Lastensuojelun asiantuntija-apu ja asiantuntijaryhmä

Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta. Tällaista on lapsen kasvuun ja kehitykseen, terveydenhuoltoon sekä oikeudellisiin kysymyksiin liittyvä asiantuntemus.

Hyvinvointialueen tulee asettaa lastensuojelun asiantuntijaryhmä, johon kuuluu edustajia sosiaali- ja terveydenhuollosta, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista.

Lastensuojelulaki 14 § (Finlex)
Moniammatilliset asiantuntijaryhmät lastensuojelussa - Selvitys toiminnasta ja kehittämisehdotukset (Julkari)

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on

  • avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa koskevien asioiden valmistelussa
  • avustaa sosiaalityöntekijää lapsen sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa
  • avustaa muussa lastensuojelun toteuttamisessa; pääsääntöisesti erityisen vaativissa tilanteissa
  • antaa tarvittaessa lausuntoja päätöksenteon tueksi (erityisesti hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai lapsen sijoittamisesta erityisen huolenpidon yksikköön).

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän täytyy voida konsultoida asiantuntijatyöryhmää tarvittaessa. Asiantuntijaryhmällä ei ole päätösvaltaa vaan sen rooli on konsultoiva.

Lisäksi sosiaalityöntekijän täytyy tarvittaessa pyytää asiantuntijalausuntoja myös muilta viranomaisilta ja niitä hän on oikeutettu saamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n nojalla. 
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (asiakastietolaki) 64 § 

Moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen

Kyseessä on hyvinvointialueen velvollisuus

Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta. Tällä tarkoitetaan päivittäisessä arjen työssä eteen tulevien tilanteiden ratkaisemiseksi välttämätöntä ja suhteellisen nopealla aikataululla toteutettavaa suullista konsultaatiota. Lisäksi tällä tarkoitetaan asiantuntijalausuntojen saamista ja asiantuntijoiden osallistumista lastensuojelun järjestämiin neuvotteluihin. Asiantuntijatietoa voidaan hankkia esimerkiksi perheneuvolasta tai terveydenhuollolta. Asiantuntemusta voidaan myös hankkia ulkopuolisilta tahoilta tai ostaa palveluntuottajilta, ellei sitä ole muuten saatavissa. 
Lastensuojelulaki 14 § (Finlex)

Toimintaan luotava selkeät toimintamallit

Säännöksen tarkoituksena on turvata se, ettei sosiaalityöntekijä joudu tapaus tapaukselta erikseen pohtimaan, kenen puoleen voi näissä asioissa kääntyä. Konsultaatioon tulee luoda selkeät toimintamallit, jotka ovat eri osapuolten tiedossa. Jos asiantuntijapalvelut ostetaan esimerkiksi palvelutuntuottajilta, toimintaan tulee varata riittävät määrärahat, koska kyseessä on hyvinvointialueelle asetettu lakisääteinen velvoite. Hyvinvointialueen tulee esimerkiksi huolehtia siitä, että sosiaalityöntekijällä on tarpeen vaatiessa mahdollisuus juridiseen konsultaatioon.

Pysyvän asiantuntijaryhmän asettaminen

Tämän lisäksi hyvinvointialueen tulee asettaa lastensuojelun pysyvä asiantuntijaryhmä, johon kuuluu edustajia sosiaali- ja terveydenhuollosta, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista. Asiantuntijaryhmä on tarkoitettu lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle avuksi vaikeiden työtilanteiden pohtimiseen. Näin eri alojen asiantuntemusta päästään hyödyntämään lastensuojelussa. Ryhmä on myös osoitus siitä, että lastensuojelu on hyvinvointialueen viranomaisten yhteinen asia.

Asiantuntijaryhmän kokoonpano

Moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä koostuu eri alan asiantuntijoista. Ryhmään voi kuulua edustajia lastensuojelusta, aikuissosiaalityöstä, lasten- ja aikuispsykiatriasta, perheneuvolasta ja päihdehuollosta. Asiantuntijatietoa voidaan hankkia myös kunnan päivähoidosta ja koulutoimesta. Lisäksi tulee olla käytössä oikeudellista asiantuntemusta, joka tarkoittaa lainopillisen koulutuksen saanutta henkilöä. Ryhmässä ei tarvitse olla omaa juristia, mutta tarvittaessa on oltava mahdollisuus käyttää juristia. Juristipalvelut voidaan järjestää ostopalveluna.

Moniammatillinen asiantuntijaryhmä voi toimia myös niin, että ryhmässä on aina sosiaalityön edustus ja muut ammattikunnat kutsutaan tapauskohtaisesti mukaan ryhmään. Pääsääntönä on kuitenkin se, että ryhmän jäsenet ovat asiakastyötä tekeviä henkilöitä, sillä ryhmän ei ole tarkoitus koostua hallinnollisista virkamiehistä.

Työntekijöiden osallistuminen ryhmän työskentelyyn perustuu suostumukseen. Työntekijä voi kieltäytyä osallistumasta ryhmään, jos on ollut aikaisemmin käsittelemässä asiaa. Kieltäytymisen taustalla voi siis olla ammattieettinen näkökulma.

Terveydenhuollon henkilöstön velvollisuus antaa asiantuntija-apua perustuu Lastensuojelulain 15 §:ään. Vaikka tämä ei varsinaisesti velvoita osallistumaan asiantuntijaryhmän toimintaan, on terveydenhuollon kuitenkin organisaatiotasolla huolehdittava siitä, että asiantuntija-apua on saatavilla. Tarvittaessa terveydenhuollon henkilöstö voi osallistua asiantuntijaryhmään. 
Lastensuojelulaki 15 § (Finlex)

Asiantuntijaryhmä pitää olla nimettynä jokaisella hyvinvointialueella ja sillä tulee olla vakiintuneet toimintamallit, jotta sosiaalityöntekijä voi käyttää sitä tarvittaessa apuna lastensuojelua toteuttaessaan.

Hyvinvointialue voi huolehtia mainitun asiantuntemuksen turvaamisesta eri tavoin, esimerkiksi hyödyntäen oman organisaationsa asiantuntemusta erityisesti, kun kyse on lapsen kasvun ja kehityksen tai terveydenhuollon asiantuntemuksesta. Tällöin hyvinvointialue voi organisaationsa sisällä luoda menettelytavat, jotka mahdollistavat sosiaalityöntekijälle riittävän asiantuntijatiedon saamisen esimerkiksi perheneuvoloista ja terveydenhuollon asiantuntijoilta.

Asiantuntijaryhmän nimittäminen

Asiantuntijaryhmän nimittämisessä hyvä käytäntö on esimerkiksi kutsua ryhmään sellaisia henkilöitä, jotka ovat lastensuojelun työntekijöiden ehdottamia. Organisaatiot voivat toki myös itse nimetä edustajansa, mutta tällöin tulee huolehtia siitä, että asiakastyö on riittävän hyvin edustettuna. 

Vaikka moniammatillisella ryhmällä ei ole päätösvaltaa, niin sillä tulee olla toimintamalli, jonka mukaisesti se työskentelee. Ryhmän tulee sopia mm. seuraavista asioita: toimintamenettely, työnjako, puheenjohtaja ja sihteeri, kokoontumisajat ja aikataulut, työskentelyn arviointi ja arkistointi.

Asiantuntijaryhmän tehtävät ja rooli

Moniammatillinen asiantuntemus on tarpeen esimerkiksi lastensuojelutarpeen arvioinnissa, asiakassuunnitelman mukaisten palvelujen järjestämisessä ja huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevan päätöksenteon yhteydessä. Asiantuntijaryhmää tulee siis käyttää lastensuojeluprosessin eri vaiheissa joustavasti. Ryhmä ei ole tarkoitettu toimimaan ainoastaan huostaanottovaiheen tukena.

Ryhmää on tarkoitus käyttää erityisen haastavissa tai laaja-alaista pohdintaa edellyttävissä tilanteissa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily ja tutkintapyynnön harkitseminen, edunvalvojan hakeminen, lapsen sijoittaminen vankilan perheosastolle yhdessä vanhempansa kanssa, huostaanoton kriteerien tai huostassapidon lopettamisen kriteerien täyttymisen arviointi, erityisen huolenpidon järjestäminen sekä asiakastapausta koskeva erimielisyys tai ristiriitatilanteet hyvinvointialueen eri viranomaisten välillä. Ryhmää voi myös konsultoida sen suhteen, mitä mahdollista lisäapua tai -tukea asiakkaalle voitaisiin saada. Myös silloin, kun sosiaalityöntekijä ei onnistu saamaan asiakkaalle tarpeelliseksi arvioitua hoitoa terveydenhuollosta, on asia hyvä viedä moniammatillisen asiantuntijaryhmän pohdittavaksi.

