Kyselylomakkeiden kääntäminen
Asiakkaan toimintakyvyn arvioinnissa hyödynnetään usein kyselylomakkeita, joiden avulla saadaan kuuluviin asiakkaan näkemys omasta terveydentilasta, oireista, toimintakyvystä tai toiminnan rajoitteista.
Valtaosa kyselylomakkeista on laadittu alun perin englannin kielelle. Jotta kyselyn sisältö ja merkitys pysyisivät samoina, on käännöstyö eri kielille tehtävä huolellisesti.
Kääntämiseen on tarjolla monta erilaista protokollaa. Vaikka yksityiskohdat vaihtelevat, tietyt peruspiirteet toistuvat. Tässä esiteltävä kuvaus on kooste monista eri lähteistä ja toimii apuna käännösprosessin pääpiirteitten hahmottamisessa.
Sivun sisältö
- Millainen on hyvä käännös?
- Kuka voi kääntää kyselylomakkeita?
- Käännökseen osallistuu asiantuntijaryhmä
- Käännösprosessin viisi vaihetta
- Käännösprosessin dokumentointi on tärkeää
- Esimerkkejä muista käännösprotokollista
- Lähteet
Millainen on hyvä käännös?
Kysymyksissä käytettävän kielen tulee olla helposti ymmärrettävää yleiskieltä ja lauserakenteiden yksinkertaisia.
Kielellisen laadun lisäksi tärkeää on kulttuurinen adaptaatio. Se tarkoittaa, että kääntäjä sopeuttaa kysymykset kohdekielen kulttuuriympäristöön niin merkitysten, ilmaisujen kuin kokemusten ja käsitteiden tasolla. Hyvin käännetty kysymys on lukijalleen helppo ymmärtää ja vastata.
Kulttuurisessa adaptaatiossa
- kysymysten sisältö pysyy merkitykseltään samana eri kieliversioiden välillä
- täsmällinen sanatarkkuus on toissijaista
- kysymysten sanavalintojen tulee heijastaa sitä ympäristöä ja kulttuuria, jossa vastaaja elää.
Kulttuurista adaptointia tulee tehdä aina, kun ympäröivä kulttuuri on merkittävästi erilainen kuin alkuperäisessä kyselyssä. Myös tilanteissa, joissa kieli on sama.
Esimerkkejä kulttuurisesta adaptaatiosta:
- USA:ssa ovenkahvaa kierretään, Suomessa painetaan. Kysymystä oven avaamisesta ei siis käännetä sanatarkasti, vaan sopeutetaan se uuteen ympäristöön.
- Englanninkielisen väittämän ”I felt angry” hyvä suomennos ei sekään ole sanatarkka ”Tunsin vihaisuutta” tai ”Tunsin itseni vihaiseksi”, vaan suomalaisten suuhun paremmin sopiva ”Olin vihainen”.
Kuka voi kääntää kyselylomakkeita?
Käännöksen tekevän asiantuntijan tulee hallita sekä alku- että kohdekieli sujuvasti sekä puhua äidinkielenään jompaakumpaa näistä.
Kääntäjä voi olla joko kyselylomakkeen aihepiiriin tai kielitieteiden asiantuntija.
Käännökseen osallistuu asiantuntijaryhmä
Kääntäjällä on tukenaan asiantuntijaryhmä. Käännöksen tekevässä asiantuntijaryhmässä on hyvä olla mukana
- vähintään yksi, mutta mielellään useampia kohdekieltä äidinkielenään ja lähdekieltä sujuvasti puhuvaa asiantuntijaa tai kääntäjää, jotka tuntevat hyvin myös kyselyn aihealueen. Tämän palvelun voi myös ostaa käännöstoimistosta.
- vähintään yksi lähdekieltä joko äidinkielenään tai toisena kielenään puhuvaa asiantuntijaa tai kääntäjää, joka tuntee hyvin myös kyselyn aihealueen. Tämän palvelun voi myös ostaa käännöstoimistosta.
