Vammaisuus ja väkivalta

Vammaiset ihmiset voivat kohdata samanlaista väkivaltaa kuin muutkin ihmiset. Vammaisten ihmisten kokemassa väkivallassa voi kuitenkin ilmetä erilaisia erityispiirteitä. Ne voivat liittyä esimerkiksi siihen, että vammainen ihminen on riippuvainen toisten avusta. Vammaiset ihmiset kohtaavat enemmän lähisuhdeväkivaltaa kuin muut ihmiset.
Lähisuhdeväkivalta

Suomessa on havaittu, että toimintarajoitteiset ihmiset kokivat 2 kertaa useammin väkivaltaa verrattuna muuhun väestöön. Tulokset antoivat viitteitä myös sille, että väkivaltakokemukset olivat yleisempiä toimintarajoitteisilla henkilöillä lapsuudesta aikuisuuteen saakka verrattuna muuhun väestöön.

Toimintarajoitteiset henkilöt olivat kokeneet erityisesti seksuaalista häirintää ja väkivaltaa sekä uhkailua kasvokkain, puhelimitse tai internetin välityksellä muuta väestöä enemmän. Heitä oli myös estetty liikkumasta, tartuttu kiinni, tönitty tai läimäisty useammin kuin muita väestöön kuuluvia henkilöitä.
Vammaisten henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyys ja palvelujen saatavuus : Määrällinen ja laadullinen tarkastelu

Väkivallan muotojen yleisyys vaihtelee sukupuolittain. Vammaiset miehet kokevat enemmän fyysistä väkivaltaa ja vammaiset naiset puolestaan kokevat todennäköisemmin seksuaalista väkivaltaa sekä kumppanin tekemää väkivaltaa. On arvioitu, että kehitysvammaisilla naisilla on 4–10-kertainen riski kokea seksuaalista väkivaltaa.
Seksuaaliväkivalta

Riippuvuus toisen henkilön avusta voi lisätä hyväksikäytön riskiä

Tutkimuksen mukaan riittämättömästi apua saaneiden toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden joukossa oli useammin väkivaltakokemuksia verrattuna muihin, jotka eivät tarvinneet apua tai saivat sitä riittävästi.

Avustamiseen liittyvä fyysinen kontakti ja läheisyys lisäävät väkivallan ja hyväksikäytön riskiä. Vammainen henkilö voi myös olla taloudellisesti tai henkisesti riippuvainen väkivallan tekijästä. Riippuvaisuussuhde voi vaikeuttaa väkivallasta kertomista muille ja näin ollen vaikuttaa avun saamiseen.

Vammaisten henkilöiden kokemaa väkivaltaa voi tapahtua myös hoitotoimenpiteiden aikana. Omien tuntemusten vähättely hoitotoimenpiteissä voi vaikeuttaa väärän kosketuksen eli kaltoinkohtelun tunnistamista.

Väkivallan tekijä voi syventää riippuvuussuhdetta entisestään ottamalla vastuun vammaisen ihmisen raha-asioista kontrolloidakseen häntä. Tekijä voi myös estää tai pyrkiä estämään vammaista henkilöä pitämästä yhteyttä muihin ihmisiin ja ulkopuoliseen maailmaan.

Avun laiminlyönti on myös väkivaltaa

Vammaisen henkilön kokema väkivalta voi ilmetä avun, hoidon ja huolenpidon laiminlyöntinä. Esimerkiksi apuvälineiden pois ottaminen ja vahingoittaminen sekä lääkityksen manipulointi ovat myös väkivaltaa. Fyysinen väkivalta voi myös olla liikkumisen estämistä, kuten apuvälineiden sijoittelua niin, etteivät ne ole vammaisen henkilön ulottuvilla.

Avustaja- tai opaskoiran pahoinpitely ja ruokkimatta jättäminen ovat henkisen väkivallan lisäksi myös eläinsuojelurikoksia.

