Miksi rokotuksia tarvitaan?

Rokottaminen on tehokas ja turvallinen tapa torjua infektiotauteja. Rokote suojaa sekä rokotteen saanutta henkilöä, että epäsuorasti myös muita ihmisiä vähentämällä taudinaiheuttajien leviämistä väestössä. Kun tautia ei esiinny lähiympäristössä ja sille alttiita ihmisiä on vähän, tauti ei myöskään pääse leviämään niin helposti. 

Epidemiat pystytään pitämään kurissa vain, kun rokotuskattavuus on tarpeeksi korkea. Mikä on riittävä rokotuskattavuus riippuu taudista. Helposti tarttuva ja leviävä tauti vaatii korkeamman rokotuskattavuuden kuin huonommin leviävä tauti. 

Rokotetut suojaavat epäsuorasti myös niitä, joita ei esimerkiksi iän tai muun syyn vuoksi ole voitu rokottaa. Samoin he suojaavat myös henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi perustaudin tai sen hoidon takia erityisen alttiita sairastumaan. Myös rokotetun oma suoja paranee tämän niin sanotun laumasuojan ansiosta.

Rokotusohjelman avulla suomalaisille voidaan ostaa terveyttä hyvin edullisesti.  Terveydenhuollon voimavaroja voidaan käyttää infektiotautien sijaan muiden sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

Yksilötason hyödyt

Infektiotaudit olivat ennen lasten pääasiallinen kuolinsyy. Myös lasten vammautumisen taustalla oli usein jokin infektiotauti, kuten polio. Aikuiset kuolivat muun muassa tuberkuloosiin. Lisäksi monet infektiotaudit ovat olleet vaarallisia esimerkiksi iäkkäille ja raskaana oleville.

Vielä nykyäänkin infektiotauti voi itsessään olla vakava, sillä voi olla vaikeita jälkitauteja ja se voi vammauttaa pysyvästi tai jopa tappaa.

Rokotus voi estää sairastumisen kokonaan. Aina rokotus ei pysty täysin estämään tartuntaa, mutta se voi antaa suojaa juuri kaikkein vakavimpia tautimuotoja vastaan.

Oma henkilökohtainen rokotussuoja korostuu silloin, kun

  • rokote estää sairastumisen vakavaan tautiin, mutta ei estä tartuntaa tai tartuttavuutta
  •  rokotteella torjutaan tautia, joka ei tartu ihmisestä toiseen, esimerkiksi jäykkäkouristus.

Rokotus antaa yleensä hyvän ja pitkäaikaisen vastustuskyvyn, mutta ei välttämättä täydellistä suojaa. Rokotuksen tuottama yksilöllinen suoja riippuu monesta tekijästä. Siihen vaikuttavat muun muassa taudinaiheuttajan, rokotteen ja rokotettavan ominaisuudet. Joskus rokotettu voi sairastua rokotuksesta huolimatta, mutta tällöin oireet ovat yleensä lievempiä.

Rokottamalla voidaan vähentää sairastamiseen liittyvää kärsimystä. 

Väestötason hyödyt

Kattavalla rokotusohjelmalla voidaan vähentää väestön infektiotauteja ja torjua epidemioita. Korkea rokotuskattavuus tarjoaa laumasuojaa myös niille, joita ei ole rokotettu. Tästä hyötyvät esimerkiksi vastasyntyneet ja imeväiset, joiden oma vastustuskyky ei ole vielä yhtä hyvä kuin terveillä aikuisilla.

Parhaimmassa tapauksessa rokotuksilla voidaan hävittää tauti joltakin alueelta tai koko maailmasta. Esimerkkinä tästä on isorokko, joka saatiin hävitettyä maailmasta muutamia vuosikymmeniä sitten. Menneiden vuosien rokotetut ovat näin tuottaneet välillisesti suojaa myös kaikille tämän päivän lapsille.

Vaikka rokottaminen tapahtuu aina yksi lapsi kerrallaan, rokottamisen hyödyt voivat ulottua laajalle niin alueellisesti kuin ajallisestikin.

Suomesta on hävitetty rokottamalla joko kokonaan tai lähes kokonaan useita tartuntatauteja, kuten 

  • kurkkumätä
  • polio
  • vakavat Hib-taudit
  • tuhkarokko
  • vihurirokko
  • sikotauti.

Samalla on päästy eroon näiden tautien aiheuttamista komplikaatioista, kuten polion aiheuttamista halvaantumisista, tuhkarokkoon liittyvistä aivotulehduksista, sikiöaikaisen vihurirokon tuottamasta kehitysvammaisuudesta ja sikotaudin aiheuttamasta kuuroudesta.

Rokotusohjelma lapsille ja aikuisille

Rokotuskattavuus

Koko yhteiskunta hyötyy

Kansallisella rokotusohjelmalla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Rokotusohjelman ansiosta infektiotaudeista johtuva terveyspalveluiden käyttö on vähentynyt merkittävästi, jolloin voimavaroja jää enemmän muiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Rokotusohjelmalla voidaan myös lisätä terveyttä kohtuullisin kustannuksin. Joillain rokotteilla terveyttä voidaan lisätä jopa ilmaiseksi, sillä rokottaminen niillä on halvempaa kuin kyseisistä taudeista aiheutuneet terveydenhuollon kustannukset. Tällaisia rokotuksia ovat esimerkiksi MPR- eli tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotukset ja pienten lasten influenssarokotukset.

Kattava rokotusohjelma vähentää muun muassa

  • sosiaali- ja terveysmenoja
  • sairauksiin liittyviä muita kuluja
  • sairauspoissaoloja
  • pienten lasten vanhempien poissaoloja töistä.