Lámisolbmuid bálvalusat

Huom! 

Alla olevat saamenkieliset sivut on julkaistu ennen hyvinvointialueille siirtymistä. Tästä syystä teksteissä käytetään vielä kunta-sanaa.

Dán oasis gieđahallojuvvojit bálvalusat, maid lámisolmmoš sáhttá oažžut. Olmmoš sáhttá oažžut váttus vuođul oktanaga máŋgga iešguđet lága vuođul bálvalusaid, iige dat mearkkaš dan, ahte juos oažžu ovtta bálvalusa, ii sáhte oažžut nuppi.

Lámisolbmuin lea subjektiivvalaš vuoigatvuohta čuovvovaš lámisvuođabálvaluslágas meroštallojuvvon bálvalusaide ja doarjjadoaimmaide, juos son deavdá bálvalusaid mieđihankritearaid. Kritearat leat meroštallojuvvon juohke bálvalusa buohta sierra. Subjektiivvalaš vuoigatvuohta mearkkaša dan, ahte bálvalusaid galgá lágidit gieldda mearraruhtadilis beroškeahttá, juos eavttut oažžut bálvalusaid divvet:

  • sáhttobálvalusat
  • bálvalusorrun
  • beaivedoaibma
  • persovnnalaš veahkki
  • vistti rievdadusbarggut ja
  • vistái gullevaš reaiddut ja rusttegat. (lámisvuođabálvalusláhka 8 §, 8 b §, 8 c §)

Lámisvuođabálvaluslága mearraruhtii čadnojuvvon bálvalusat ja doarjjadoaimmat fas leat:

  • veajuiduhttinbagadallan
  • vuogáiduvvanválbmen
  • buhtadus reaidduin, mašiinnain ja rusttegiin, mat dárbbašuvvojit beaivválaš birgemis
  • buhtadus badjelmearálaš bivttasgoluin
  • sierrabiebmogolut
  • eará dárbbašlaš bálvalusat ja doarjjadoaimmat, maid bokte  ollašuhttojuvvo lámisvuođabálvaluslága ulbmil.

Juos lámisolbmui lea ráhkaduvvon sierrafuolahusprográmma, sus lea subjektiivvalaš vuoigatvuohta daid bálvalusaide ja doarjjadoaimmaide, mat leat čállojuvvon searrafuolahusprográmmii.

Orrun lámisvuođabálvaluslága mielde 

Bálvalusorrumis lossadit lámis mearkkaša olbmo, guhte iežas váttu dahje buohcuvuođa dihte dárbbaša bistevaš ládje nuppi olbmo veahki, vai ceavzá beaivválaš doaimmain, dárbbaša veahki jándora iešguđet áiggiid dahje muđuid earenoamáš valjit. Lassin eaktun lea dat, ahte olmmoš dárbbaša vealtameahttumit bálvalusorruma vai ceavzá dábálaš eallindoaimmain.

Bálvalusorrumii gullá visti, mii sáhttá leat:

  • iežas visti,
  • bálvalandálu visti dahje
  • joavkoorruma dahje háddjejuvvon orruma čoavddus.

Bálvalusorrun sisttisdoallá maiddái orrumii ja árggas ceavzimii laktáseaddji vealtameahttun bálvalusaid. Dat leat ovdamearkka dihte lihkadeamis, gárvodeamis, čorgemis ja dálkasiin fuolaheapmi.

Bálvalusorruma sáhttá lágidit máŋgga sierra ládje, ovdamearkka dihte persovnnalaš vehkiin, oapmahašdivššu doarjagiin, vistti rievdadusbargguin ja dorvotelefonordnestallamiiguin. Dávjjimusat bálvalusorrun lágiduvvo ovttastemiin iešguđet bálvalusaid ja doarjjadoaimmaid. Bálvalusorrun vuođđuduvvá olbmo indiviida bálvalusplánii ja lea nuvttá.

Čálganváddolágas meroštallojuvvon orrunbálvalusat

Sierrafuolahussii vuoigadahttojuvvon olbmuide sáhttá lágidit orrunbálvalusaid maiddái čálganváddolága vuođul. Sierrafuolahusas sáhttet bearrat mávssu dušše bajásdoallamis. Dát ii guoskka vuollil 16-jahkásaš olbmo oassálas bajásdoallamii, dahjege bajásdoallamii, mii bistá praktihkas hávális vuollái jándora.