Väkivalta voi kohdistua ihmisen vammaan

Henkinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi vamman pilkkaamisena sekä vammaisen henkilön vähättelynä, jotka voivat heikentää itsetuntoa. Fyysinen väkivalta voi suoraan kohdistua myös vamman alueelle tai apuvälineeseen. Pahimmillaan väkivalta voi aiheuttaa vakavamman toimintakyvyn laskun ja vammautumisen.

Asenteet ovat yksi syy väkivaltaan

Asenteet saattavat madaltaa väkivallan kynnystä. Vammaiset ihmiset saattavat kohdata asenteisiin liittyvää ylisuojelemista ja vähättelyä.

Väkivallan tekijä voi ajatella vammaisen henkilön olevan avuton ja voimaton. Näitä asenteita voivat kohdata erityisesti naiset, joilla on kehitysvamma ja kommunikaatiovaikeuksia.

Muiden ihmisten mahdolliset näkemykset ja oletukset siitä, kuinka vammaisen henkilön tulisi elää ja mikä on hänelle soveliasta, saattavat vaikeuttaa oman näköisen ja itsenäisen elämän toteuttamista.

Omatoimisuuden ja arkisten asioiden (esim. ruoanlaitto tai kotityöt) tekemisen kieltäminen turvallisuuden perusteella on henkistä väkivaltaa.

Avun hakeminen väkivaltatilanteissa voi olla hankalaa vammaiselle henkilölle

Vammaisella henkilöllä voi olla enemmän vaikeuksia kertoa kokemastaan väkivallasta ja hakea siihen apua. Kriisitilanteissa vammaisten ihmisten turvallisuustaso voi jäädä heikoksi ja sattumanvaraiseksi.

Osa väkivaltaa kokeneista vammaisista henkilöistä ilmoitti saaneensa riittämättömästi apua väkivaltateon jälkeen.
Vammaisten henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyys ja palvelujen saatavuus : Määrällinen ja laadullinen tarkastelu

Akuutissa hätätilanteessa hälytyksen voi puhelun lisäksi tehdä viittomakielellä tai tekstiviestillä. Vammaisen henkilön voi silti olla vaikeaa tai mahdotonta tehdä hälytys hätä- ja onnettomuustapauksissa. Esimerkiksi kommunikaatiovaikeudet tai kehitysvamma voivat vaikeuttaa avun hakemista.
Hätäilmoitus viittomakielellä (Hätäkeskuslaitos)
Hätäilmoitus tekstiviestillä (Hätäkeskuslaitos)

Vammaisen ihmisen voi olla vaikeaa kertoa väkivaltakokemuksista. Jos epäilet, että vammainen ihminen on kokenut väkivaltaa, ota asia puheeksi hänen kanssaan.
Väkivallan puheeksi ottaminen

Vammaisiin henkilöihin kohdistuvat viharikokset

Väkivalta vammaista henkilöä kohtaan voi ilmetä myös viharikoksena.

Vammaisuuteen liittyvän viharikoksen motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista vammaisuutta kohtaan.

Viharikos voi kohdistua vammaiseen henkilöön tai hänen läheisiinsä, kuten puolisoon ja ystäviin. Ne voivat tapahtua myös perheen sisällä.

Poliisiammattikorkeakoulun vuosiraportin mukaan vuonna 2021 poliisin tietoon tuli viidennes enemmän viharikosepäilyjä kuin edellisenä vuonna. Viharikosepäilyjen motiiveista eniten kasvoi vammaisuuteen kohdistuvien ilmoitusten määrä, joka kaksinkertaistui vuoteen 2020 verrattuna. Ilmoituksia oli yhteensä 61 ja niihin sisältyneistä epäillyistä rikoksista lähes puolet oli kunnianloukkauksia.

Vammaisuuteen liittyvien viharikosepäilyjen osuus oli 5,9 % vuoden 2021 viharikosepäilyistä. 40% tapauksista tekijä oli uhrille entuudestaan tuttu.
Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2021