Usein kysyttyä rokotuksista

Tältä sivulta löydät vastauksia sellaisiin yleisiin kysymyksiin, jotka askarruttavat usein sekä rokotettavia että rokottajia.

Rokotustekniikkaan, rokotteiden antamiseen ja rokotteiden käsittelyyn liittyviä tarkempia kysymyksiä löydät Rokottajien usein kysytyistä kysymyksistä.
Rokottajien usein kysytyt kysymykset

Rokotusten tarpeellisuuteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löydät omalta sivultaan.
Rokotusten tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta kysyttyä

Mitä rokotteet ovat?

Rokotteet ovat lääkevalmisteita, joilla ennaltaehkäistään tartuntatauteja sekä niihin liittyviä jälkitauteja, vammautumisia ja kuolemia.

Rokotteiden ostamiseen apteekista tarvitaan lääkemääräys. Rokotevalmiste voidaan antaa esimerkiksi pistoksena, suun kautta tai nenäsumutteena. 

Milloin rokote voidaan ottaa käyttöön Suomessa?

Rokote voidaan ottaa käyttöön Suomessa, kun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tai Euroopan lääkevirasto EMA on myöntänyt sille myyntiluvan. Fimea voi poikkeustilanteessa myöntää rokotteelle määräaikaisen erityisluvan tai potilaskohtaisen erityisluvan.

Erityisluvalliset valmisteet
Myyntiluvat (Fimea)

Miten rokotteiden laatua valvotaan?

Rokotteiden kehitystä ja tuotantoa säädellään ja valvotaan tarkoin. Ennen kuin rokotteet voidaan ottaa käyttöön, ne käyvät läpi tarkasti määritellyn myyntilupaprosessin. Rokotteiden tehoa, laatua ja turvallisuutta seurataan vielä senkin jälkeen, kun ne ovat saaneet myyntiluvan. 

Rokotteiden laatuvaatimuksista säädetään Euroopan neuvoston julkaisemassa Euroopan farmakopeassa.  Lisäksi rokotteiden valmistajilla on omia viranomaisvaatimuksia tiukempia laatuvaatimuksia. 

Lääkeviranomainen myöntää rokotetehtaalle tuotantoluvan ja suorittaa siellä säännöllisesti toistuvia tarkastuksia. Valmistaja tarkkailee tuotantoaan jatkuvasti.  

Jokaisesta rokote-erästä lähetetään näyte ja valmistusprosessin asiakirjat EMA:n valvontalaboratorioon tarkastettavaksi. Valmistaja vapauttaa rokote-erän myyntiin, kun lääkeviranomainen on hyväksynyt sen.  Fimea tarkistaa, että jokainen Suomeen saapuva rokote-erä on hyväksytty tällä tavoin. 

Mistä kansalainen voi selvittää saamansa rokotukset? 

Rokotustiedot löytyvät omasta neuvola- tai rokotuskortista. Rokotushistorian selvittäminen voi olla vaikeaa, jos henkilökohtaista rokotuskorttia ei ole, rokotuksista on aikaa tai rokotuksia on annettu useissa terveydenhuollon toimipaikoissa. 

Omia rokotustietoja voi kysyä esimerkiksi 

  • terveyskeskuksesta
  • koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta
  • työterveyshuollosta
  • armeijasta
  • yksityisestä hoitopaikasta. 

Nykyisin tiedot rokotuksista tallentuvat Potilastiedon arkistoon. Kansalainen voi katsoa omat rokotustietonsa  Omakanta-palvelusta. 
Omakanta (kanta.fi)

Jos haluaa tietää, mitä rokotteita mahdollisesti olisi voinut saada, voi käyttää apuna taulukkoa, johon on koottu eri rokotusten alkamisvuodet Suomessa
Milloin eri rokotukset ovat alkaneet Suomessa?

