Kielitietoinen työskentely
Kielitietoinen työskentely on toimintatapa, joka huomioi työyhteisössä eri kieliä puhuvat henkilöt. Sen avulla voidaan
- purkaa ja poistaa ymmärtämisen ja osallistumisen esteitä
- mahdollistaa työskentely myös kehittyvällä kielitaidolla
- tunnustaa kielen keskeinen merkitys työyhteisössä
- lisätä tietoisuutta eri äidinkielistä ja kielen esiintymismuodoista
- lisätä kielten arvostusta ja näkyvyyttä.
Kielitaito on merkittävä työllistymisen este Suomessa
Jopa puolet ulkomaalaistaustaisista arvioivat työllistymisen esteeksi puutteellisen kielitaidon.
Kielitaitovaatimusten taustalle kätkeytyy usein myös ennakkoluuloja ja syrjintää. Yli 75 % yrityksistä ei ole valmis palkkaamaan maahanmuuttaneita, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen osaamista. Toisaalta Työterveyslaitoksen Monimuotoisuusbarometri osoittaa, että valtaosa vastanneista henkilöstöalan ammattilaisista (88 %) uskoi, ettei täydellistä suomen ja/tai ruotsin kielen hallintaa edellytetä, jos työtehtävien luonne ei sitä vaadi.
Monikielinen työyhteisö huomioi jokaisen
Organisaatioissa ja työyhteisöissä kielitietoisuutta edistetään monin tavoin. Tärkeää on toimia järjestelmällisesti ja kirjata sovitut käytännöt osaksi toiminnan kuvauksia.
Kielitietoisuutta voi toteuttaa monilla eri tavoilla, esimerkiksi seuraavilla toimilla:
- Sitoutukaa työyhteisönä kielitietoisuuden edistämiseen.
- Valmistelkaa työyhteisön asiat kielitietoisesti.
- Tarkastelkaa työyhteisön käytäntöjä.
- Arvioikaa rekrytoinneissa kielitaitovaatimuksia kriittisesti ja miettikää, vastaavatko ne todellista tarvetta.
- Toteuttakaa työhaastattelut työskentelykielillä.
- Käyttäkää työyhteisössä kaikkien osaamia kieliä yhtäaikaisesti, esimerkiksi suomea ja englantia voi käyttää työkielenä kokouksissa.
- Ilmoittakaa kielitietoisesta toimintakulttuurista sidosryhmätapaamisten alussa: ”Tässä tapaamisessa saa puhua myös englantia.”
- Mahdollistakaa työtehtävien toteuttaminen muulla kuin suomen kielellä.
- Varatkaa rahaa kielenkäännöksiin siten, että suomen kielistä materiaalia käännetään tarvittaville kielille.
Kielitietoisuus kuvina
Seuraavissa sarjakuvissa kuvataan kielitietoisen työyhteisön arkea. Sarjakuvat on piirtänyt Warda Ahmed ja ne on tuotettu Moninaisesti parempi -hankkeessa.
Kielitietoisuuden tarve työelämässä
Sarjakuva 1. Kielitietoisuuden tarve työelämässä. Klikkaa kuva suuremmaksi (png 199 kt).
Suomen koko väestöstä liki 8 % on vieraskielisiä. Yleisimmin koettu työllistymisen este on kielitaidon puute.
Puutteellinen kielitaito estää työllistymästä, ja toisaalta työpaikan puuttuminen estää kielitaidon kehittymistä. Monet organisaatiot vaativat tottumuksesta äidinkielen tasoista suomen kielen taitoa työntekijöiltään. Kielitietoisuuden tarkoituksena on mahdollistaa työskentely myös kehittyvällä suomen kielen taidolla.
Kielitaitovaatimusten kriittinen arviointi rekrytointivaiheessa
Organisaatiot toivovat eri taustoista tulevia työntekijöitä, mutta kertovat vaikeuksista löytää osaajia. Yksi monimuotoisuutta edistävä rekrytointikeino on tehtävään edellytettävän kielitaidon kriittinen arviointi.
THL:n Moninaisesti parempi -hankkeen rekrytointikokeilussa hakijoilta toivottiin sujuvaa englannin kielen taitoa ja suomen kielen perusteita. Työpaikkailmoitus julkaistiin englanniksi ja suomeksi.
Tulokset yllättivät positiivisesti:
- kahteen tutkijan tehtävään saatiin 120 hakemusta, 95 eri hakijalta.
- Hakijajoukko puhui 26 eri äidinkieltä ja joka neljäs hakijoista oli suorittanut tohtorintutkinnon.
- Laajasta ja moninaisesta osaajajoukosta löytää todennäköisemmin parasta osaamista.
Rekrytoijan näkökulmasta tehtävässä edellytettävän suomen kielen taidon kriittinen arviointi paransi maahanmuuttaneiden hakijoiden pätevyyttä hakijavertailussa.
Päätös, jossa edellytettiin suomen kielen osalta matalampaa taitotasoa ei tarkoittanut tehtävän vaativuuden tai siinä tarvittavan asiantuntijuuden madaltamista.
