Lainsäädäntö edellyttää toimintakyvyn arviointia

Lainsäädännössä edellytetään toimintakyvyn arviointia palveluiden tai etuuksien saamiseksi. Toimintakykytiedon merkitys asiakkaan hoidon tarpeen arvioinnissa ja seurannassa on nostettu esiin mm. seuraavissa laeissa ja asetuksissa:

Työterveyshuoltolaki

Vuonna 2002 voimaan tulleessa laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto. Siinä säädetään myös työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Lain tarkoituksena on, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto edistäisivät yhdessä

  • työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä
  • työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
  • työyhteisön toimintaa
  • työntekijöiden terveyttä ja
  • työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa.

Työterveyshuoltolaki (1383/2001)

Terveydenhuoltolaki 

Vuonna 2011 voimaan tulleen lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. Toimintakyky nousee esille lain eri kohdissa ja toimintakyvyn arvioinnin on määritelty kuuluvan osaksi lääkinnällistä kuntoutusta. Lain mukaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi kuuluu osaksi lääkinnällistä kuntoutusta.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Vuonna 2013 voimaan tullut laki edellyttää, että kun ikääntyneen henkilön palvelutarpeita selvitetään, hänen toimintakykynsä pitää arvioida monipuolisesti luotettavilla arviointivälineillä. 

Toimintakyvyn arvioinnissa täytyy selvittää, kuinka hyvin henkilö suoriutuu tavanomaisista elämän toiminnoista hänen asuin- ja toimintaympäristössä ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua. 

Arvioinnissa pitää ottaa huomioon 

  • iäkkään henkilön fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky
  • ympäristön esteettömyys
  • asumisen turvallisuus ja 
  • lähipalvelujen saatavuus.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) 

Edellä mainitun lain (980/2012) mukaan hyvinvointialueilla on velvollisuus käyttää iäkkään henkilön palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointivälineistöä. RAI-arviointijärjestelmän käyttö tuli lakisääteiseksi ikääntyneiden palveluissa 1.4.2023 alkaen.

Tietoa RAI-järjestelmästä (Ikääntyminen -aihesivusto) 
RAI-järjestelmän yleiskuvaus (TOIMIA-tietokanta)

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta 

Lain mukaan kuntoutuksen perusteena on sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, josta aiheutuu huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista selviytymiseen ja osallistumiseen.

Vaativan kuntoutuksen tarpeen arviossa täytyy ottaa ICF:n mukaisesti kokonaisvaltaisesti huomioon vakuutetun toimintakykyyn vaikuttavat tekijät. Niitä ovat 

  • lääketieteellinen terveydentila
  • kehon rakenteet ja toiminnot 
  • suoritukset
  • osallistuminen sekä
  • yksilö- ja ympäristötekijät, kuten esimerkiksi kehitysvaihe, voimavarat, yksilön oma motivaatio, perhesuhteet ja asumisolosuhteet.

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta (145/2015)

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on yhteistoimintamalli, jossa hyvinvointialue, Kansaneläkelaitos ja työ- ja elinkeinotoimisto yhdessä 

  • arvioivat työttömien palvelutarpeet 
  • suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet ja
  • vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. 

Kartoitusjakson aikana selvitetään yhdessä työttömän kanssa hänen ammatilliseen osaamiseensa sekä työllistymiseensä vaikuttava sosiaalinen tilanne, terveydentila ja työ- ja toimintakyky.

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) 

Sosiaalihuoltolaki 

Vuonna 2016 voimaan tulleessa uusitussa sosiaalihuoltolaissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota tuen ja palveluiden tarpeiden selvittämiseen. Siksi myös toimintakyvyn arvioinnilla on aiempaa suurempi rooli. 

Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettua tehostettua tukea, joka vahvistaa sosiaalista toimintakykyä, torjuu syrjäytymistä ja edistää osallisuutta. Sosiaalinen toimintakyky ja kuntoutustarve täytyy lain mukaan selvittää kaikilta sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailta.

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)