Vammaispalvelujen johtaminen

Tämän sivun sisältö

Vammaispalveluilla tarkoitetaan vammaisuuteen liittyviä sosiaalipalveluita ja niiden toteuttamista, mutta myös sitä organisaatiota ja toimintaa, joka tapahtuu ennen varsinaisen palvelun toteuttamista. Tähän hallinnolliseen osuuteen kuuluu palvelujen järjestämisen lisäksi palveluiden toteutuksen arviointia ja seurantaa kuten kaikkeen johtamiseen.

Johtamista tarvitaan vammaispalveluissa niin viranomaisprosessissa kuin itse palveluiden toteutuksessa. Onnistuneella johtamisella rakennetaan organisaation mahdollisuuksia toteuttaa perustehtäväänsä. Keskeistä vammaispalveluissa on mahdollistaa yksilöllinen asiakastyöskentely, jossa lähtökohtana on ihmisoikeuksien toteutuminen.

Mitä johtamisella pyritään saavuttamaan vammaispalveluissa?

Viranomaisprosessin tavoitteena on toteuttaa lainsäädännön velvoitteita käytännössä.  Kokonaisuudessaan vammaispalvelujen tavoitteena on mahdollistaa vammaisten ihmisten elämä yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa.  Vammaispalveluissa on kyse ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumisesta elämän eri tilanteissa.

Laaja-alaisesti katsottuna vammaispalveluiden tehtävänä on yksilötilanteiden lisäksi puuttua yhteiskunnan rakenteellisiin kysymyksiin. Tavoitteena tulee olla vaikuttaa niihin siten, että yhteisömme kehittyvät esteettömimmiksi, saavutettavimmiksi ja toimiviksi eri tavalla toimintarajoitteisille ihmisille. Vammaispalvelut ei ole ainoa palvelusektori, joka palvelee vammaisia ja pitkäaikaisesti sairaita ihmisiä, joilla on toimintarajoite. Vammaisuus on koko yhteiskunnan kysymys ja vammaispalvelujen johtajien, esimiesten ja työntekijöiden tulee ”herätellä” yhteiskuntaa yhdessä asiakkaidensa kanssa.

Oikeudenmukaisuus ja johtaminen

Organisaation johtajan tulee varmistaa, että työyhteisöllä on riittävä osaaminen ja voimavarat tehtävänsä toteuttamiseen. Voimavarojen ja osaamisen lisäksi tarvitaan oikeanlaiset arvot. Organisaation arvojen tulee olla yhdensuuntaiset lainsäädännön, oikeuskäytännön sekä eettisten periaatteiden kanssa.

Johtajan on varmistettava, että organisaatio toimii käytännössä oikeudenmukaisesti. Tämä tarkoittaa sekä lainsäädännön arvojen ja periaatteiden noudattamista että käytäntöjen toteuttamista siten, että ihmisten oikeuksia ei loukata.  Oikeudenmukaisuuden toteutumista ei voi irrottaa erilliseksi osaksi organisaatiota ja käytäntöä. Oikeudenmukaisuuden tulee olla osa kaikkea toimintaa ja työskentelyä. Tämä edellyttää oikeudenmukaisuuteen liittyvien arvojen sisäistämistä myös johtamisessa ja erityisesti henkilöstön kohtelussa.  Arvostava kohtelu esimiesten ja johtajien taholta lisää työviihtyvyyttä ja parhaassa tapauksessa siirtyy myös asiakastyön käytäntöihin.

Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö.

Johtamisen haasteena vammaispalveluissa, kuten monella muullakin sektorilla, on taloudelliset kysymykset ja tavoitteet.  Taloustavoitteet ovat tärkeät, mutta pelkästään niihin nojaavien tunnuslukujen ja arvojen pohjalta ei synny oikeudenmukaista ja lainmukaista vammaispalvelua. Tavoitteena tulee olla asiakkaiden tarpeiden mukaiset palvelut.  Voidaan todeta, että euron tulee olla asiakkaan tarpeen mukaisessa käytössä, oikean suuruisena.  Jotta käytäntö toteutuu asiakkaiden tarpeen mukaisesti, tarpeet tulee tunnistaa ja tunnustaa. Ilman tarpeiden hyvää kuvausta, palveluiden toteuttaminen on melko mahdotonta.

Hyvä johtajuus heijastuu työntekijöiden kautta asiakkaisiin

Arvostava asenne asiakkaita ja heidän tarpeitaan kohtaan tulee olla periaate ja käytäntö koko organisaatiossa ja kaikilla tasoilla.  Periaatteen tulee näkyä johtajan puheessa ja käytännössä. Ongelmia syntyy organisaatiossa, kun johtajat ja esimiehet toimivat eri tavalla kuin organisaation virallisten arvojen perusteella voisi odottaa.  Havaittu ristiriita kirjoitettujen (laissa ja periaatteissa) ja käytännössä toteutettujen arvojen ja toimintatapojen välillä voi aiheuttaa työntekijöille epävarmuutta. Epävarmuus ei kannusta työntekijöitä ideointiin, työn kehittämiseen, muutokseen ja tällainen vaimentunut käyttäytyminen saattaa siirtyä asiakastilanteisiin estäen asiakkaiden aitoa kohtaamista.

Pohja asiakastyölle luodaan kuitenkin tiedon ja osaamisen avulla. Ilman tieto- ja teoriapohjaa asiakkaat tulevat harvoin autetuksi. Johtajan on huolehdittava, että henkilöstön osaaminen on riittävää, ja että heillä on mahdollisuus tai jopa velvollisuus kehittää omaa osaamistaan. Osaamiskartoitukset yhdistettynä organisaation kehittämiseen on johtajan tärkeä työkalu.

Asiakkaan myönteinen kohtaaminen

Tarpeiden tunnistamisessa oleellista on asiakkaan arvostava kuuntelu. On todettu, että arvostavalla ja kunnioittavalla kohtaamisella mahdollistetaan todellinen kuuleminen. Myönteinen kohtaaminen ei välttämättä merkitse aina sitä, että asiakas saa sitä mitä hän juuri nyt toivoi.  Työntekijän myönteinen asenne mahdollistaa kuitenkin sen, että asiakkaan on helpompi kuvata omia näkemyksiään ja tarpeitaan.  Palveluiden suunnittelu edellyttää joskus hyvinkin arkaluontoisten asioiden esiin nostamista. Tämä ei onnistu, jos asiakas ei koe, että häntä kunnioitetaan ja kuunnellaan.

Hyvä hallinto ja vammaispalvelut

Toimivan organisaation ja yhteisön periaatteita ovat mm.

  • Tasa-arvoisuus
  • Demokraattinen päätöksenteko
  • Avoin kommunikaatio ja rehellisyys
  • Todellisuuden kohtaaminen
  • Luottamuksen periaate ja käytännön toteuttaminen
  • Yhteisöllisyys
  • Yksilöllisyyden ja yksilön kunnioittaminen
  • Terveen järjen periaate

Vammaispalvelujen johtaminen on hallintotoimintaa, jossa pitää noudattaa hyvän hallinnon oikeusperiaatteita.  Hallinnon keskeisimpiä oikeusperiaatteita ovat

  • laillisuuden periaate,
  • tarkoitussidonnaisuuden periaate,
  • yhdenvertaisuuden periaate,
  • suhteellisuusperiaate,
  • luottamuksensuojaperiaate ja
  • puolueettomuusperiaate.

Näiden periaatteiden mukaan tulee toteuttaa palveluja sekä hyvinvointialueilla että palveluyksiköissä. Alla olevassa taulukossa on kuvattu periaatteiden keskeiset sisällöt ja kriteerit.  Johtajien ja esimiesten voi olla syytä pohtia näiden periaatteiden toteutumista yksikkönsä toiminnassa. Laillisuusperiaatteesta säädetään perustuslaissa ja muista hallinnon oikeusperiaatteista hallintolaissa 434/2003.

