Tyypin 1 diabeteksen riskitekijät

Toistaiseksi tyypin 1 diabeteksen syitä ja ehkäisykeinoja ei tunneta. Geneettisen alttiuden lisäksi ympäristötekijöillä, kuten ravinnolla, oletetaan olevan osuutta taudin kehittymiseen.  

Tyypin 1 diabeteksen riskitekijöitä ja ehkäisykeinoja selvitetään eri tutkimushankkeissa, jotta sairastavuus saataisiin tulevaisuudessa vähenemään. 

Ravitsemus saattaa vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen riskiin

Ravitsemuksen ja tyypin 1 diabeteksen yhteyttä on tutkittu perinnöllisesti alttiilla lapsilla. 

Ravintotekijöistä lapsen suurempi lehmänmaidon kulutus on yhdistetty johdonmukaisimmin tyypin 1 diabeteksen tai sen esiasteen riskiä lisääväksi tekijäksi. Myös runsas viljavalmisteiden kulutus pikkulapsena on yhdistetty korkeampaan taudin esiasteen riskiin. Lisäksi lisäruokien aloitusikä voi vaikuttaa sairauden kehittymiseen.

Toisaalta kalasta saatavat omega-3-rasvahapot (EPA, DPA ja DHA), etenkin imeväisiässä, saattavat vähentää taudin esiasteen riskiä. Myös äidinmaito saattaa suojata taudin kehittymiseltä. 

D-vitamiinin suhteen näyttö on hajanaista, mitä saattaa selittää se, että D-vitamiinin aineenvaihduntaan liittyvät perintötekijät vaikuttavat suojayhteyden voimakkuuteen. 

Nykyinen tutkimusnäyttö ei anna riittävästi perusteita muuttaa olemassa olevia ravitsemussuosituksia. Tähän asti julkaistut tutkimustulokset ravinnon ja tyypin 1 diabeteksen yhteydestä ovat suurelta osin linjassa lapsiperheiden nykyisten ravitsemussuosituksien kanssa: 

• imetys on hyödyllistä
• kalaa kannattaa syödä etenkin raskaus- ja imetysaikana
• kiinteät ruoat aloitetaan 4–6 kuukauden iässä lapsentahtista imetystä jatkaen ja 
• riittävästä D-vitamiinin saannista tulee huolehtia.

Maito ja tyypin 1 diabetes

Eläinkokeiden perusteella on esitetty, että lehmänmaito saattaisi lisätä diabetesriskiä.  Myös useat seurantatutkimukset korkean perinnöllisen riskin omaavilla lapsilla viittaavat siihen, että suurempi lehmänmaidon kulutus lapsuudessa voi lisätä riskiä taudin esiasteelle tai kliinisen taudin kehittymiselle. Tutkimusnäyttö ei ole kuitenkaan riittävää siihen, että olisi syytä muuttaa ravitsemussuosituksia.

Kansainvälisessä TRIGR-tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko tyypin 1 diabetesta ehkäistä korvaamalla tavanomainen lehmänmaitopohjainen äidinmaidonkorvike hydrolysoidulla, pilkottuja proteiineja sisältävällä korvikkeella. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hydrolysoidun äidinmaidonkorvikkeen antaminen tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen sijaan ensimmäisen 6–8 kuukauden aikana ei vähennä riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen tai sen esiasteeseen. 

Koivusaari K, Syrjälä E, Niinistö S, Takkinen HM, Ahonen S, Åkerlund M, Korhonen TE, Toppari J, Ilonen J, Peltonen J, Nevalainen J, Knip M, Alatossava T, Veijola R, Virtanen SM. Consumption of differently processed milk products in infancy and early childhood and the risk of islet autoimmunity. British Journal of Nutrition 2020 Feb 27, 1-8.

Writing Group for the TRIGR Study Group. Effect of Hydrolyzed Infant Formula vs Conventional Formula on Risk of Type 1 Diabetes: The TRIGR Randomized Clinical Trial. JAMA 2018;319:38–48.

Vauvaiän ravinto ja tyypin 1 diabetes 

Äidin ruokavalion kautta saadut kalaperäiset rasvahapot ja rintamaito ovat tutkimuksissa olleet yhteydessä pienempään riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen myöhemmin lapsuudessa. Sen sijaan kiinteiden ruokien aloittaminen ennen 4 kuukauden ikää on ollut yhteydessä korkeampaan riskiin saada diabeteksen esiaste alle 3-vuotiaana.

Nämä yhteydet on havaittu vain perinnölliseen riskiryhmään kuuluvilla lapsilla, eikä tuloksia voida siten yleistää koskemaan kaikkia lapsia. 

Niinistö S, Takkinen HM, Erlund I, Ahonen S, Toppari J, Ilonen J, Veijola R, Knip M, Vaarala O, Virtanen SM. Fatty acid status in infancy is associated with the risk of type 1 diabetes-associated autoimmunity. Diabetologia 2017;60:1223–1233.

D-vitamiinin puute on mahdollinen riskitekijä

D-vitamiinin ja tyypin 1 diabeteksen yhteyttä on tutkittu jo vuosikymmeniä ilman selvää vastausta. D-vitamiinilla pystytään estämään diabeteksen puhkeaminen koe-eläimillä. Ihmisillä tulokset ovat olleet epäjohdonmukaisia. Ilmeisesti diabeteksen ja D-vitamiinin yhteyteen vaikuttavat perinnölliset erot D-vitamiinin aineenvaihdunnassa. 

D-vitamiinilisä varhaislapsuudessa saattaa suojata tyypin 1 diabetekselta. 

Useista seurantatutkimuksista on näyttöä, että matala D-vitamiinin saanti on yhteydessä lapsen myöhempään tyypin 1 diabeteksen riskiin.