- kielitieteilijä
- käännöstyön koordinaattori, joka kutsuu asiantuntijat koolle sekä koordinoi yhteydenpitoa prosessiin osallistuvien tahojen kesken.
Asiantuntijaryhmä kokoontuu käännösprosessin aikana vähintään kerran ja päättää valittavista käännösversioista. On kuitenkin suositeltavaa, että asiantuntijaryhmä kokoontuu kaksi kertaa tai tarvittaessa useamminkin. Kokoontumiset voivat olla esimerkiksi ensimmäisen käännöksen jälkeen sekä lopullisten versioiden valintatilanteessa.
Kaikki käännösprosessin vaiheet konsensuspäätöksineen ja perusteluineen tulee dokumentoida huolellisesti, jotta eri vaiheisiin voidaan tarvittaessa palata jälkikäteen.
Käännösprosessin kuusi vaihetta
1. Käännösluvan selvittäminen
Ennen käännösprosessiin ryhtymistä on selvitettävä mittarin ylläpitotaholta lupa käännökselle sekä mahdollinen tarkempi, ylläpitotahon määrittelemä, käännösprotokolla ja sen vaiheet.
2. Käännös alkuperäiskieleltä kohdekielelle
- Kääntäjinä on mielellään kaksi toisistaan erillistä asiantuntijaa tai kääntäjää.
- Kääntäjillä on käytössään sekä kysymysten alkuperäiset versiot että kysymysten sisältöjen määritelmät (item definitions). Määritelmät selittävät monisanaisemmin, mitä kysymyksellä tarkoitetaan. Niitä käytetään apuna myös silloin, kun joudutaan muuttamaan sanavalintoja suoran käännöksen sijaan ilman, että kysymyksen tarkoitus muuttuu alkuperäisestä (kulttuurinen adaptaatio).
- Kääntäjät kirjaavat ylös ongelmalliset tai monitulkintaiset termit ja perustelevat niiden käännökset.
- Jos käännöksestä tehdään kaksi eri versiota, käännöstä työstävä ryhmä keskustelee eri vaihtoehdoista ja päättää yhdessä valittavan version tai yhteensovittaa käännökset uudeksi versioksi ennen seuraavaa vaihetta.
- Jos kysymyksistä tehdään vain yksi käännös, myös se käsitellään koko asiantuntijaryhmän kesken ja sovitaan kysymysten muotoilusta.
3. Käännös takaisin alkuperäiskielelle
- Asiantuntija tai kääntäjä kääntää kyselylomakkeen kohdekieleltä takaisin alkuperäiskielelle.
- Asiantuntijalla tai kääntäjällä ei saa olla käytössään alkuperäisiä kysymyksiä eikä kysymysten sisältöjen määritelmiä takaisinkäännöstä tehdessään.
- Kääntäjän tulee olla eri henkilö kuin ensimmäisen vaiheen käännöstyön tehnyt, jotta kyselylomakkeeseen liittyvä aikaisempi käännöstyö ei vaikuttaisi hänen päätöksentekoonsa.
- Alkuperäiskielelle kääntämisen yhteydessä on hyvä tarkistuttaa takaisinkäännetyn kieliversion oikeellisuus kyselylomakkeen ylläpitotaholta. Takaisinkäännettyyn versioon liitetään lyhyt selvitys mahdollisesti havaituista ongelmakohdista terminologiassa sekä perustelut käännöksille.
4. Konsensus käännöksistä
- Asiantuntijaryhmä käy läpi kunkin kysymyksen käännökset ja niiden vaiheet.
- Asiantuntijaryhmä päättää, mitkä käännökset valitaan testattaviksi.
