Maahanmuuttaneiden lasten, nuorten ja perheiden terveys

Suomessa asuvalle maahanmuuttotaustaiselle väestölle perhesyyt ovat tärkein syy muuttaa Suomeen. Etenkin naiset ja alle 15-vuotiaat lapset muuttavat yleisimmin perheen mukana.

Maahanmuuttaneet perheet ovat moninaisia

Perhekäsitys vaihtelee eri aikoina, erilaisissa ympäristöissä, eri väestöryhmissä sekä yksittäisten perheiden ja yksilöiden välillä. Ydinperheen käsite voi olla monelle maahanmuuttaneelle vieras, ja perhe saatetaan käsittää usein ydinperhettä laajemmin.

Suomeen muuttaneet perheet ovat hyvin moninaisia. Perheet eroavat toisistaan esimerkiksi maahanmuuton syiden, nykyisen elämäntilanteen, perheen kokoonpanon sekä sosiaalisten verkostojen mukaan. Maahanmuutto ja vanhemmuus uudessa maassa on kuitenkin aina kuormittava ja stressiä aiheuttava kokemus.

Perheiden voimavaroissa on paljon eroja. Maahanmuuton myötä perheille voi tarjoutua uusia mahdollisuuksia ja hyvinvointia tukevia asioita, kuten lasten koulunkäynti ja aikaisempaa turvallisempi elinympäristö. Mahdollisuus asua yhdessä perheen kanssa tukee maahanmuuttaneiden hyvinvointia ja kotoutumista. 

Perheet eroavat toisistaan myös niitä kuormittavien asioiden ja tuen tarpeiden suhteen. Suomessa koettu syrjintä ja rasismi sekä yksinäisyys ovat merkittäviä perheiden kokemia kuormitustekijöitä. Pakolaisina maahan tulleet ovat voineet kokea paljon vaikeita ja mahdollisesti traumatisoivia asioita. Perheenjäsenistä erossa olo ja esimerkiksi perheenyhdistämisen vaikeus heikentävät hyvinvointia.

Perheitä kuormittavia tekijöitä ovat esimerkiksi

  • rasismi ja syrjintäkokemukset
  • yksinäisyys ja sosiaalisten verkostojen vähyys
  • palvelujärjestelmän vieraus ja vaikeus saavuttaa palveluita oikea-aikaisesti
  • haasteet vanhempien työllistymisessä tai kielen oppimisessa
  • lasten ja vanhempien eriaikainen kotoutuminen
  • perhedynamiikan muuttuminen
  • mahdolliset eroavaisuudet lastenhoidossa ja perhe-elämässä
  • epävarmuus tulevasta
  • huoli perheestä ja sukulaisista maailmalla sekä lähtömaan tilanteesta
  • kuormittavat ja järkyttävät kokemukset.

Maahanmuuttaneet vanhemmat hyötyvät vanhemmuuden tuesta ja mahdollisuudesta keskustella vanhemmuudesta ja lasten kasvatuksesta Suomessa. Perheiden palveluiden käyttöä ja oikea-aikaisen tuen saamista edistävät etenkin tulkkivälitteinen työskentely, ammattilaisten kiinnostus ymmärtää vanhempien ajatuksia ja mahdollisia kulttuurisia eroavaisuuksia, luottamuksen rakentuminen ammattilaisten ja perheiden välille sekä perheiden yksilöllinen kohtaaminen.

Maahanmuuttaneiden nuorten hyvinvointi

Maahanmuuttaneet nuoret ovat moninainen ryhmä. Heidän hyvinvointiaan ja elintapoja voidaan tukea samoin tavoin kuin kaikkien nuorten.

Erityisesti nuoria tulisi kannustaa ja tukea löytämään nuoren omia kiinnostuksen kohteita. Jokainen nuori tulisi kohdata omana itsenään ilman ennakko-oletuksia tai stereotypioita.

Nuoret tarvitsevat tukea terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, hyvään sosiaaliseen ja psykososiaaliseen kasvuun sekä oppimiseen ja koulutuspolkuihin.

Nuoret tarvitsevat luotettavan aikuisen tukea. Kouluterveyskyselyn mukaan maahanmuuttaneet nuoret kokevat keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa useammin kuin muut nuoret. Tämä voi johtua esimerkiksi perheenjäsenten eri aikaisesta kotoutumisesta yhteiskuntaan. Nuoria kohtaavien ammattilaisten rooli voi korostua tukea ja keskustelua tarjoavina turvallisina aikuisina, jolloin ammattilaisten on tärkeää käyttää kulttuurisensitiivistä ja syrjimätöntä työotetta.

Maahanmuuttaneet lapset ja nuoret koulumaailmassa ja vapaa-ajalla

Maahanmuuttaneiden nuorten kasvuympäristö on turvattomampi verrattuna muihin nuoriin. Maahanmuuttaneet nuoret kokevat muita enemmän toistuvaa koulukiusaamista ja ovat useammin ilman ystävää. Maahanmuuttaneet ja Suomessa ulkomaalaistaustaisille vanhemmille syntyneet nuoret kokevat muita useammin syrjivää kiusaamista ja tapaturmia koulussa tai koulumatkan aikana.

Vapaa-ajan toiminta on tärkeää kasvavalle nuorelle. Kouluterveyskyselyn mukaan moni ulkomaalaistaustaisten vanhempien lapsi on löytänyt viikoittaisen harrastuksen, mutta harrastaminen on vähäisempää kuin suomalaistaustaisilla.

Lasten vapaa-aika tutkimuksen mukaan (2020) muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvat kokivat useammin, että heillä on joko liian vähän tai liikaa vapaa-aikaa. Vapaa-ajan aktiivisuuteen vaikuttaa myös perheen sosioekonominen tausta ja sen tuomat mahdollisuudet osallistua vapaa-ajan ohjattuun toimintaan.

Ulkomaalaistaustaiset nuoret joutuvat koulun lisäksi kokemaan eriarvoistavaa kohtelua myös vapaa-ajan harrastuksissa, joka voi vähentää halukkuutta osallistua harrastustoimintaan. Toisaalta esimerkiksi ohjattuun urheiluun osallistuminen oli yksi potentiaalinen rasismin kielteisiä vaikutuksia vaimentava tekijä.

Lisätietoa

Perheiden kohtaamisesta

Lapsista ja nuorista

Mahdollisista erityiskysymyksistä

Lähteet

  • Abdulhamed R, Lonka K, Hietajarvi L, Ikonen R & Klemetti R (2020). Anxiety and depression symptoms and their association with discrimination and a lack of social support among first- and second-generation immigrant adolescents. International Journal of Intercultural Relations 87, 193–205.
  • Zacheus T & Saarinen A. (2018). Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen ja sen taustalla vaikuttavat syyt. Teoksessa Hakanen, T., Myllyniemi, S., Salasuo, M. (toim.) 2018. Oikeus liikkua. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus. Nuorisotutkimusverkosto. Sivut 81–116.
  • Kouluterveyskysely (Väestötutkimukset, THL)
  • Kouluterveyskyselyn tulokset syntyperän mukaan, nuoret 2019-2021 (Tulospalvelu)
  • Launonen J. (2019). Rasismi ja yhteiskunnallinen osallisuus: tutkimus yhteiskunnallista osallisuutta ennustavista tekijöistä ja osallistumisen sosiaalisista jakolinjoista monikulttuuri- ja ulkomaalaistaustaisten 8. ja 9.-luokalaisten keskuudessa. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto.
  • Salasuo M. (toim.) (2020). Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus. Nuorisotutkimusverkosto.