Kielitietoinen toimintatapa on yhteinen pelisääntö
Työyhteisöissä on monenlaista ja -tasoista kieliosaamista. Kaikki eivät välttämättä pysty seuraamaan nopeaa viestintää yhtä sujuvasti. Kielitietoinen toimintakulttuuri voi näkyä esimerkiksi siten, että kokouksissa käytetään joustavasti suomea ja englantia. Hyväksi havaittu tapa toteuttaa kielitietoisuutta on kokousten alussa kerrata yhteiset toimintatavat, esimerkiksi millä kielillä puheenvuoroja ja kysymyksiä voi esittää. Vastuu kielitietoisesta toiminnasta on yhteisesti jaettu koko tiimin kesken, jolloin kielitietoisen toiminnan periaatteiden kertaaminen ei jää yksittäisen työntekijän vastuulle.
Kielitietoinen toiminta käytännössä
Sarjakuva 4. Kielitietoinen toiminta käytännössä. Klikkaa kuva suuremmaksi (png 198 kt).
Kielitietoinen toiminta työpaikoilla voi aiheuttaa huolta myös heissä, jotka ovat tottuneet viestimään vain suomeksi. Esimerkiksi englannin puhuminen voi jännittää.
Kielitietoisella toiminnalla ei ole tarkoitus muuttaa kaikkea viestintää englannin kielelle. Jokainen asiantuntija voi kussakin tilanteessa käyttää sitä kieltä, jolla kokee asiantuntijuudensa tulevan parhaiten esiin. Kielitietoinen toiminta tapahtuu valituilla yhteisillä kielillä.
Organisaatiolta tukea kielitaidon kehittämiseen
Sarjakuva 5. Organisaatiolta tukea kielitaidon kehittämiseen. Klikkaa kuva suuremmaksi (png 199 kt).
Organisaation osaamista rakennetaan henkilöstön asiantuntemusta kehittämällä. Kielenoppimista pidetään usein yksilön vastuuna ja harvemmin osana työyhteisön yhteisiä rakenteita.
Kielitietoisessa työyhteisössä huomioidaan henkilöstön kielellinen moninaisuus ja kielikoulutuksen tarve osana henkilöstön osaamisen kehittämistä. Kielitietoinen organisaatio mahdollistaa suomen kielen opiskelun ja tukee kielen käyttöä työpaikan arjessa. Esimerkiksi THL:n työntekijät voivat työajallaan ja työnantajan kustantamana käydä kielikurssilla.
Kielitietoisessa ympäristössä saa tehdä virheitä
Kielitietoisen työyhteisön arkeen kuuluu myös kielikukkasia eli kieleen liittyviä tahattomia kommelluksia ja väärinymmärryksiä. Kieleen liittyvät tilanteet ja virheet voivat herättää paitsi hilpeyttä myös häpeää. Kielitaidon kehittyminen on kuitenkin oppimisprosessi, joka vaatii virheitä ja harjoittelua. Kielitietoisessa ja kannustavassa työyhteisössä asiantuntija ei jää yksin kielikukkasten aiheuttaman häpeän ja huonommuuden tunteiden kanssa.
Psykologisesti turvallisessa ympäristössä uskaltaa kysyä
Työyhteisön psykologinen turvallisuus edistää uskallusta käyttää kehittyvää kielitaitoa. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan yhteistä kokemusta siitä, että työyhteisössä voi olla oma itsensä ja ottaa riskejä. Psykologisesti turvallisessa tilassa uskaltaa esittää kysymyksiä ilman pelkoa, että muut hylkäävät tai rankaisevat.
Työyhteisön psykologinen turvallisuus rakentuu kohtaamisissa. Esihenkilöiden esimerkillä on tärkeä merkitys.
Psykologinen turvallisuus työyhteisössä (Työterveyslaitos)
Kielitietoinen työyhteisö on kaikkein etu
Sarjakuva 8. Kielitietoinen työyhteisö on kaikkien etu. Klikkaa kuva suuremmaksi (png 196 kt).
Monimuotoisuus on tutkitusti menestystekijä organisaatiolle: se parantaa innovatiivisuutta, uusien asiakasryhmien tavoittamista ja taloudellista kannattavuutta. Pelkkä erilaisuuden olemassaolo ei kuitenkaan tuota menestystä. Siihen tarvitaan hyvää johtamista, psykologista turvallisuutta sekä mukaan ottavia ja inklusiivisia toimintatapoja – kuten kielitietoisuutta.
Kielitietoisessa työyhteisössä asiantuntijan kielitaito kehittyy ja varmuus toimia eri asiantuntijarooleissa kasvaa. Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa työyhteisössä jokainen voi kokea olevansa arvostettu ja asiantunteva myös kehittyvällä kielitaidolla.
Lähteet
Bergbom, B., Toivanen, M. & Väänänen, A. (2020). Monimuotoisuusbarometri 2020: Fokuksessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus. Työterveyslaitos.
Kuusio, H., Seppänen, A., Jokela, S., Somersalo, L. & Lilja, E. (toim.) (2020). Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi. FinMonik-tutkimus 2018–2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja, Raportti 1/2020.
Lehmuskangas, P., Kärpänoja, J., Roth, S., Sandqvist, S. & Hietikko, M. (2020). Selvitys maahanmuuttajien rekrytoinnista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 09/2020.