5. Kysymysten ymmärrettävyyden testaus kohderyhmällä eli kognitiivinen testaus
- Kognitiivinen testaus on olennainen osa käännöstyötä ja välttämätön vaihe, jotta kyselytulosten vertailtavuus säilyisi eri kulttuurien ja kieliversioiden välillä. Myös huolellisesti ja asiantuntevasti tehty käännös voidaan ymmärtää kohderyhmässään eri tavoin kuin on tarkoitettu.
- Täältä voit lukea tarkemmin kognitiivisesta testauksesta:
Käännöksen testaaminen kohderyhmällä
6. Kysymysten ja kyselylomakkeiden lopullinen muotoilu
- Jos kognitiivisessa testauksessa huomataan haasteita kysymysten ymmärrettävyydessä, tulee asiantuntijaryhmän pohtia ongelmakohtia uudestaan ja laatia kysymyksistä sellaiset versiot, jotka kaikki ryhmän asiantuntijat hyväksyvät.
- Jos muutokset kysymyksiin ovat suuria tai niitä on paljon, saattaa olla aiheellista tehdä kognitiivinen testaus uudestaan muokattujen kysymysten osalta.
- Lopuksi koordinaattori laatii kyselylomakkeet, kirjaa niihin lopulliset versiot käännetyistä kysymyksistä ja toimittaa tiedon käännöksistä lomakkeen oikeudet ylläpitävälle taholle.
Käännösprosessin dokumentointi on tärkeää
Käännöstyössä oma tärkeä työvaiheensa on prosessin dokumentaatio alusta loppuun. Yhteen dokumenttiin kootaan järjestelmällisesti:
- kaikki asiantuntijoiden tekemät ehdotukset käännöksistä
- uudet versiot perusteluineen.
Koska sisällön validiteetti on tärkeää, olennaista on perustella pohdintaa herättäneet ja valituiksi tulleet tai vastaavasti valitsematta jätetyt termit tai käsitteet.
Perusteluista laaditaan yhteenveto kyselylomakkeen alkuperäiskielellä, jotta kyselylomakkeen oikeudet omaava taho voi osaltaan varmistua käännöksen laadusta.
Esimerkkejä muista käännösprotokollista
Käännösprosessissa saattaa näiden edellä mainittujen askelten lisäksi olla myös monia muita vaiheita. Jos haluat perehtyä tarkemmin myös muunlaisiin, tarkemmin määriteltyihin protokollaesimerkkeihin, tutustu seuraaviin viitteisiin:
Lähteet
Beaton DE, Bombardier C, Guillemin F, Bosi Ferraz M 2000: Guidelines for the Process of Cross-Cultural Adaptation of Self-Report Measures. SPINE Volume 25, Number 24, pp 3186–3191, Lippincott Williams & Wilkins, Inc.
National Survey of Student Engagement (NSSE) 2007: A Guide to Contextualizing Your NSSE Data: Cognitive Interviews and Focus Groups. (pdf 420kt) Luettu 12.10.2021.
Rillon P, Château F, Klassen A, Tsangaris E, Geneviève P, De Coninck C 2019: French Translation And Linguistic Validation Of A New Patient Reported Outcome Instrument:The Body-Q: A Description Of The Process. Psychiatria Danubina, 2019; Vol. 31, Suppl. 3, pp 406-410 Conference paper. Medicinska naklada - Zagreb, Croatia
Wild D, Grove A, Martin M, Eremenco S, McElroy S, Verjee-Lorenz A, Erikson P 2005: Principles of Good Practice for the Translation and Cultural Adaptation Process for Patient-Reported Outcomes (PRO) Measures: Report of the ISPOR Task Force for Translation and Cultural Adaptation. Value In Health Vol 8, Number 2, pp 94-104.
Washington Group on Disability Statistics 2017: Translation of the Washington Group Tools. (pdf 96kt) Luettu 12.10.2021.
Washington Group on Disability Statistics 2020: Cognitive Testing of the Washington Group Translated Questions. (pdf 246 kt) Luettu 12.10.2021.