Bajásdoallamii gullet visot dakkár dábálaš golut, mat boađášedje olbmui su váttus fuolakeahttá. Dákkár bajásdoallamii gullevaš golut leat ovdamearkka dihte láigu, biebmu ja dálkasat ja čáhce- ja šleađgamávssut. Mávssu ii oaččo bearrat bálvalusain, mat dárbbašuvvojit váttu dihte. (Čálganváddoláhka 1 ja 2 §:t)

Vistti rievdadusbarggut ja vistái gullevaš reaiddut ja rusttegat 

Gielda galgá buhttet lossadit lámesolbmui vistti rievdadusbargguin ja vistái giddadit gullevaš reaidduid ja rusttegiid háhkama govttolaš goluid, juos lihkadeapmi dahje eará iešheanalaš birgen fásta visttis dagaha váttu dahje buohcuvuođa dihte olbmui earenoamáš váttisvuođaid. Lassin eaktu lea dat, ahte olmmoš dárbbaša daid vealtameahttumit, vai ceavzá dábálaš eallindoaimmain.

Rievdadusbargguid vealtameahttunvuohta vuođđuduvvá lossadit lámisolbmo indiviida dárbbuide. Lámisolbmos galgá ovdamearkka dihte leahkit vejolašvuohta lihkadit visttis iehčanassii ja geavahit vistái gullevaš sajiid, mat dahket vejolažžan dan, ahte olmmoš ceavzá iehčanassii ruovttus.

Vistti rievdadusbargguid golut, mat buhttejuvvojit, sáhttet leat ovdamearkka dihte:

  • uvssaid govddideapmi ja johtinluhpuid huksen
  • lávgolanja easttahisvuohta, masa gullet maiddá hivssega ja čáhcejohtasiid rievdadusbarggut 
  • čuovggaid rievdadusbarggut ja kontrásttaid lasiheapmi
  • olbmo fásta orrunsaji seamma sullasaš eará huksenbarggut.

Vistti rievdadusbargguide gullet lassin dat, ahte eastagat váldojuvvojit eret njuolga vistti lahka, degomat šiljus. Maiddái rievdadusbargguid plánen gullá oassin vistti rievdadusbargguide.

Reaiddut ja rusttegat, mat buhttejuvvojit, sáhttet leat ovdamearkka dihte:

  • loktenrusttegat
  • alárbmarusttegat
  • eará seamma sullasaš reaiddut ja rusttegat, mat biddjojuvvojit giddadit vistái.

Reaiddut, mašiinnat ja rusttegat, mat dárbbašuvvojit birgen dihte beaivválaš doaimmain

Lámisolmmoš sáhttá oažžut doarjaga skáhppon dihte reaidduid, mašiinnaid ja rusttegiid, mat dárbbašuvvojit beaivválaš doaimmain. Daid skáhppongoluin buhttejuvvo bealli.

Čálganváddosaš olmmoš, guhte lea vuoigadahttojuvvon sierrafuolahussii, sáhttá lassin oažžut beaivválaš doaimmaid várás reaidduid čálganváddolága vuođul.

Medisiinnalaš veajuiduhttima veahkkeneavvuid mieđiha almmolaš dearvvašvuođafuolahus.

Doarjja biilla skáhppomii ja rievdadusbargguide 

Badjelmearálaš bivttastan- ja sierraborramušgoasttádusat 

Buhtadusa badjelmearálaš bivttastangoasttádusain sáhttá ohcat, juos váttu dahje buohcuvuođa dihte biktasat gollet eanet go dábálaččat, dahje juos olmmoš ii sáhte geavahit biktasiid dahje gápmagiid, mat ostojuvvojit gávppis.

Sierraborramuša dahje sierraborramušbuktagiid, mat dárbbašuvvojit guhkesáigásaččat ja jeavddalaččat, geavaheamis šaddan badjelmearálaš goasttádusaide sáhttá maid ohcat buhtadusa.

Bivttasteapmái ja sierraborramuššii laktáseaddji goasttádusaid buhtten lea čatnosis mearreruhtii.