Miettinen ME, Niinistö S, Erlund I, Cuthbertson D, Nucci AM, Honkanen J, Vaarala O, Hyöty H, Krischer JP, Knip M, Virtanen SM; TRIGR Investigators. Serum 25-hydroxyvitamin D concentration in childhood and risk of islet autoimmunity and type 1 diabetes: the TRIGR nested case–control ancillary study. Diabetologia 2020;63:780–787.

Norris JM, Lee HS, Frederiksen B, Erlund I, Uusitalo U, Yang J, Lernmark A, Simell O, Toppari J, Rewers M, Ziegler AG, She JX, Onengut-Gumuscu S, Chen WM, Rich SS, Sundvall J, Akolkar B, Krischer J, Virtanen SM, Hagopian W, TEDDY Study Group. Plasma 25-Hydroxyvitamin D Concentration and Risk of Islet Autoimmunity. Diabetes 2018;67:146-154.

E Hyppönen. Vitamin D and Increasing Incidence of Type 1 Diabetes - Evidence for an Association? Diabetes Obes Metab 2010;12:737-43. 

Lihavuus voi olla riskitekijä

Lapsuuden aikainen lisääntynyt paino on yhteydessä suurempaan diabeteksen riskiin koko lapsuuden.

Verbeeten KC, Elks CE, Daneman D, Ong KK. Association between childhood obesity and subsequent type 1 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Diabet Med  2011;28:10-18

Antvorskov JC, Aunsholt L, Buschard K, et al. Childhood body mass index in relation to subsequent risk of type 1 diabetes - A Danish cohort study. Pediatr Diabetes 2018;19:265-270

Muut riskitekijät

Tutkimusten mukaan varhaislapsuuden enterovirusinfektiot saattavat altistaa tyypin 1 diabetekselle. Imetyksen on osoitettu suojaavan varhaislapsuuden enterovirusinfektioilta.

Useilla sikiöaikaisilla äitiin ja lapseen liittyvillä tekijöillä voi olla yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiselle. Äidin astma ja diabetes, raskauden kestoon suhteutettu lapsen korkea syntymäpituus, lapsen ennenaikainen syntymä ja pienikokoisuus on yhdistetty suurempaan riskiin saada tyypin 1 diabetes. 

Sen sijaan suuri sisarusten lukumäärä on ollut yhteydessä pienempään diabetesriskiin. 

Myös sairastuminen astmaan on yhdistetty suurempaan riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen, kun puolestaan tyypin 1 diabeetikoilla havaittiin olevan pienempi astman riski.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan astman hoidossa yleisesti käytettyjen hengitettävien kortisonien ja hengitettävien beta-agonistien käytöllä voi olla yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiselle. Muiden astmalääkkeiden osalta yhteyttä ei havaittu. Astman hoitokäytännöt perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön, eikä tämä yksittäinen tutkimus muuta käytäntöjä.

Richardson SJ, Morgan NG. Enteroviral infections in the pathogenesis of type 1 diabetes: new insights for therapeutic intervention. Curr Opin Pharmacol 2018;43:11-19

Metsälä J, Hakola L, Lundqvist A, Virta LJ, Gissler M, Virtanen SM. Perinatal factors and the risk of type 1 diabetes in childhood and adolescence - a register-based case-cohort study in Finland, years 1987-2009. Pediatr Diabetes 2020;21:586-596. 

Metsälä J, Lundqvist A, Virta LJ, Kaila M, Gissler M, Virtanen SM, Nevalainen J. The association between asthma and type 1 diabetes: a paediatric case-cohort study in Finland, years 1981–2009. Int J Epidemiol 2018;47:409-416.

Metsälä J, Lundqvist A, Virta LJ, Kaila M, Gissler M, Virtanen SM, Nevalainen J. Use of Antiasthmatic Drugs and the Risk of Type 1 Diabetes in Children: a Nationwide Case-Cohort Study. Am J Epidemiol 2020 Jan 23:kwaa002. 

Lisätietoja:

The TRIGR Study Group. Study design of the Trial to reduce IDDM in the Genetically at Risk (TRIGR). Pediatr Diabetes 2007;8:117–137. 

Sadeharju K, Knip M, Virtanen SM, Savilahti E, Tauriainen S, Koskela P, Åkerblom HK, Hyöty H, Finnish TRIGR Study Group. Maternal antibodies in breast milk protect the child from enterovirus infections. Pediatrics 2007;119:941–946.

Knip M, Åkerblom HK, Becker D , Dosch HM, Dupre J, Fraser W, Howard N, Ilonen J, Krischer JP, Kordonouri O, Lawson ML, Palmer JP, Savilahti E, Vaarala O, Virtanen SM; TRIGR Study Group. Hydrolyzed infant formula and early β-cell autoimmunity: a randomized clinical trial. JAMA 2014;311:2279–2287.

Niinistö S, Hakola L, Miettinen M, Virtanen S. Varhainen ravitsemus vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Katsaus. Duodecim 2018; 134:1577-84.

Hakola L, Takkinen H-M, Niinistö S et al. Infant Feeding in Relation to the Risk of Advanced Islet Autoimmunity and Type 1 Diabetes in Children With HLA-Conferred Disease Susceptibility to Type 1 Diabetes: A Cohort Study. Am J Epidem 2018;187(1):34-44. 

Hakola L, Miettinen ME, Syrjälä E, Åkerlund M, Takkinen H-M, Korhonen TE, Ahonen S, Ilonen J,  Toppari J, Veijola R, Nevalainen J, Knip M, VirtanenSM. Association of Cereal, Gluten, and Dietary Fiber Intake With Islet Autoimmunity and Type 1 Diabetes. JAMA Pediatr 2019;173:953-960.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.