetut ja kokonaan rokottamattomat. Samaan aikaan jää kuitenkin sairastumatta se enemmistö, joka on saanut rokotteesta tehokkaan suojan.
Useimpien nykyiseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden teho on yli 90 prosenttia. Yleensä rokotteet estävät tehokkaasti erityisesti vakavimmat tautimuodot. Joskus rokotteen saanut voi rokotuksesta huolimatta sairastua. Tällöin tauti on yleensä selvästi lievempi.
Miksi rokotuksia annetaan niin pienille lapsille?
Monet rokotuksin ehkäistävät taudit voivat olla kaikkein kohtalokkaimpia juuri vauvoille. Siksi rokotukset on tarkoituksenmukaista aloittaa riittävän varhain. Jos rokotuksia siirretään myöhemmäksi, lapsi voi sairastua ennen kuin rokotuksia on edes ennätetty aloittaa.
Ovatko kaikki rokotusohjelman rokotteet tarpeellisia?
Rokotusohjelma on perusteellisen harkinnan tulos. Yksikään ohjelmassa oleva rokote ei ole turha. Taudit, joita vastaan rokotetaan, ovat vaarallisia ja aiheuttavat paljon turhaa kärsimystä.
Esimerkiksi:
- Ennen laajamittaisia Hib-rokotuksia noin 150-200 lasta sairastu vuosittain Hib-bakteerin aiheuttamiin vakaviin tulehduksiin, kuten aivokalvontulehdukseen, verenmyrkytykseen tai äkilliseen henkeä uhkaavaan kurkunkannentulehdukseen. Nyt ne ovat erittäin harvinaisia.
- Ennen kansallisen rokotusohjelman rokotuksia Suomessa joutui rotavirusripulin takia sairaalaan keskimäärin 2000 lasta vuosittain. Kattavilla rokotuksilla on ehkäisty yhdeksän sairaalahoitoon johtanutta rotavirustautia kymmenestä.
- Rokotusohjelmalla suojataan lasta erittäin tehokkaasti myös vakavilta pneumokokkitaudeilta, kuten aivokalvontulehdukselta tai verenmyrkytykseltä.
Miksi rokotteissa on apuaineita?
Apuaineilla saadaan sopiva koostumus ja varmistetaan rokotteen teho ja säilyvyys. Tavallisin apuaine on vesi.
Joissain rokotteissa on pieni määrä alumiiniyhdistettä tehon parantamiseksi. Mitä alumiinista tiedetään?
Alumiiniyhdisteitä on käytetty rokotteissa tehosteaineena jo noin 100 vuotta. Alumiinia sisältäviä rokotteita on jaettu miljardeja annoksia. Lääkeviranomaisten turvallisuusseurannan ja tutkimusnäytön perusteella rokotteen sisältämään vähäiseen alumiinimäärään ei liity merkittäviä turvallisuusriskejä. Joskus rokotteessa oleva alumiini voi aiheuttaa pistosalueen paikallisia oireita.
Alumiini on yksi maailman yleisimpiä alkuaineita. Sitä on maassa, vedessä ja ilmassa. Altistumme sille pienissä määrin koko elämämme ajan.
Alumiinia on kaikessa ravinnossa myös äidinmaidossa ja äidinmaidon korvikkeissa. Elimistö osaa kuitenkin poistaa alumiinia. Esimerkiksi valtaosa kehoomme suun kautta tulevasta alumiinista poistuu ruoansulatuskanavan kautta. Elimistöön imeytynyttä alumiinia poistuu myös virtsan mukana. Elämän mittaisen altistumisen myötä alumiinia kertyy pieniä määriä elimistöön. Tämän ei kuitenkaan ole osoitettu olevan terveydelle vaarallista.
Miksi joissain rokotteissa on formaldehydiä?
Formaldehydiä tarvitaan joidenkin rokotteiden valmistukseen. Sillä inaktivoidaan eli tehdään toimintakyvyttömäksi esimerkiksi influenssaviruksia joita tarvitaan influenssarokotteiden valmistamiseen.
Puhdistusvaiheiden jälkeen yhdessä rokoteannoksessa on vain hyvin pieniä jäämiä formaldehydiä. Määrä on niin pieni, että siitä ei ole haittaa. Itse asiassa elimistössä on normaalin aineenvaihdunnan tuotteena paljon enemmän formaldehydiä kuin rokotteiden jäämissä.
Formaldehydi hajoaa elimistössä hyvin nopeasti. Varsinaisesti formaldehydille altistutaan esimerkiksi veden, ruoan, kosmetiikan, ilman, sisäilman ja tupakansavun kautta. Ympäristöstä tulevaan altistukseen verrattuna rokotteiden jäämillä ei ole mitään merkitystä.
