Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät
Tyypin 2 diabetes kehittyy elintapojen ja perimän yhteisvaikutuksesta. Nykykäsityksen mukaan geneettinen alttius liittyy erityisesti insuliinin erittymisen säätelyyn, kun taas ympäristötekijät eli esimerkiksi elintavat vaikuttavat pääasiassa insuliiniresistenssin kehittymiseen.
Tyypin 2 diabetes kehittyy tavallisesti vähitellen vuosien kuluessa.
Lihavuus on yksi diabeteksen tärkeimmistä riskitekijöistä. Yli puolet suomalaisista aikuisista luokitellaan vähintään ylipainoisiksi. Viidennes suomalaisista on määritelmän mukaan lihavia.
Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on ylipainoisilla lähes kolminkertainen, lihavilla kahdeksankertainen ja vaikeasti lihavilla 16-kertainen normaalipainoisiin verrattuna.
Osaan riskitekijöistä voi itse vaikuttaa
Tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä on tunnistettu lukuisia. Osa niistä on pysyviä, esimerkiksi sukurasitus, osa taas sellaisia, joihin pystyy itse vaikuttamaan.
- Ikä: riski kasvaa iän myötä.
- Sukurasitus: merkki perinnöllisestä alttiudesta
- Etninen tausta: esimerkiksi Lähi-idästä, Japanista tai Kiinasta kotoisin olevilla on muita suurempi riski
- Metabolinen oireyhtymä: merkki häiriintyneestä aineenvaihdunnasta. Metaboliseen oireyhtymään liittyvät
- kohonnut verenpaine
- rasva-arvojen häiriöt
- kohonnut verensokeri, eli heikentynyt sokerinsieto IGT (impaired glucose tolerance) ja heikentynyt paastosokeri IFG (impaired fasting glucose).
- Sydän- ja verisuonisairaus: merkki häiriintyneestä aineenvaihdunnasta
- Raskausdiabetes: merkki myös perinnöllisestä alttiudesta
- Matala syntymäpaino: saattaa altistaa metaboliahäiriöille
- Ylipaino ja etenkin vyötärölihavuus
- Tupakointi
- Vähäinen liikunta
- Univaje
- Epäterveellinen ruokavalio
Ympäristön riskitekijät vaikuttavat elintapoihin
Riskiympäristön voi tunnistaa seuraavista seikoista:
- Vähäiseen liikuntaan altistavat ympäristöt: pyöräteiden, leikkipuistojen ja urheilutilojen puuttuminen.
- Epäterveelliseen ruokavalioon altistava ympäristö: kaupat, kioskit ja ravintolat, joiden valikoimiin ei kuulu terveellisiä ja edullisia vaihtoehtoja, työpaikat, joissa ei ole mahdollisuutta terveelliseen työpaikkaruokailuun.
- Matala koulutus- ja varallisuustaso.
- Kulttuurin ja uskonnon rajoitteet esimerkiksi liikuntapalvelujen käytön suhteen.
- Stressi ja huolet: työttömyys, syrjäytyminen, moniongelmaisuus, yksinäisyys.