Myötätuntouupumus ja työnohjaus

Myötätuntostressin pitkittyminen voi johtaa uupumiseen
Myötätuntouupumusta voi ehkäistä 
Työnohjaus on välttämätöntä työssä jaksamiselle

Myötätuntostressi ja -uupumus sekä sijaistraumatisoituminen kuvaavat ilmiötä, jossa asiakkaan vaikeat ja traumaattiset kokemukset siirtyvät työntekijälle tai työyhteisölle aiheuttaen työntekijöissä henkistä kuormitusta. 

Pakolaisten kanssa työskentelevät ammattilaiset joutuvat usein kohtaamaan asiakkaita, jotka ovat monitraumatisoituneita, vaikeissa elämäntilanteissa, ja tarvitsevat monia palveluja. Asiakkaiden moninaiset tarpeet tuovat työhön erityistä haastetta. 

Työnohjaus on väline myötätuntostressin purkamiseen ja ammattilaisten työn kehittämiseen. Työnohjauksen tavoitteena on tukea ammattilaista hänen työtehtävässään ja antaa hänelle siihen uusia näkökulmia ja välineitä.   

Myötätuntostressin pitkittyminen voi johtaa uupumiseen

Auttamistyön ammattilainen käyttää työvälineenään empatian ja samaistumisen kykyä, joiden avulla hän pystyy asettumaan asiakkaansa asemaan ja saamaan häneen yhteyden. Empatia ja samaistuminen ovat ammattilaisen perustehtävän, eli auttamisen, edellytyksiä.  Tällöin hän myös altistuu työssään emotionaalisesti. 

Myötätuntostressi on ilmiö, jossa asiakkaan vaikeat ja traumaattiset kokemukset siirtyvät työntekijälle ja aiheuttavat työntekijöissä henkistä kuormitusta. Myötätuntostressin merkit ovat normaaleja reaktioita tilanteisiin, jotka ovat epänormaaleja ja usein epäinhimillisiä. 

Joskus kuormittuminen on liian voimakasta, se jatkuu liian pitkään tai työntekijä ei pääse purkamaan sitä. Asiakkaalta työntekijälle siirtyneet kokemukset ja tunteet altistavat ammattilaisen liialliselle stressille, joka voi johtaa myötätuntouupumukseen.

Myötätuntouupumus ilmenee esimerkiksi nukkumiseen liittyviä vaikeuksina, ahdistuneisuutena tai erilaisina kipuina. 

Myötätuntouupumusta voi ehkäistä 

Tärkeää on, että pakolaisia työssään kohtaavat ammattilaiset tunnistavat myötätuntostressin ja välttävät myötätuntouupumisen. 
Ammattilaiset voivat ehkäistä omaa myötätuntouupumistaan muun muassa: 

• Tiedostamalla myötätuntouupumisen riskin.  
• Osallistumalla koulutuksiin, joista saa tietoa henkisesti raskaan työn aiheuttamista vaikutuksista.  
• Rohkaistumalla keskustelemaan myötätuntouupumuksesta pelkäämättä heikkouden leimaa. 
• Purkamalla myötätuntostressiä työyhteisön sisällä.  
• Hyödyntämällä moniammatillista tiimityötä tai parityöskentelyä. 
• Siirtämällä asiakkaan tarvittaessa toiselle työntekijälle.  
• Osallistumalla työnohjaukseen.  
• Irtautumalla työstä vapaa-ajallaan.  

Myötätuntostressi ei ole häiriö eikä myötätuntouupumus itsessään ole diagnoosi, vaan ne ovat ensisijaisesti työperäisiä, hallittavissa olevia ilmiötä. Myötätuntostressistä ei myöskään automaattisesti seuraa uupumista. 

Ammattilaisten vahvuuksien kasvamista vastaanottotilanteissa kutsutaan sijaisresilienssiksi. Asiakkaan selviytymiskeinojen ja vahvuuksien esiin tuleminen voi johtaa parhaimmillaan myös ammattilaisen voimaantumiseen yhdessä asiakkaan kanssa.  

Työnohjaus on välttämätöntä työssä jaksamiselle  

Työnohjaus on työohjaajan ja työohjattavan välinen prosessi, jonka tavoitteena on tukea ammattilaista hänen työtehtävässään. Se tapahtuu työaikana joko yksilö- tai ryhmätyönohjauksena. 

Vuorovaikutuksellinen työskentely ihmisten kanssa tai muut vaativat työtehtävät herättävät työntekijässä usein sellaisia reaktioita, ajatuksia ja tunteita, joiden jatkokäsittelystä työntekijä hyötyy. Työnohjauksessa näitä kysymyksiä voidaan tarkastella eri puolilta.  

Työnohjaus onkin usein välttämätöntä pakolaistyössä sekä työssä jaksamisen että siinä kehittymisen vuoksi. On tarkoituksenmukaista, että ammattilaiset saavat työnsä vaativuuteen nähden riittävästi työnantajan kustantamaa työnohjausta. Työnohjaajan olisi myös hyvä tuntea pakolaistyöhön liittyviä erityiskysymyksiä.

Työnohjaus toimii ammattilaisen työn kehittämispaikkana, ja sen kautta usein myös työn laatu paranee.