Palvelujärjestelmän tutkimus

Palvelujärjestelmän tutkimus -tiimin tavoitteena on sote-palvelujärjestelmän kehittäminen yhdenvertaisemmaksi ja tehokkaammaksi tutkittuun tietoon perustuen. Tuotamme monipuolisesti tutkimukseen perustuvaa tietoa ja tarjoamme asiantuntijatukea sote-järjestelmän kokonaisuuteen ja sen osatekijöiden toimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Toimintamme keskittyy erityisesti terveydenhuollon ja hoivapalveluiden tutkimukseen ja arvioimme palvelujärjestelmän kustannuksia, tuottavuutta, vaikuttavuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Palvelujärjestelmän tutkimus -tiimin henkilöstö

Tiimin toiminnan painopisteet:

Palvelujärjestelmäpolitiikan ja palvelujärjestelmän rakenteiden tutkimus

Tutkimme ja arvioimme kansallisen ja alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä terveydenhuoltopolitiikan kehitystä ja niiden painopisteitä. Tuemme palvelujärjestelmän kehittämistä (ja toimintaa) tutkimalla terveydenhuoltojärjestelmän monitasoista hallintaa ja resilienssiä eli muutosjoustavuutta, terveydenhuollon järjestämistä sekä kansallisen sosiaali- ja terveydenhuoltopolitiikan toimeenpanoa. Toteutamme kansainvälisiä vertailuja liittyen eri maiden sote-järjestelmiin sekä niihin liittyviin politiikkoihin. Huomioimme politiikkatarkastelussa myös muut politiikkalohkot (esimerkiksi alkoholi- ja päihdepolitiikka sekä sosiaaliturva), joilla on vaikutusta väestön terveyteen ja hyvinvointiin sekä sote-palvelujen käyttöön.

Tutkimme ja seuraamme sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutosten ja kansallisten strategioiden ja ohjelmien vaikutuksia palveluihin ja niiden toimintaan sekä arvioimme sote-järjestelmän rakenne- ja sisältöuudistuksien vaikutuksia. Olemme mukana näihin liittyvissä lainvalmisteluissa erityisesti ennakko- ja jälkiarviointien osalta.

Arvioimme kansallisen tason päätösten vaikutuksia sote-palvelujen oikeudenmukaisuuteen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien potilasryhmien kohdalla sekä ehdotamme ratkaisuja terveydenhuollon oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Tutkimme ja arvioimme yksityisen ja julkisen sektorin sekä työterveyshuollon roolia ja työnjakoa suomalaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Arvioimme myös palvelujen keskittämisen, lakkauttamisen ja järjestelmätason priorisoinnin lähtökohtia, mekanismeja ja seurauksia.

Lisätietoa

Ilmo Keskimäki
tutkimusprofessori (THCS)
puh. 029 524 7256
[email protected]

Markku Satokangas
erikoistutkija (Työterveyshuollon palveluiden käyttö työikäisten terveydenhuollon palvelukokonaisuudessa)
puh. 029 524 7725
[email protected]

Liina-Kaisa Tynkkynen
johtava tutkija (POLDEQUITY, Strong)
puh. 029 524 8517
[email protected]

Hankkeita

Palveluiden muuttuvien toimintamallien tutkimus

Tuotamme tutkimus-, seuranta- ja arviointitietoa digitaalisten sote-palvelujen vaikuttavuudesta, ammattilaisten muuttuvasta työstä ja osaamisvaatimuksista. Tarkastelemme digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluja ja digitaalisia työkaluja kuten tietojärjestelmiä ja tekoälyratkaisuja sekä ammattilaisten kokemuksia niiden hyödyntämisestä työssä. Tutkimme myös digitalisaation ja tekoälyn uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa, digitaalisten palvelujen mahdollisuuksia korvata perinteisiä palveluja sekä näiden vaikutuksia resursseihin ja henkilöstön riittävyyteen. Tutkimme myös uusia digitaalisia palvelutuotannon toimintatapoja sekä digitalisoituvan sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista (e-johtajuus).

Tutkimme ja arvioimme palvelujen yhteensovittamista organisaatioiden (hyvinvointialueet, palveluntuottajat), henkilöstön sekä palvelujen käyttäjien näkökulmasta, erityisesti huomioiden paljon palveluja käyttävät väestö- ja asiakasryhmät.

Tutkimme sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen johtamis- ja toimintakäytäntöjä, kuten teknologian ja digitalisaation käyttöä, itseohjautuvaa tiimityötä ja erilaisia työnjakomalleja, kuten moniammatillisen tiimityön toimivuutta ja johtamista.

Digitaaliseen sosiaali- ja terveydenhuollon seurantaan ja arviointiin kuuluu digipalvelujen, tietojärjestelmien ja tiedonhallinnan kehityksen seuranta. Seurantatiedon avulla ylläpidetään tilannekuvaa kehittämisen tueksi.