Bearašdikšu 

Bearašdikšu mearkkaša olbmo divššu dahje oasse- dahje birrajándora eará fuolaheami lágideami bearašdivššára priváhttaruovttus dahje dikšunvuloža ruovttus. Bearašdikšu sáhttá leat máŋggaid iešguđet bálvalusaid lágidanvuohki, ja dat sáhttá leat guhkes- dahje oanehisáigásaš.

Oanehisáigásaš bearašdikšumin sáhttá lágidit ovdamearkka dihte lámisolbmo oanehisáigásaš divššu ja fuolaheami dahje oapmahašdivššára friddjavuođa áigge divššu. Guhkesáigásaš bearašdikšumin sáhttá lágidit ovdamearkka dihte olbmo orruma bálvalusaid.

Guhkesáigásaš lámis smáná bearašdivššu sáhttá lágidit ovdamearkka dihte dakkár diliin, main mánná dárbbaša divššu ja fuolahusa, eaige váhnemiid eallindilli ja návccat reahkká vástidit dán dárbui.

Oanehisáigásaš fuolaheapmi

Čálganváddosaš olbmuin lea vuoigatvuohta oanehisáigásaš- ja gaskaboddosašdikšui. Dat lágiduvvo dábálaččat čálganváddolága mielde sierrafuolahusa bálvalussan. Bálvalusa sáhttá lágidit ovdamearkka dihte bearašdikšumin bearašdivššára dahje áššehasa ruovttus, priváhtta bálvalanruovttuin, bearašluopmudeapmin áššehasa ruovttus dahje joavkoluopmudeapmin heivvolaš báikkis dahje eará sullasaš vugiin, mii heive áššehassii.

Dikšunvuogi ja -báikki válljedettiin galgá váldit vuhtii áššehasa sávaldagaid ja dárbbuid. Oanehisáigásaš- ja gaskaboddosašdikšumis sáhttet bearrat áššehasmáksun bajásdoallama dagahan goasttádusaid, muhto ii divššus šaddan goasttádusain. Vuollil 16-jahkásačča oassálas bajásdoallan galgá leat nuvttá.

Oapmahašdivššu doarjja

Oapmahašdikšu mearkkaša eallilan olbmo, čálganváddosaš olbmo dahje buohcci olbmo divššu ja fuolaheami lágideami ruovttus dikšunvuloš olbmui oapmahačča dahje eará lagaš olbmo vehkiin. Váldonjuolggadus lea, ahte dikšu dahkkojuvvo dikšunvuloža iežas ruovttus. Oapmahašdivššu doarjaga lágideami ovddasvástádus lea gielddas. Oapmahašdivššu doarjja lea mearreruhtii čadnojuvvon bálvalus.

Oapmahašdivššu doarjja lea ollisvuohta, mii šaddá dikšunvuloža bálvalusain ja oapmahašdivššára dikšunbálkkás, ja friddja bálvalusain, mat dorjot oapmahašdivššu. Oapmahašdivššu doarjja ohccojuvvo gieldda sosiáladoaimmas.

Buot oapmahašdikšosoahpamuša dahkan oapmahašdivššáriin lea vuoigatvuohta unnimustá guovtti jándora guhkkosaš friddjavuhtii ovtta kaleandarmánotbajis. Oapmahašdivššáris lea lágas ásahuvvon vuoigatvuohta oažžut golbma jándora friddjavuođa juohke dakkár kaleandarmánotbajis, man áigge son lea boatkankeahttá dahje uhca gaskkalduhttimiiguin čadnojuvvon dikšut dikšunvuloža birra jándora dahje bistevaččat beaivválaččat. 

Persovnnalaš veahkki

Persovnnalaš veahkki mearkkaša lossadit lámisolbmo vealtameahttun veahkeheami ruovttus ja ruovttu olggobealde. Čálganváddosaš olbmos lea vuoigatvuohta oažžut persovnnalaš veahki dalle, juos son dárbbaša nuppi olbmo veahki vealtameahttumit dahje bistevaččat:

  • ceavzin dihte beaivválaš doaimmainis, barggustis ja studeremiinnis
  • vai sáhttá buđaldit ja oassálastit servodatlaš doaimmaide
  • bajásdoallan dihte sosiála gaskavuođaid.