Asiantuntijaryhmällä ei ole päätösvaltaa vaan sen rooli on puhtaasti konsultoiva. Tämän vuoksi ei yleensä ole tarkoituksenmukaista, että asiakas on ryhmän kokoontumisessa mukana. On suositeltavaa, että asiat käsitellään ryhmässä anonyymisti niin, ettei asiakkaan tunnistetietoja anneta ryhmälle. Asiakkaalle on aina annettava tieto siitä, että hänen asiaansa käsitellään ryhmässä. Jotta lastensuojelun asiantuntijaryhmä voi toteuttaa sille laissa säädetyt tehtävät, sen jäsenille voidaan luovuttaa tietoja ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 6 §:n mukaisella asiakkaan suostumuksella. Suostumusta on aina pyydettävä. Jos suostumusta ei saada, tiedot voidaan luovuttaasosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 56 §:n perusteella myös ilman asiakkaan lupaa. 
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 6 §
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 56 § 

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan AOA 11.6.2013, 4072/2011, että joissain tapauksissa asiantuntijaryhmän työskentely saattaa kuitenkin edellyttää sitä, että perhettä ja lasta koskevat nimenomaiset tiedot saadaan ilman anonymisointia, vaikka asiantuntijaryhmälle ei ole nimenomaisesti laissa säädetty oikeutta saada työskentelynsä avuksi salassa pidettäviä asiakasta koskevia tietoja. Niitä voidaan luovuttaa kuitenkin vain välttämättömissä määrin. On asianmukaista ja hyvää menettelyä ilmoittaa lastensuojelun asiakkaana olevalle perheelle heidän asiansa käsittelystä asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmän kannanotot ja lausunnot tulee kirjata lasta koskeviin asiakirjoihin, jos ne vaikuttavat lapsen tai perheen asemaan tai päätöksiin.
Koko ratkaisu: AOA 11.6.2013, 4072/2011 (Eduskunnan oikeusasiamies) 

Asiantuntijaryhmä voi joissakin tilanteissa antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi, erityisesti hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lausunto voidaan antaa myös lapsen sijoittamisesta erityisen huolenpidon yksikköön. Lausunnosta tulee aina ilmetä, mitä tietoja ja asiakirjoja ryhmällä on ollut käytössä lausuntoa kirjoittaessaan.

Jos ryhmältä pyydetään lausuntoa, on suositeltavaa ottaa asiakas mukaan ryhmän kokoontumiseen. Tämä johtuu siitä, että lausunto joudutaan pyytämään asiakkaan nimellä eikä anonyymi käsittely ole mahdollista. Asiakkaan oikeusturvan kannalta on hyvä, että hän voi tällöin olla läsnä ryhmän käsittelyssä. Tämä koskee ennen kaikkea aikuisasiakasta, lapsen kohdalla arvion tulee perustua lapsen iän ja kehitystason sekä lapsen edun mukaiseen arviointiin.

Tieto moniammatillisen asiantuntijaryhmän käytöstä ja ryhmän antamat suositukset kirjataan aina lapsen asiakasasiakirjoihin ja niistä annetaan suullisesti tai kirjallisesti tieto asiakkaille. Jos tiedon antaminen asianosaiselle olisi lapsen edun tai muun yksityisen edun vastaista, tiedon antaminen voidaan evätä julkisuuslain 11 §:n perusteella. 
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11 § (Finlex)

Asiantuntijaryhmän toiminnan tavoite

Asiantuntijaryhmän on tarkoitus turvata sosiaalityöntekijän mahdollisuus saada konsultaatiota yksittäisen lapsen ja perheen lastensuojelun asiassa. Asiantuntijaryhmää tulee käyttää joustavasti lastensuojelutyön eri prosessin vaiheissa. Asiantuntijaryhmä ei ole vain huostaanottoja varten vaan sitä voi käyttää myös aikaisemmassa vaiheessa.

Sosiaalityöntekijä päättää, milloin ja millä tavoin hän hyödyntää ryhmän asiantuntemusta. Sosiaalityöntekijällä tulee olla mahdollisuus hankkia konsultaatiota ryhmältä silloin, kun kokee sen tarpeelliseksi. Sosiaalityöntekijällä ei ole velvollisuutta noudattaa ryhmän antamia suosituksia ratkaisuissaan. Päätäntävalta ja vastuu asian hoitamisesta säilyvät aina sosiaalityöntekijällä. Asiantuntijaryhmä on sosiaalityöntekijän oikeus saada tukea työhönsä. Ryhmän ei ole tarkoitus rajoittaa sosiaalityöntekijän toimintaa, vaan tukea ja avustaa häntä. Tarkoitus on, että sosiaalityöntekijä saa ammattilaisten arvion ja konsultaation. Ryhmä tuo ulkopuolista näkökulmaa asiakkaan tilanteeseen ja pystyy neutraalisti arvioimaan tilannetta sekä tukemaan sosiaalityöntekijää omassa työssään.

Päivitetty: