Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ja väkivalta
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluminen voi lisätä väkivallan riskiä. Väkivaltaa, joka eroaa muodoiltaan tai yleisyydeltään muusta väkivallasta uhrin sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sen ilmaisun vuoksi kutsutaan sukupuolistuneeksi väkivallaksi. Sukupuolistunutta väkivaltaa voivat kokea tytöt ja naiset, pojat ja miehet, muunsukupuoliset sekä sukupuolettomat henkilöt.
Tällä sivulla
- Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokema väkivalta
- Sateenkaarinuoret kokevat väkivaltaa cis- ja heteronuoria enemmän
- Sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen voi toimia viharikoksen vaikuttimena
- Vähemmistöstressi vaikeuttaa avun hakemista
- Sateenkaari-ihmisten huomioiminen palveluissa
- Yhdenvertainen asiakaskohtaaminen
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokema väkivalta
Suomessa merkittävä osa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä on kokenut häirintää ja väkivaltaa.
Euroopan unionin perusoikeusviraston LHBTI-kyselytutkimuksen Suomessa asuvista vastaajista kolmannes oli kokenut häirintää viimeisen vuoden aikana. Trans- ja intersukupuolisista vastaajista fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa viimeisen vuoden aikana oli kokenut viidesosa, seksuaalivähemmistöihin kuuluvista noin kymmenesosa.
Vastaajista 15 prosenttia kertoi välttävänsä tiettyjä paikkoja usein tai aina väkivallan tai häirinnän pelossa. Tavallisimpia vastaajien välttämiä paikkoja olivat julkiset tilat, ravintolat ja baarit sekä julkiset kulkuneuvot.
Ihmisten asemaan ja kokemuksiin yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen ohella myös muut tekijät, jotka voivat kasvattaa väkivallan riskiä. Osa sateenkaari-ihmisistä kuuluu vähemmistöryhmiin, joissa suhde sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin voi olla jännitteinen. Yhteisöjen syrjivät normit voivat altistaa häirinnälle ja väkivallalle.
Sateenkaarinuoret kokevat väkivaltaa cis- ja heteronuoria enemmän
Väkivallan kokemukset perheessä olivat sateenkaarinuorilla merkittävän yleisiä. Kouluterveyskyselyn mukaan useampi kuin kaksi viidestä sateenkaarinuoresta oli kokenut henkistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien taholta. Sateenkaarinuorten kokemukset vanhempien tai huoltajien tekemästä fyysisestä väkivallasta olivat kaksi kertaa muita nuoria yleisempiä.
Myös seksuaaliväkivallan kokemukset olivat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla yli kaksi kertaa muita yleisempiä. Sateenkaarinuoret ja erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kertoivat myös kokeneensa koulukiusaamista ja fyysistä uhkaa muita nuoria useammin.
Sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen voi toimia viharikoksen vaikuttimena
Vuonna 2020 poliisi kirjasi Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan yhteensä 852 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Rikosilmoituksista 5,4 prosenttia liittyi uhrin seksuaaliseen suuntautumiseen ja 2,6 prosenttia uhrin sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.
Sateenkaari-ihmisten kokemaa väkivaltaa ei välttämättä tuoda viranomaisten tietoon. EU:n perusoikeusviraston tekemän kyselyn mukaan vain neljännes väkivaltaisen viharikoksen kohteeksi joutuneista ilmoitti väkivallasta. Poliisille oli tapahtuneesta oli ilmoittanut 16 prosenttia vastaajista.
Ilmoittamatta jättämisen syiksi kerrottiin esimerkiksi se, ettei väkivaltaa pidetty tarpeeksi vakavana tai ettei ilmoittamisella uskottu olevan seurauksia. Hieman yli viidennes piti kokemustaan häpeällisenä ja 17 prosenttia pelkäsi poliisin suhtautuvan ilmoittajaan homo- tai transfobisesti.
Vähemmistöstressi vaikeuttaa avun hakemista
Yhteiskunnan vahvojen sukupuoli- ja perhenormien sateenkaari-ihmisille aiheuttamaa kuormitusta kutsutaan vähemmistöstressiksi. Vähemmistöstressiä aiheuttavat sekä ulkoiset tekijät, kuten ennakkoluulot, syrjintä ja väärin sukupuolittaminen sekä niistä aiheutuvat sisäiset tekijät, kuten identiteetin salaaminen.