THL:n ja rokotevalmistajan ohjeet rokotteen antoaikataulusta poikkeavat toisistaan. Kumpaa ohjetta noudatetaan?

Infektiotaudit ja rokotukset -sivuston sekä Matkailijan terveysoppaan suositukset ja ohjeet voivat toisinaan poiketa rokotteen valmisteyhteenvedosta tai pakkausselosteesta. 

Noudata Infektiotaudit ja rokotukset -sivuston ohjeita, kun annat kansallisen rokotusohjelman rokotuksia tai rokotevalmistetta, jota käsitellään näillä sivuilla. 

THL:n ohjeistukset perustuvat asiantuntijatyöhön. Niiden taustalla ovat muun muassa

  • ennen myyntiluvan myöntämistä tehdyt tutkimukset
  • rokotteen käyttöönoton jälkeiset tutkimukset
  • Suomen ja muiden maiden käyttökokemukset
  • kansainvälisten asiantuntijaryhmien arviot  
  • rokotuksilla ehkäistävien tautien epidemiologinen tilanne Suomessa ja muualla
  • Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän, KRARin, suositukset
  • sosiaali- ja terveysministeriön päätökset.

Mitä tehdään, jos useamman rokotuksen vaativa rokotussarja on jäänyt kesken?

Jatketaan rokotuksia siitä, mihin jäätiin ja huomioidaan annosten väliset minimiajat.
Minimiajat rokoteannosten välillä

Voiko rokotuksen jälkeen harrastaa liikuntaa?

Rokotuksen jälkeen liikuntaa kannattaa harrastaa voinnin mukaan. 

Rokotuksen jälkeen voi tulla

  • väsymystä
  • kuumetta
  • sairaudentunnetta
  • pistospaikan paikallisia oireita, kuten punoitusta, kuumotusta ja turvotusta . 

Lihakseen pistetyn rokotteen jälkeen kannattaa harkita, lähteekö harrastamaan sellaista liikuntaa, joka rasittaa sitä lihasta, johon rokote on pistetty. Lihaksen rasittaminen voi lisätä pistoskohdan paikallista oireilua.

Joidenkin koronarokotteiden hyvin harvinaisena haittavaikutuksena on todettu sydänlihaksen- ja sydänpussintulehduksia (myo- ja perikardiitti). Suosittelemme varotoimena välttämään äärimmäistä fyysistä rasitusta kolmen vuorokauden ajan koronarokotuksen jälkeen. Normaalia liikuntaa ei sen sijaan tarvitse välttää, jos vointi on hyvä.

Pitääkö sairastetun taudin jälkeen odottaa ennen kuin voi rokottaa?

Ei tarvitse. Kaikkia rokotteita voidaan antaa, kun henkilö on toipunut niin, että hän voi palata päiväkotiin, kouluun tai työpaikalle.

Voiko rokotteita korvata homeopaattisilla valmisteilla? 

Ei voi. Ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että homeopaattiset valmisteet pystyisivät tehokkaasti torjumaan rokotuksin ehkäistäviä tauteja.

Mitä vasta-aiheita ja varotoimia rokottamiselle on?

Ennen rokottamista on huomioitava useita eri asioita, kuten onko rokotukselle esteitä tai varotoimia tai onko rokotusta syytä siirtää.
Mitä vasta-aiheita ja varotoimia rokottamiselle on?

Mikä ei estä rokottamista?

On paljon asioita ja tilanteita, joiden joskus erheellisesti luullaan estävän rokottamisen. 
Mikä ei estä rokottamista?

Mitä rokotteet sisältävät?

Rokotteet sisältävät vaikuttavan aineen eli antigeenin ja apuaineita. 
Mitä rokotteet sisältävät?

Eri kohderyhmien rokottamista koskevia vastauksia 

Lue eri kohderyhmien rokottamisesta kunkin ryhmän omalta sivulta.
Eri kohderyhmien rokottaminen

Rokotekohtaiset kysymykset ja vastaukset