Vai sáhttá oažžut persovnnalaš veahki, eaktuduvvo ahte lossadit lámisolbmos leat “návccat meroštallat veahki sisdoalu ja ollašuhttinvuogi”. Lámisolmmoš nappo galgá ieš buktit ovdan, makkár veahki son dárbbaša. Dán ii goittotge dárbbaš bargat okto, muhto baicca veahki sáhttá bivdit lagaš olbmuin.

Dábálaš boarásmuvvamii laktáseaddji veahki dárbbut eai vuoigadahte oažžut persovnnalaš veahki.

Persovnnalaš veahki bokte ii maiddái sáhte vástidit váldoáššis áittardeapmái, dikšui dahje gohcimii laktáseaddji dárbbuide.

Beaivválaš doaimmaide, studeremii ja bargui galgá juolludit persovnnalaš veahki vealtameahttun dárbbu mielde. Astoáiggedoaimmaid, servodatlaš oassálastima ja sosiála vuorrováikkuhusa doalaheami várás persovnnalaš veahki galgá lágidit unnimustá 30 diimmu mánotbajis.

Persovnnalaš veahki dárbbašeaddji olbmuid oapmahaččat dahje lagaš olbmot sáhttet leat veahkeheaddjin dušše dalle, juos dat lea earenoamáš lossa siva vuođul čuvvot lámisolbmo ovddu.

Persovnnalaš veahkki lea nuvttá.

Persovnnalaš veahki sáhttá lágidit:

  • bargoaddimálliin
  • bálvalanseđeliin
  • gieldda iežas doaibman dahje oastinbálvalussan.

Johtima doarjja sosiálafuolahuslágas

Gielda sáhttá lágidit johtima doarju bálvalusaid sosiálafuolahuslága mielde sosiálabálvalussan. Gielda lágida johtima doarju bálvalusaid olbmui, guhte ii bastte iehčanassii geavahit almmolaš johtolaga buohcuvuođa, váttu dahje eará seamma sullasaš doaibmannávccaid hehttejeaddji siva dihte. Bálvalusa sáhttá oažžut áššiid dikšuma dahje eará beaivválaš eallimii gullevaš dárbbu dihte.

Johtima doarjaga sáhttá lágidit čuovvovaš ollašuhttinvugiiguin dahje daid kombinašuvdnan:

  • almmolaš johtolatreaidduid geavaheami bagadallamiin ja bagadallojuvvon hárjehallamiin 
  • mieđušteaddjibálvalussan
  • joavkosáhttun
  • buhttemiin táksse, inva-táksse dahje eará seamma sullasaš fievrru sáhtu govttolaš goasttádusaid
  • eará heivvolaš vugiin.

Olmmoš ii sáhte oažžut sáhttobálvalusaid, juos son lea vuoigadahttojuvvon sáhtuide dahje daid goasttádusaid buhttemii eará lága vuođul.

Lámisvuođabálvaluslága mielde sáhtto- ja mieđuštanbálvalus 

Gielda galgá lágidit lossadit lámisolbmui govttolaš sáhttobálvalusaid daidda laktáseaddji mieđuštanbálvalusaiguin.

Sáhttobálvalusat mearkkašit olbmo orrungieldda guovllus sáhtuid dahje sáhtuid lagašgielddaide, ovdamearkka dihte táksemátkkiid. Lagašgieldda sáhttá meroštallat nu gohčoduvvon doaimmalaš lagašgieldan, goas meroštallamis váldojuvvo vuhtii váttu dahje buohcuvuođa dagahan dárbu dakkár bálvalusaide, mat eai leat oažžun láhkai orrungieldda guovllus.

Olbmui galgá lágidit mieđušteaddjibálvalusa, juos olmmoš dárbbaša nuppi olbmo veahki sáhttobálvalusaid geavaheamis nu ollu, ahte táksse dahje inva-táksse fállan veahkki ii leat doarvái.

Bargo- ja studerenmátkkit buhttejuvvojit lossadit lámisolbmui ollásit. Lassin olbmui galgá juolludit unnimustá 18 ovttaguvllot áššiiddikšun- ja astoáiggi mátkki mánotbajis.