Vähemmistöihin kuuluvat ihmiset saattavat pelätä kohtaavansa epäasiallista kohtelua ja syrjintää palveluissa. Myös väkivallan pelko vahvistaa stressitilaa. Vähemmistöstressi voi vaikuttaa ihmiseen, vaikka hän ei olisi kokenut syrjintää henkilökohtaisesti.
Syrjintä ja pelko syrjinnästä voivat estää tai viivyttää väkivaltaa kokeneiden avun hakemista ja heikentää luottamusta viranomaisiin.
Sateenkaari-ihmisten huomioiminen palveluissa
Väkivaltaa kokeneille suunnattujen palveluiden saavutettavuuden kannalta on tärkeää huomioida sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Lisäksi vähemmistöryhmiin kohdistuvan väkivallan riski on huomioitava muissa palveluissa. Sateenkaari-ihmiset voivat joutua erityisen haavoittuvaan asemaan esimerkiksi vastaanottokeskuksissa ja vankiloissa.
Sateenkaari-ihmisille turvallisissa palveluissa
- Pukeutumis-, peseytymis- ja wc-tilat on suunniteltu toimiviksi kaikille sukupuolille ja ihmisiä kuvaavissa symboleissa sekä tilojen ja tarvikkeiden väreissä on vältetty stereotypioita
- Sateenkaari-ihmiset on huomioitu viestinnän kohderyhminä. Esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluville ihmisille voi olla tärkeää tietää, että palveluissa on osaamista sukupuolen moninaisuudesta ja että vähemmistöihin kuuluvien on turvallista ottaa yhteyttä.
- Moninaisuus on huomioitu henkilöstön osaamisessa. Palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus edellyttää, että henkilökunnalla on tietoa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta ja osaamista kohdata sateenkaari-ihmiset sensitiivisesti.
Yhdenvertainen asiakaskohtaaminen
Sateenkaari-ihmisten sensitiivinen kohtaaminen palveluissa ei vaadi aiheen ja käsitteiden tuntemista läpikotaisin. Tärkeämpää on ammattilaisen kyky irrottautua omista ennakkokäsityksistä ja valmius kuulla asiakasta.
- Tilanteissa, joissa asiakkaan nimi tai sukupuoli eroaa rekisteröidystä tiedosta, on hyvä käyttää asiakkaan itse ilmoittamaa tietoa.
- Muun muassa ruotsin- tai englanninkielisessä palvelussa huomioidaan asiakkaan itsestään käyttämät pronominit.
- Perheiden moninaisuus huomioidaan esimerkiksi kysymällä, keitä perheeseen kuuluu ja mitä nimiä perheenjäsenistä ja perhesuhteista asiakas toivoo käytettävän.
Ammattilaisen tehtävä on arvioida, milloin sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät tiedot ovat olennaisia ja niiden kysyminen ja kirjaaminen perusteltua.
Joskus vähemmistöstressi voi ilmetä vähemmistöön kuuluvan henkilön sisäistettyinä syrjivinä asenteina. Tällöin ammattilaisen on tärkeää painottaa väkivallan tekijän vastuuta ja tuoda esiin, ettei mikään uhriin liittyvä seikka oikeuta väkivaltaa eikä saa estää avun saamista.
Lähteet
- European Union Agency for Fundamental Rights (2020) EU LGBTI survey II A long way to go for LGBTI equality. Country data – Finland (pdf 267 kt).
- Jaskari, Onni & Keski-Rahkonen, Anna (2021) Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. Duodecim 2021;137(17):1781-8.
- Jokela, Satu & Luopa, Pauliina & Hyvärinen, Anni & Ruuska, Tupu & Martelin, Tuija & Klemetti, Reija (2020) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi : Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019. Työpaperi 38/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Lepola, Outi (2018) Koko ajan jännittyneenä - Moniperusteinen syrjintä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemana. Selvityksiä ja ohjeita 51/2018. Helsinki: Oikeusministeriö.
- Rauta, Jenita (2021) Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2020. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 19/2021.
- Tilaa moninaisuudelle! Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen (pdf 2,8 Mt, Rainbow Rights -hanke)