Sote-asiakastiedon laatu

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tuotetaan paljon tietoa. Tiedon laadulla on iso merkitys kirjaajille ja kirjaamisen kehittäjille, järjestelmien pääkäyttäjille, esihenkilöille, tietojärjestelmistä tilasto- ja rekisteritiedoista vastaaville, palvelujärjestelmän vaikuttavuuden kehittäjille ja toisiokäyttötiedon kehittäjille.

Tieto palvelee ensisijaisesti sote-ammattilaisia ja palvelujen järjestäjiä arjen työssä. Sitä hyödyntävät myös viranomaiset arviointi-, ohjaus- ja valvontatehtävissään sekä hyvinvointialueet tiedolla johtamisessa. 

Laadun edellytyksiä

Kansalliset määritykset ovat laadukkaan tiedon perusta. Tiedon tulee olla yhtenäisillä tietorakenteilla tuotettua kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Vain silloin tieto on vertailukelpoista, ja sitä voidaan luotettavasti analysoida ja tulkita. Kun käytämme kansallisia koodistoja, luokituksia ja termistöjä, on mahdollista vertailla tietoja myös kansainvälisesti. THL:n tehtävä on yhteensovittaa kansallisia ja kansainvälisiä määrityksiä.

Tietojärjestelmätoimittajien tulee käyttää asiakas-ja potilastietojärjestelmissään THL:n määrittelemiä tietorakenteita. 

Rakenteet eivät yksin riitä takaamaan laatua. Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt helpottavat kirjaamistyötä sekä varmistavat tiedon laatua. THL:n tehtävä on ohjeistaa kansallisia kirjaamiskäytäntöjä.

Kun ammattilaisella on käytössään työtä tukeva järjestelmä, hän pystyy kirjaamaan tietoa siten, että syntyy laadukasta asiakaskohtaista tietoa.

Laadukas asiakaskohtainen tieto mahdollistaa myös, että järjestelmät tukevat ammattilaisten työskentelyä ja päätöksentekoa asiakkaan palvelun eri vaiheissa. Ammattihenkilöllä tulee olla hoito- tai asiakassuhde palvelun saajaan sekä asianmukaiset käyttöoikeudet tietojärjestelmään. Lisäksi tietojärjestelmien kehittämisessä ja hankinnoissa pitää huomioida käytettävyysvaatimukset.

Toisiokäyttöön koostetun ja anonymisoidun asiakas- ja potilastiedon avulla voidaan tarkastella tietoja esimerkiksi alueellisesti, kansallisesti tai asiakasryhmittäin. 

Tiedon hyötykäytön elinkaari

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tuotettu tieto pitää olla tarvitsijoiden saatavilla. Sitä pitää pystyä käsittelemään, koostamaan ja analysoimaan eri järjestelmillä ja eri paikassa kuin missä se on tuotettu. 

Hyvin hoidettu tietoturva ja tietosuoja varmistavat, että tieto on vain tiedon käyttöön oikeutetuttujen tahojen käytettävissä.

Luotettavan sote-tiedon lähtökohtana on laadukas kirjaaminen ja tietojen tuottaminen. Käytännön työvälineet kuten tietojärjestelmät ovat avainasemassa tiedon välittömälle hyötykäytölle ja syntyvän tiedon hyödynnettävyydelle. Kansalliset tietovarannot ja tiedonkeruut kokoavat tiedot hyödynnettäväksi sekä palvelutoiminnassa että toisiokäytössä.

Tietoa käsitellään ja jalostetaan väestötason päätöksentekoa ja muuta toisiokäyttöä varten. Se on edellytys sille, että pystytään johtamaan ja kehittämään sote-palveluja sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Laadukas tieto on perusta myös tutkimukselle. 

Tietoon perustuva päätöksenteko

Tiedolla johtamisesta puhutaan esimerkiksi, kun sote-palvelujärjestelmää arvioidaan, valvotaan ja ohjataan koostetun tiedon perusteella. Vain laadukkaasta lähtötiedosta on mahdollista luoda realistisia ja luotettavia koosteita ja tilannekuvia päätöksenteon tueksi. Laadukkuus tarkoittaa myös, että tieto on helposti ja riittävän nopeasti käytettävissä. 

Laadukkaalla tiedolla on merkittävä rooli hyvinvointialueiden sote-palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta päätettäessä.  Riittävän selkeä ja laaja tilannekuva on edellytys palvelujen parantamiselle. Tällä on merkitystä koko yhteiskunnan kannalta, kun tavoitellaan palvelujen vaikuttavuutta tai tasa-arvoista saatavuutta.