Lossadit lámis olbmos sáhttá bearrat sáhttobálvalusain eanemustá almmolaš johtolaga mávssu vástideaddji mávssu dahje eará mávssu, man sáhttá buohtastahttit dasa. Mieđušteaddjibálvalus lea nuvttá.

Lossadit lámisolmmoš sáhttá oažžut johtimii maiddái persovnnalaš veahki lámisvuođabálvaluslága vuođul.

Sáhtut ollašuhttin dihte sierrafuolahusa

Čálganváddolága mielde olbmos, guhte oažžu sierrafuolahusa, lea vuoigatvuohta oažžut nuvttá ja almmá iežasvástoosiid haga sáhtuid, mat leat sutnje vealtameahttumat oažžun dihte sierrafuolahusa.

Dákkár sáhtuid lágideapmi ja daid dagahan goasttádusaid buhtten lea sierrafuolahusbire dahje sierrafuolahusa lágideaddji gieldda dahje gieldaovttastumi ovddasvástádus. Sáhtut ja daid mávssuhisvuođa galgá girjet olbmo sierrafuolahusprográmmii, masa girjejuvvojit bálvalusat, mat addojuvvojit olbmui sierrafuolahussan.

Doarjja biilla skáhppomii ja rievdadusbargguide 

Gieldda sosiáladoaibma sáhttá buhttet lámisolbmui beali daid reaidduid, mašiinnaid ja rusttegiid skáhpponhattis, mat eai gula johtima medisiinnalaš veajuiduhttima birii. Gažaldagas lea lámisvuođabálvaluslága mielde vihkkedallanvuloš doarjjadoaibma.

Gieldda sosiáladoaibma sáhttá mieđihit buhtadusa maiddái biilla rievdadusbargguid goasttádusain, mat leat olbmo váttu dihte vealtameahttumat. Dákkár goasttádusat šaddet ovdamearkka dihte giehtastivrenrusttegiin, jorrestuolu loktenrusttegis ja mohtora ja sis’saji liggenrusttegis.

 Váttu gáibideaddji vealtameahttun rievdadusbarggut fástamállet biilii buhttejuvvojit ollásit gieldda mearreruđa suovvan rájiin. Dákkár rievdadusbarggut leat earret eará:

  • vuodjima stivrenrusttegat
  • jorrestuolu loktenrusttegat.

Biilla geavaheami álkidahtti rusttegiin šaddi goluin buhttejuvvo bealli. Dát mearkkaša lasserusttegiid, maid biilla válmmasteaddji lea bidjan biilii fabrihkas.

Vearrohálddahus sáhttá mieđihit lámisolbmui ohcamuša vuođul biilavearu máhcahusa dahje geahpádusa ođđa biilla skáhpponhattis.

Beaive- ja bargodoaibma

Beaive- ja bargodoaimma ulbmil lea ovddidit lámisolbmuid oasálašvuođa ja vejolašvuođaid oažžut barggu. Beaive- ja bargodoaimma ollisvuođa gánnáha lágidit soddjilit lámisolbmo indiviida dárbbuid mielde.

Beaivedoaibma lágiduvvo čálganváddosaš olbmuid sierrafuolahuslága dahje lámisvuođabálvaluslága vuođul. Beaivedoaibma lágiduvvo earret eará doaibmanguovddážiin, gos sáhttá leat maiddái bargodoaibma. Beaivedoibmii ohcaluvvo sosiálabargi bokte.

Beaivedoaibma lágiduvvo bargo- ja doaibmaguovddážiin. Doibmii gullá ruovttu olggobealde lágiduvvon doaibma, mii doarju eallimis ceavzima iehčanassii ja ovddida sosiála vuorrováikkuhusa. Beaivedoaibma sáhttá sisttisdoallat ovdamearkka dihte:

  • málesteami,
  • lihkadeami,
  • ságastallama
  • vánddardeami,
  • kreatiiva doaimma ja
  • sosiála dáidduid hárjehallama.

Beaivedoaimma galgá lágidit nu, ahte lossadit lámisolmmoš sáhttá oassálastit doibmii viđa beaivve vahkus dahje hárvvibut, juos dat lea lámisolbmo indiviida dárbbu dáfus dárbbašlaš. 

Lue myös:

 

Päivitetty: