Osapuolten oikeusturva

Sovittelun osapuolten oikeusturva on määritelty laissa.
Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (sovittelulaki) 1015/2005

Alaikäisen ja vajaavaltaisen asema

Jos rikoksesta epäilty tai rikoksen uhri on alaikäinen, tieto sovittelumahdollisuudesta tulee antaa myös tällaisen henkilön huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Vajaavaltaiseksi julistettua täysi-ikäistä henkilöä koskevassa asiassa tieto tulee antaa vajaavaltaisen lisäksi hänen edunvalvojalleen (sovittelulaki 3 luku, § 13).

Sovittelu toimitetaan yleisön läsnä olematta. Sovittelutapaamisissa osapuoli saa käyttää avustajaa tai tukihenkilöitä, jollei se vaaranna sovittelun häiriötöntä kulkua. Jos osapuolena on alaikäinen henkilö, sovittelu tulee järjestää siten, että tällä on mahdollisuus saada tukea huoltajaltaan tai muulta lailliselta edustajaltaan. Huoltajan tai muun laillisen edustajan läsnäolo sovittelutapaamisessa voidaan kieltää vain, jos se on selvästi alaikäisen osapuolen edun vastaista. Alle 15-vuotiaan osapuolen huoltajaa tai muuta laillista edustajaa ei kuitenkaan saa kieltää osallistumasta sovittelutapaamiseen (sovittelulaki 3 luku, § 18).

Jos avustajan, tukihenkilön tai alaikäisen osapuolen huoltajan tai muun laillisen edustajan osallistumisesta sovitteluun ei päästä yhteisymmärrykseen sovittelijan, sovittelun osapuolten ja alaikäisen osapuolen laillisen edustajan kesken, asiasta päättää sovittelutoimistossa sovittelutoiminnan vastuuhenkilö (sovittelulaki 3 luku, § 18).

Vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä (holhoustoimesta annettu laki § 24). Vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut, ja siitä, minkä edunvalvoja on tämän lain 38 §:n mukaisesti antanut hänen vallittavakseen. Vajaavaltaisella on oikeus määrätä myös edellä mainitun omaisuuden tuotosta sekä siitä, mikä on tullut tällaisen omaisuuden sijaan (holhoustoimesta annettu laki § 25 ).
Laki holhoustoimesta 442/1999

Sovittelun luottamuksellisuudesta

Sovittelija voi järjestää osapuolen kanssa sovittelutapaamisen myös muiden osapuolten läsnä olematta, jos osapuolet tähän suostuvat (sovittelulaki 3 luku, § 18).

Sovittelija ei saa todistaa siitä, mitä hän tehtävässään on saanut tietää soviteltavasta asiasta, jolleivät erittäin tärkeät syyt vaadi, että sovittelijaa kuulustellaan siitä (sovittelulaki 4 luku, § 21).

Sovittelun osapuoli ei saa asian myöhemmässä käsittelyssä ilman vastapuolen suostumusta vedota siihen, mitä tämä on sovintoon pääsemiseksi esittänyt sovittelussa (sovittelulaki 4 luku, § 21).

Muutoksenhaku

Aluehallintoviraston tai sosiaali- ja terveysministeriön 14 §:n 3 momentin nojalla tekemään päätökseen sekä sovittelutoimiston 15 §:n 1 momentin, 18 §:n 2 momentin ja 19 §:n nojalla tekemään päätökseen haetaan valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään (sovittelulaki 4 luku, § 23).

Oikeus vahingonkorvaukseen sopimuksen rikkomistapauksissa

Oikeus vahingonkorvaukseen niissä tapauksissa, joissa korvausvelvollinen ei suorita korvausta, toteutuu siten, että korvauksen saaja voi hakea sopimuksen täytäntöönpanoa käräjäoikeudelta ns. siviilikanteella. Tällöin sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset korvaa korvausvelvollinen täysimääräisinä. Tapauksissa, joissa korvauksen voi suorittaa valtiokonttori, haetaan korvausta valtiokonttorista.
Valtiokonttorin rooli vahingonkorvauksissa