Hyvän hallintokäytännön ja palveluiden periaatteita
Hyvän hallintokäytännön ja palveluiden periaatteita Keskeiset sisällöt periaatteessa Kriteerit palveluissa
Laillisuusperiaate Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Lainmukaisuuden toteuttaminen palveluista tiedotettaessa,
neuvottaessa, tarvetta arvioitaessa,
suunniteltaessa, päätöksiä tehtäessä ja niitä täytäntöön pantaessa.
Tarkoitussidonnaisuuden periaate Viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa vain siihen tarkoitukseen, mihin se on annettu.
Lakia sovellettaessa on noudatettava lain tavoitteita.
Viranomainen ei saa harkintavaltaa käyttäessään ryhtyä edistämään viranomaisen tehtäville ja toimintavaltuuksille vieraita tarkoitusperiä.		 Esimerkiksi vammaispalvelulain tavoite on mahdollistaa se, että pitkäaikaisesta vammasta tai sairaudesta johtuva toimintakyvyn vajaus ei estä henkilöä toimimasta oman elämänsä edellyttämällä tavalla yhdenvertaisesti muiden kansalaisten tavoin.
Yhdenvertaisuuden periaate Tasapuolinen kohtelu.
Johdonmukaisuus.
Syrjinnän kielto.		 Samankaltaisissa tilanteissa yhtenäinen lopputulos voi olla erilainen. Edellyttää tilanteiden ja tarpeiden hahmottamista.
Suhteellisuusperiaate Käytettävien keinojen on oltava kohtuullisessa ja järkevässä suhteessa siihen päämäärään, mitä hallinnollisella toimella tavoitellaan. Vallankäytön ja vaatimusten on oltava kohtuulliset.
Luottamuksensuojaperiaate Päätösten pysyvyys.
Toiminnan johdonmukaisuus.
Ennakoitavuus.
Neuvojen ja tiedottamisen oikeellisuus.		 Asiakkaan on kyettävä luottamaan, että välttämättömät palvelut jatkuvat, ei näissä tarpeettomia määräaikaisuuksia.
Puolueettomuusperiaate Puolueeton ja asiallinen toiminta. Puolueettomuus.

 

Johtamisessa on ymmärrettävä vammaisuus ihmisoikeuskysymyksenä

Vammaispalvelujen johtaminen, olipa kyse hyvinvointialueen vammaispalvelutoimistosta, asumisyksiköstä tai muusta vastaavasta, edellyttää vammaisuuden ymmärtämistä laaja-alaisena ilmiönä ja ihmisoikeuskysymyksenä. Ihmisoikeuskysymys tarkoittaa sitä, että kyse on aina ihmisistä ja heidän yksilöllisestä elämästään. Palveluilla ja tukitoimilla on tärkeä merkitys monen henkilön ja heidän läheistensä elämässä, jotta he pystyvät elämään tavanomaista elämää vammastaan huolimatta.

Kyse vammaispalveluissa ei ole siis etuudesta tai etuuksista, vaan tarpeellisista palveluista tai tukitoimista. Vammaispalveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa on syytä muistaa, että kyse on hyvin usein samankaltaisista palveluista kuin esimerkiksi lapsilisä, äitiyspäiväraha tms. Eli palvelu tulee saada, jos siihen on tarve ja oikeus.

Historiallisesti vammaisuuteen on liittynyt monia asenteita. Näiden asenteiden tunnistaminen on johtajalle tärkeää, jotta hän pystyy huomaamaan työyhteisössään menneisyydestä mahdollisesti nousevat asenteet ja toimintatavat.

Lähteet

Hallintolaki 434/2003 (Finlex)

Nurmi-Koikkalainen, Päivi. Välttämätön apu. Välttämätön apu elämisen mahdollistajana. Näkökulmia vaikeavammaisten henkilöiden asumiseen ja apuun. Avauksia / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): 7/2009.

Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö: vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4

Päivitetty: