Kulttuurisensitiivinen työote

Kulttuurisen kompetenssin eli osaamisen käsite tarkoittaa kaikista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kunnioittamista sekä syrjimättömän ilmapiirin rakentamista ja vaalimista yhteiskunnassa. Se tarkoittaa myös palveluiden järjestämistä, saatavuutta ja saavutettavuutta niin, että eri taustoista tulevien ihmisten osittain erilaiset tarpeet tunnistetaan ja otetaan huomioon. 

Ammattilaisten kulttuurinen kompetenssi muodostuu kulttuurisesta tiedostamisesta, tuntemuksesta, taidoista, kohtaamisesta ja motivaatiosta, jossa omia kulttuurisia tottumuksia ja arvoja peilataan toisten kulttuurien tottumuksiin ja arvoihin. 

Kulttuurisen kompetenssin sisarkäsite on kulttuurisensitiivisyys

Kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa ammattilaisen kulttuurisesti kunnioittavia vuorovaikutustaitoja ja arvostavaa sekä sanallista että sanatonta kohtaamista ja viestintää ammattilaisen ja asiakkaan välillä niin, että kummallakin osapuolella on oikeus oman kulttuurinsa ilmaisuun ja sen kanssa hyväksytyksi ja kuulluksi tulemiseen. 

Kulttuurisensitiivisen työotteen kehittäminen auttaa toimimaan monikulttuurisen työyhteisön jäsenenä sekä ammattilaisena asiakkaan kohtaamisessa.

Kulttuurisensitiivisyys on halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä. Kulttuurisensitiiviset palvelut eivät tarkoita erillispalveluita kaikille kohderyhmille, vaan palveluita, jotka pystyvät tunnistamaan erilaisten asiakkaiden tarpeet ja joustamaan tarvittaessa.

Maahanmuuttaneet ihmiset saattavat tarvita palveluissa tavanomaista kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, pitkäaikaista ja suunnitelmallista tukea sekä totuttua enemmän ohjausta.

Saamelaisten asiakkaiden kohdalla on tärkeää huomioida kieli ja kulttuuriset elementit luontoon ja yhteisöön liittyen.

• Kokonaisvaltainen työote
• Tulkkivälitteinen työskentely

Lähtökohtia kulttuurisensitiivisyydelle asiakastyössä

Kulttuuritaustan lisäksi jokainen meistä on yksilö, jolla on omat henkilökohtaiset tarpeet. Tämä on tärkeää muistaa myös eri kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisessa.

Asiakas on nähtävä lähtökohtaisesti yksilönä stereotypioiden sijaan. Asiakastapaamisiin tulee mahdollisuuksien mukaan varata tavallista enemmän aikaa etenkin, jos asiakas osaa heikosti suomea ja tuntee huonosti suomalaista palvelujärjestelmää. Toisaalta välillä on tärkeää myös huomioida asiakkaan kulttuurinen tausta, erityisesti silloin, kun se tulee ottaa huomioon hoidossa tai päätöksenteossa. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun päätetään saamenkielisen lapsen sijoittamisesta sijaisperheeseen.

• Kunnioita erilaisuutta
• Huomioi asiakkaan elämänkokemukset ja vahvuudet
• Pohdi oman kulttuuritaustasi vaikutusta ja merkitystä itsellesi ja asenteisiisi
• Ole avoin ja kärsivällinen
• Ole kiinnostunut eri kulttuureista
• Kysy asiakkaalta hänen omista tavoistaan, arvoistaan ja kulttuuristaan oletusten ja yleistysten sijaan
• Rohkaistu kohtaamaan asiakas yksilönä ennemmin kuin tietyn kulttuurin edustajana
• Huomioi yksilölliset tarpeet palveluissa
• Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan kulttuuritulkkeja
• Ole joustava

Edistä yhteisymmärrystä

• Käytä selkokieltä, kuvia, elekieltä ja tulkkia heikosti suomea osaavan asiakkaan kanssa
• Työskentele tulkkiavusteisesti aina tarvittaessa, ja varmista matalalla kynnyksellä tulkkauksen tuella yhteisymmärrys asiakkaan kanssa sovituista asioista
• Neuvo, auta ja tue asiakasta lomakkeiden täyttämisessä ja ajanvaraamisessa tarpeiden mukaan
• Muista, että asiakkaalla voi olla vaikeuksia nimetä oireitaan tai kokemuksiaan, vaikka hän käyttäisi tulkkia tai osaisi suomea
• Muista, että sairauskäsitykset voivat vaihdella eri kulttuureissa ja esimerkiksi mielenterveyteen liittyviin asioihin voi liittyä vahvojakin stigmoja
• Ohjaa asiakas saattaen eteenpäin: ole yhteydessä vastaanottavaan palveluun ja kerro tarvittavat lisätiedot asiakkaasta ja hänen tarpeistaan

Kulttuurisensitiivisyys on ammattilaisen työskentelyotteen lisäksi palveluiden järjestämisen tapa. Kohdennettu viestintä ja yksilöllinen palveluohjaus tukevat palvelujen sekä palvelujen saatavuutta että vaikuttavuutta. 

Kulttuuritulkki

Kulttuuritulkkauksella tarkoitetaan työmuotoa, jossa kielellisen tuen lisäksi välitetään kulttuurista tietoa eri osapuolille.

Kulttuuritulkkaus sekoitetaan usein vieraan kielen tulkkaukseen. Kulttuuritulkkia ei kuitenkaan sido vieraan kielen tulkin työn ammattieettiset ohjeet. Toiminta voi tällöin olla joustavaa ja asiakaslähtöistä. Toisin kuin tulkki, voi kulttuuritulkki kysyä tarkentavia kysymyksiä ja ottaa kantaa.

Kulttuuritulkin tehtäviin voi kuulua myös vuorovaikutustilanteen tukeminen ja tiedon välittäminen. Lisäksi kulttuuritulkki voi kielen tulkkauksen lisäksi toimia asiakkaan tukihenkilönä, välittää asiakkaalle tietoa, antaa palveluohjausta ja käytännön apua. Kulttuuritulkkia voidaan käyttää myös suomenkielisessä keskustelussa linkkinä asiakkaan ja ammattilaisen työn välillä.

Eveliina Heino, Nadezda Kärmeniemi ja Minna Veistilä ovat luoneet kulttuuritulkin toimintamallin.
Kulttuuritulkki. Toimintamallin kuvaus (Helda)

Suomen Pakolaisavun Linkki-hankkeessa on kehitetty kulttuuritulkkausta, jota tarjotaan maahanmuuttajataustaisten perheiden ja päiväkotien, koulujen sekä muun palvelujärjestelmän henkilökunnan kohtaamistilanteissa.
Kulttuuritulkkauksen positiivisen muutoksen malli Linkki-hankkeessa (Theseus)

Myös Työväen Sivistysliitto TSL on laatinut kulttuuritulkkioppaan.
Kulttuuritulkkiopas (Työväen Sivistysliitto)

Lue lisää:

Saamelaisen kulttuurin merkitys sosiaali- ja terveyspalveluissa (Saamelaiskäräjät)