Lisätietoa

Tarja Heponiemi
tutkimusprofessori (DigiIN, DigiCanTrain, eLead)
puh. 029 524 7434
[email protected]

Mika Kortelainen
tutkimusprofessori (SoteDataLab)
puh. 029 524 8302
[email protected]

Timo Sinervo
tutkimusprofessori (Toma) Työhyvinvointia ja hoidon laatu tukevat työnorganisointimallit ikääntyneiden palveluissa)
puh. 029 524 7231
[email protected]

Lauri Sääksvuori
tutkimuspäällikkö (SoteDataLab)
puh. 029 524 7546
[email protected]

Tuulikki Vehko
Tutkimuspäällikkö (Digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta)
puh. +358 29 524 7321
[email protected]

Hankkeita

Palveluintegraation arviointi SCIROCCO-mittarilla (Innokylä)
Digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta
Digitaitojen koulutusta syöpää sairastavien hoidon parissa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille (DigiCanTrain)
Palvelukulttuuria uudistamalla kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan (DigiIN)
Hyvä digitalisoituvan työn johtaminen sote-ammattilaisten näkökulmasta (eLead)
SoteDataLab
Työhyvinvointia ja hoidon laatu tukevat työnorganisointimallit ikääntyneiden palveluissa (TOMA)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssien tutkimus ja palvelutarpeen ennakointi

Arvioimme sote-järjestelmän rahoitusta keskittymällä erityisesti sen tarveperusteiseen kohdentamiseen, monikanavaisuuteen, sekä kannustavuuteen. Teemme tutkimustyötä hyvinvointialueiden rahoitusmallin tarvetekijöistä ja tuotamme hyvinvointialueittaiset rahoitusmallin tarvekertoimet. Tarveperusteisen rahoituksen merkitys on ratkaiseva yhtäläisten palvelujen turvaamiselle koko maassa, joten tarvekriteerien tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tutkimustyön tulee olla korkealaatuista. Teemme tutkimusta myös rahoitusmallin kannustinvaikutuksista sekä rahoituksen kohdentumisesta ja vaikuttavuudesta hyvinvointialueilla.

Tutkimme erilaisia keinoja ennakoida ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuutta, riittävyyttä ja alan veto- ja pitovoimaa. Tutkimuksessa huomioimme laajasti eritaustaiset (esim. koulutustaso ja kulttuuritausta) ja eri uravaiheissa (esim. työelämään siirtyvät ja uransa loppuvaiheessa) olevat ammattilaiset.

Tuotamme palvelujärjestelmään liittyviä skenaarioita, joissa huomioimme väestörakenteen, palvelurakenteen, palvelujärjestelmän ja teknologian vaikutuksia. Kehitämme ja ylläpidämme ennakointiin käytettävää sosiaalimenojen pitkäaikaisten vaikutusten makrosimulointimallia (SOME-malli), jonka avulla voidaan arvioida väestörakenteen tai palvelutarpeen muutosten vaikutuksia menoihin koko maassa tai alueellisesti. Mallia voidaan käyttää myös muun muassa kestävyysvajelaskelmissa ja väestön ikääntymiseen liittyvien kustannusten ennakoinnissa.

Lisätietoa

Tuukka Holster
erikoistutkija (Sote-rahoitus)
puh. 029 524 7937
[email protected]

Juha Honkatukia
johtava tutkija (SOME-malli)
puh. 029 524 6011
[email protected]

Matti Pihlava
erikoistutkija (SOME-malli)
puh. 029 524 7840
[email protected]

Hankkeita ja lisätietoa

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän vaikuttavuus ja oikeudenmukaisuus

Tarkastelemme, kuinka hyvin koko sote-järjestelmän ja yksittäisten toimijoiden toiminta saavuttaa niille asetetut tavoitteet. Tutkimme palvelujen vaikuttavuutta ja arvioimme käytössä olevien kansallisten ja kansainvälisten indikaattoreiden toimivuutta. Kehitämme vertailukelpoisia suorituskyvyn menetelmiä ja arvioimme, mitkä tekijät parantavat suorituskykyä.

Tutkimme palvelukäytön sekä rahoituksen oikeudenmukaisuutta, sekä sitä miten palveluiden käyttö jakautuu tarpeenmukaisesti ja vaikuttaa terveyden lopputulemiin. Tutkimme, miten palvelujärjestelmä tavoittaa eri väestöryhmiä ja miten se onnistuu terveyden eriarvoisuuden ehkäisyssä, sekä selvitämme eriarvoisuuden taustalla olevia mekanismeja.

Tuotamme tietoa alueellisista ja väestöryhmittäisistä (erityisesti sosioekonomisista) eroista palvelujen käytössä, saatavuudessa, saavutettavuudessa, laadussa ja vaikuttavuudessa. Tuotamme tietoa eroihin vaikuttavista yksilötason, väestön asuinympäristöön sekä palvelujärjestelmään liittyvistä tekijöistä, ja arvioimme erojen ajallista muutosta. Tutkimme eri elämäntilanteiden vaikutuksia taloudelliseen käyttäytymiseen, työmarkkina-asemaan ja palvelujen käyttöön.

Seuraamme väestön ja palvelujen käyttäjien kokemuksia palvelujen riittävyydestä, toimivuudesta ja asiakaslähtöisyydestä ja hoidon jatkuvuudesta. Keskeinen tarkastelunäkökulma palvelujen vaikutusten tutkimuksessa on yhdenvertainen, tarpeenmukainen saatavuus ja laatu. Tutkimme näitä myös alueellisesti ja väestöryhmittäin sekä haavoittuvien väestöryhmien osalta.