Arvioinnin perusteita
Miksi toimintakykyä arvioidaan?
Toimintakykyä arvioidaan eri syistä. Näitä syitä ovat esimerkiksi:
- hoidon, kuntoutuksen, palvelun tai etuuden tarpeen selvittäminen
- tarkempi suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen
- toimenpiteiden vaikutusten arvioiminen ja seuranta
- asiakkaan voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen, selviytymisen tukeminen
- tiedon kerääminen ryhmä-, alue- ja kansallisella tasolla päätöksentekijöiden käyttöön.
Mitkä ovat arvioinnin tärkeimmät periaatteet?
Kun arvioit asiakkaan toimintakykyä, muista nämä periaatteet:
- Tee arviointi tarkoituksenmukaisesti ja riittävän laaja-alaisesti.
- Huomioi asiakkaan näkökulma arviointiprosessin eri vaiheissa.
- Käytä tilanteeseen sopivia, päteviä ja luotettavia arviointimenetelmiä.
- Varmista, että sinulla on riittävä osaaminen arvioinnin tekemiseen ja tulosten tulkintaan.
- Suunnittele arviointitulosten pohjalta tavoitteet, toimenpiteet ja seuranta.
Miten valitsen parhaan arviointitavan?
Toimintakyvyn arvioinnissa käytetään sekä yleisiä mittareita että tietyille sairausryhmille tarkoitettuja mittareita. Kun valitset mittaria, mieti, mikä on asiakkaan ongelma ja arvioinnin tarkoitus.
TOIMIA-tietokannasta löydät koottua tietoa mittareista ja toimintakyvyn arvioinnista.
Etsi toimintakyvyn mittareita TOIMIA-tietokannasta
Lue lisää toimintakyvyn mittarin valitsemisesta
Miten ICF-luokitus auttaa arvioinnissa?
Maailman terveysjärjestön biopsykososiaalinen ICF-käsitemalli kuvaa toimintakyvyn arvioinnin osa-alueiden moniulotteisuutta ja niiden vuorovaikutussuhteita. Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet auttavat määrittämään, mitä ICF-luokituksen osa-alueita on kulloinkin tärkeää arvioida.
Toimintakyky ICF-luokituksessa
Kun suunnittelet arviointia, voit käyttää apuna ICF-ydinlistauksia. Ne ovat hyviä muistilistoja. Ydinlistauksiin on koottu minimimäärä ICF-kuvauskohteita, joita tarvitaan kuvaamaan toimintakykyä tietyn sairauden tai taudin seurauksena tai tietyssä tilanteessa.
ICF-ydinlistat ja tarkistuslista
Miten varmistetaan arvioinnin laatu?
Toimintakyvyn arviointi edellyttää vankkaa ammattitaitoa.
Ammattilaisen täytyy
- tuntea oman ammattikunnan arviointimenetelmät ja -käytännöt ja soveltaa niitä luotettavasti
- pysyä ajan hermolla, sillä uutta tietoa kertyy jatkuvasti ja menetelmiä päivitetään
- käyttää arviointitietoa asiakkaan hyödyksi.
Vastuu arvioinnin laadusta ei ole vain ammattilaisella. Usein arvioinnissa käytettävät toimintatavat valitaan työyhteisössä ja niitä linjataan ylemmältä tasolta. Esimiesten tehtävä on huolehtia siitä, että ammattilaisilla on riittävä koulutus ja harjaantuminen arviointiin.
Arvioinnit täytyy tehdä työyhteisössä yhdenmukaisesti ja arvioitsijoiden ammattitaitoa täytyy ylläpitää säännöllisesti. Ammattilaisella on oikeus kieltäytyä arvioinnin tekemisestä, jos hän ei ole saanut siihen riittävää perehdytystä.
Vapaamuotoisista teksteistä kohti rakenteista tietoa
Perinteisesti toimintakykytietoa on kirjattu tekstimuotoisena, ilman yhtenäistä rakennetta. Rakenteisella tiedolla tarkoitetaan tiedon kirjaamista ja tallentamista potilas- ja asiakastietojärjestelmiin yhteisten, etukäteen sovittujen rakenteiden kuten otsikoiden, luokitusten ja termistöjen avulla.
Toimintakykytiedon kirjaaminen rakenteisessa muodossa helpottaa tiedon siirtymistä ja hyödyntämistä.
Tutustu THL:n oppaisiin:
- Toimintakykytiedon rakenteisen kirjaamisen opas (Yhteistyötilat)
- Toimintakykytiedon rakenteinen kirjaaminen - lyhyt esimerkki (Youtube)
Lisätietoa:
Toimintakykytiedon kirjaaminen (Tiedonhallinta sote-alalla aihesivut)