Tilastot ja kyselyt
- Vammaisuus
- Vammaisuuteen liittyvät palvelut tilastoissa
- Sotkanet
- Sotekuva
- THL:n kuntakysely
- THL:n sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmä
- Terve Suomi -tutkimus
- THL:n Kouluterveyskysely
- Sote-tietopohjan kehittämiseen ja alueuudistukseen liittyvää tietoa
- Lisäksi hyödyllistä tutustua Kuusikkokuntien raportteihin
Vammaisuus
Vammaisuus määrittyy aina suhteessa johonkin tilanteeseen tai tapahtumaan (esimerkiksi palvelutarpeeseen, ympäristön aiheuttamiin muutostarpeisiin, omaan kokemukseen tilanteesta). Näin ollen myös erilaiset tiedot, joita vammaisuuteen liittyen kerätään, ovat aina vain jokin osa kokonaiskuvasta. Vammaisuus voi olla myös identiteettikysymys, jolloin henkilö kokee olevansa vammainen ihminen.
Vammaisuuteen liittyvät palvelut tilastoissa
Henkilöillä, joilla on pysyvä toimintarajoite, on samanlaiset tarpeet kuin kaikilla muilla ihmisillä. Eli he käyttävät samoja palveluita kuin muutkin ihmiset. Vammaisuus ei välttämättä edellytä erityispalveluiden käyttöä. Vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaisia palveluita käyttävien henkilöiden määrää on vaikea yksiselitteisesti määritellä, koska vammaispalveluihin oikeutetuista ja päätöksen saaneista asiakkaista osa käyttää vain yhtä palvelumuotoa, osa useampaa.
Vammaispalvelulain mukaisten palveluiden käyttö on vuosien kuluessa lisääntynyt. Kehitysvammalain toissijaisuus on lisännyt vammaispalvelulain mukaisia päätöksiä myös kehitysvammalain palveluita saavien henkilöiden piirissä. Väestön ikääntyminen ja myös vammaisten ihmisten eliniän pidentyminen on lisännyt vammaispalveluiden käyttäjien määrää.
Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisten palveluiden ja taloudellisten tukitoimien käyttäjämääristä sekä niiden menoista on saatavilla tietoa THL:n Sotkanet-palvelussa. Vammaispalveluita ja toimintarajoitteiden yleisyyttä koskevaa tietoa kerätään seuraavissa THL:n tilastoissa ja tietolähteissä.
Sotkanet
Indikaattoripankki Sotkanet (sotkanet.fi) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista viimeisimpään voimassa olevaan kuntajakoon perustuen keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 1990 alkaen.
Sotkanetin avulla käyttäjä voi hakea sosiaali- ja terveysalaan liittyvää indikaattoritietoa eri aluetasoilla muun muassa absoluuttisina ja suhteutettuina lukuarvoina. Kaikista indikaattoreista on myös asiantuntijoiden laatimat kuvaukset niiden tietosisällöstä, tulkinnasta, tietojen tuottajasta, tuotantovuosista sekä mahdollisista rajoituksista.
Sotkanet sisältää tietoja mm. kehitysvammaisten palveluista, vammaisetuuksista sekä vammaispalveluista.
Sotekuva
Sotekuva on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama verkkopalvelu, josta löydät koottua tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilasta, tarpeesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista hyvinvointialueittain ja kunnittain. Tiedot perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuusmittaristoon (KUVA). KUVA-indikaattorikokonaisuus tukee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ohjausta ja johtamista.
Kuva-mittaristo
Sotekuvan tietoja voi hyödyntää hyvinvointialueiden järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon seurannassa ja arvioinnissa sekä tiedolla ohjauksessa ja johtamisessa.
Sotekuva
THL:n kuntakysely
THL on kerännyt vuoteen 2019 saakka kunnilta kuntien ja talous- ja toimintatilaston tietoja täydentäviä tietoja kuntien toiminnasta ikääntyneiden, vammaisten, lasten päivähoidon, sosiaalisen luototuksen ja kuntouttavan työtoiminnan palveluissa.
THL kuntakysely: vammaisten palvelut
THL:n sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmä
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmä kattaa merkittävän osan sosiaali- ja terveydenhuollon laitos- ja asumispalveluista. Vuodesta 2011 alkaen hoitoilmoitusjärjestelmä on laajentunut koskemaan myös perusterveydenhuollon avohoitoa (Avohilmo).
Hoitoilmoitusjärjestelmä sisältää tietoa
- erikoissairaanhoidon avo- ja laitoshoidosta
- perusterveydenhuollon avohoidosta
- suun terveydenhuollosta
- perusterveydenhuollon laitoshoidosta
- sosiaalihuollon laitos- ja asumispalveluista
- kotihoidosta.
Hoitoilmoitusjärjestelmä ei kata
- lastensuojelun laitoshoitoa
- päihdehuollon asumispalveluja.
Hoitoilmoitusjärjestelmä (Hilmo)
Terve Suomi -tutkimus
Terve Suomi -tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista sekä niissä tapahtuneista muutoksista ja tulevasta kehityksestä. Tutkimuksen avulla selvitetään myös koronaepidemian pitkäaikaisia vaikutuksia väestön terveyteen ja hyvinvointiin sekä muodostetaan hyvinvointialueiden tilannekuva.
THL:n Kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista ja luotettavaa, maakunnallista ja paikallista seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta.
Kouluterveyskyselyn aineiston pohjalta on mahdollista tarkastella myös eri tavoin toimintarajoitteisten lasten tilannetta.
Sote-tietopohjan kehittämiseen ja alueuudistukseen liittyvää tietoa
THL laatii vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan asiantuntija-arvion valtakunnallisesti ja hyvinvointialueittain.
Arviointiraportit on luettavissa myös vammaispalveluiden osalta sote-arviointi -sivuilta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen arviointi
Lisäksi on hyödyllistä tutustua Kuusikkokuntien raportteihin
Kuusikko-työryhmä on Suomen kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista koostuva yhteistyöryhmä, joka tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoista vertailuja. Raportit on tarkoitettu kuntien työntekijöille ja päättäjille.
Vammaispalvelujen vertailussa keskitytään pääasiassa vammaispalvelulain (380/1987) mukaisiin vaikeavammaisten palveluihin. Painopisteinä ovat varsinkin kuljetuspalvelut sekä henkilökohtainen apu. Vertailuun on otettu mukaan tietoja sosiaalihuoltolakiin (710/1982) perustuvan kuljetuspalvelun sekä joukkoliikenteen palvelulinjojen palveluista. Ne vaikuttavat vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun tarpeeseen. Kehitysvammahuollon raporteissa vertailu koskee lähinnä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) mukaisia palveluja. Niistä painopisteinä ovat kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoito, perhehoito, asumispalvelut sekä työ- ja päivätoiminta.
Molemmat työryhmät ovat vuosittain tuottaneet oman raporttinsa. Vuonna 2016 raportit julkaistiin ensimmäistä kertaa samoissa kansissa. Työryhmät yhdistyivät syksyllä 2017 vammaisten palvelujen työryhmäksi. Vuoden 2017 raportti on yhteinen vammaisten palvelujen raportti, jossa vammaisten palveluja tarkastellaan kokonaisuutena.
