Alkoholipoliittiset menetelmät

Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen – toimivat ja tehokkaat keinot

Yhteenveto alkoholihaittoja vähentävistä menetelmistä, niiden vaikuttavuudesta ja soveltamisesta 

Alkoholihaittojen vähentämiskeinojen vaikuttavuudesta on kertynyt runsaasti kansainvälistä tutkimustietoa. Alkoholitutkimuksen tuloksia on koottu laajoihin kirjallisuuskatsauksiin, joissa arvioidaan eri toimenpiteiden tehokkuutta ja toteuttamismahdollisuuksia. Nämä tiedot on tiivistetty toimenpidetaulukkoon (ks. Taulukko alla). Esitystapa tukeutuu kansainvälisen tutkimusryhmän kokoamaan tieteelliseen näyttöön alkoholipoliittisten toimien ja alkoholihaittoja vähentävien menetelmien vaikuttavuudesta. Lisäksi taulukkoon on kerätty tietoa ja asiantuntijanäkemyksiä siitä, mitä Suomessa on tähän mennessä tehty näiden toimenpiteiden osalta sekä arvioitu, millaisia lisätoimenpiteitä olisi mahdollista soveltaa maassamme. 

Karttuneen tutkimustiedon perusteella väestön alkoholinkulutuksen tasoon ja riskikulutukseen vaikutetaan tehokkaimmin alkoholijuomien vero- ja hintapolitiikalla sekä saatavuuden rajoittamisella. Yksi vaikuttavimmista keinoista on alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä, jolla voidaan rajoittaa alkoholielinkeinon myynninedistämistä ja näin tukea väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.  Tutkimusnäytön perusteella alkoholihaittojen ehkäisyssä on kustannusvaikuttavinta käyttää yleisiä, koko väestöön kohdistuvia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan alkoholijuomien fyysistä tai taloudellista saatavuutta. Taulukossa nostetaan esiin myös mainonnan ja markkinoinnin sääntelyyn liittyviä toimenpiteitä. 

Näiden lisäksi taulukko sisältää myös neljä muuta lähestymistapaa. Juomisympäristön muokkaaminen koskee alkoholinkäytön ja haittojen sääntelyä ennen kaikkea anniskelutoiminnassa sekä tiettyihin kohderyhmiin kohdentuvia yhteisöllisiä lähestymistapoja. Viestintä ja asennekasvatus kattavat erilaisia viestintään, valistukseen ja kansalaiskeskusteluun sekä yhteisöihin ja yksilöiden tai ryhmien asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttavia toimenpiteitä. Rattijuopumusten ehkäisy on omana kokonaisuutenaan. Viimeinen kokonaisuus, ”Varhainen tunnistaminen ja hoito”, viittaa ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen sekä ammatillisiin hoitomuotoihin ja vapaaehtoiseen vertaistukitoimintaan. Yhteisötason keinoja on esitelty eri luokittelujen alla.

On tärkeä muistaa, että alkoholipoliittisia toimenpiteitä toteutetaan harvoin erillisinä toimina. Alkoholin mittavia haittoja käyttäjille, läheisille ja yhteiskunnalle ei voida torjua millään yksittäisellä toimenpiteellä. Siksi kaikkein tehokkaimmista toimenpiteistä on järkevää muodostaa kokonaisuus, joka vaikuttaa kattavasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Toisiaan täydentävät toimenpiteet tuottavat todennäköisemmin tulosta kuin yksittäiset. Lyhytaikaisten projektiluontoisten toimien sijasta kannattaa suosia toimenpiteitä, jotka voidaan vakiinnuttaa pitkäaikaiseen käyttöön. Jos tavoitteena on suurin mahdollinen vaikutus väestötasolla, tarvitaan laaja-alaisia toimintamalleja. 

Huomioita toimenpidetaulukon tulkitsemisesta

Taulukko perustuu kansainvälisen tutkijaryhmän katsaukseen alkoholihaittoja ehkäisevien ja vähentävien toimien vaikuttavuudesta (Babor ym. 2022 & 2023). Tutkijaryhmä tarkasteli yhteensä 69:ää eri toimenpidettä, jotka luokiteltiin vaikuttavuusnäytön perusteella parhaisiin, hyviin ja ei-vaikuttaviin (tai mahdollisesti haitallisiin) käytäntöihin. Toimet luokiteltiin seitsemään laajempaan toimenpidekategoriaan alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Tutkijaryhmän tekemään luokitteluun ja toimiin voi perehtyä tarkemmin alkuperäisestä katsauksesta.

Taulukossa esitettyjen alkoholipolitiikkatoimien ja alkoholihaittojen ehkäisy- ja hoitotoimien vaikutusarvioinneissa on käytetty monenlaisia tutkimusmenetelmiä. Katsauksessa on kuitenkin käytetty mahdollisuuksien mukaan vertaisarvioiduissa aikakausjulkaisuissa julkaistuja tutkimustuloksia, jotka perustuvat kontrolloituihin tai luonnollisiin koeasetelmiin, väestökyselyihin ja aikasarja-analyyseihin.  Erityistä huomiota on kiinnitetty systemaattisten kirjallisuuskatsausten ja meta-analyysien tuloksiin silloin, kun niitä on saatavilla. Kansainvälisen tutkijaryhmän on esittänyt huomioita ja varaumia toimien vaikuttavuuteen. Nämä on esitetty kunkin toimenpideluokan alla.  

Taulukossa esitettyihin toimenpideluokkiin kuuluu monenlaisia käytännön menetelmiä. Taulukon sarakkeessa Soveltuvuus Suomeen on pohdittu menetelmien toteuttamista maamme alkoholisääntelyjärjestelmässä, ehkäisevässä päihdetyössä ja hoitopalveluissa. 

Lue lisää: 

• Babor T ym. (2022). Alcohol: No Ordinary Commodity. Research and public policy. Vol. 3
• Babor ym. (2023). Alcohol: No Ordinary Commodity : Yhteenveto kolmannesta laitoksesta

Alkoholihaittoja ehkäisevät ja vähentävät toimet luokiteltuna parhaisiin, hyviin ja ei-vaikuttaviin käytäntöihin

Vero-ja hintapolitiikka

Paras käytäntö	Hyvä käytäntö	Ei-vaikuttava (tai mahdollisesti haitallinen käytäntö tai menetelmä)	Soveltuvuus Suomeen
Alkoholin hintaa lisäävä alkoholiverotus	Vähimmäishinta; hinnan eriyttäminen juomatyypin mukaan; erityisverot nuorisolle suunnatuissa juomissa	Politiikat, jotka laskevat alkoholin hintaa	Alkoholijuomien veronkorotuksia on käytetty Suomessa säännöllisesti alkoholin kulutuksen ja haittojen hillitsemiseksi. Verotuspolitiikka alkoholihaittojen vähentämisessä on poliittisten päättäjien suosiossa, sillä se on halpa toteuttaa ja tuottaa verotuloja valtiolle.

Kansainvälisen tutkijaryhmän esittämiä huomioita ja varaumia vaikutusmekanismeihin: Kun alkoholi kallistuu, kansalaiset juovat vähemmän ja kokevat vähemmän alkoholihaittoja; kun alkoholi halpenee, myös alkoholinkulutus ja haitat lisääntyvät. Verojen korotus vähentää alkoholin kulutusta ja haittoja koko yhteiskunnassa, mukaan lukien suurkuluttajat ja teini-ikäiset. Valtiolle kertyy myös verotuloja, joilla voidaan kattaa hoidon, ehkäisyn ja valvonnan kustannuksia. Alkoholiverotuksen tason oltava merkittävä ollakseen vaikuttava.

Fyysisen saatavuuden sääntely

Paras käytäntö	Hyvä käytäntö	Ei-vaikuttava (tai mahdollisesti haitallinen) käytäntö tai menetelmä	Soveltuvuus Suomeen
Myyntiajan ja  paikkojen rajoittaminen  Väestön hyvinvointia edistävä alkoholimonopoli  Oston vähimmäisikärajaa säätelevät lait	Säännöstelyjärjestelmät  Myyntipaikkojen tiheyden rajoittaminen  Alkoholin ostokielto alkoholiongelmasta aiheutuneesta rikoksesta tuomituille  Miedompien alkoholijuomien suosiminen Täyskielto, kun uskonnolliset tai sosiaaliset normit tukevat sitä Yksilölliset ostolupajärjestelmät	Politiikat, jotka lisäävät myyntipaikkojen tiheyttä, saavutettavuutta tai vapauttavat myyntiaikoja	Suomessa on yli 5,5-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä, mikä on tehokas keino hillitä kulutusta ja haittoja väestötasolla. Saatavuuden fyysinen rajoittaminen jakaa mielipiteitä niin poliittisten päättäjien kuin kansalaistenkin kesken lukuun ottamatta ostoikärajoja. Myyntiaikoja rajoitetaan sekä vähittäismyynnissä että anniskelussa, eikä näiden purkamisesta ole käyty yhteiskunnallista keskustelua. Alkoholijuomien ikärajavalvonnan toimeenpanoa on tehostettu paikallisella Pakka-toimintamallilla yhteistyössä elinkeinoelämän ja valvontaviranomaisten kanssa sekä vähittäismyynnissä että anniskelussa.

Kansainvälisen tutkijaryhmän esittämiä huomioita ja varaumia vaikutusmekanismeihin: Sääntelemällä sitä, kuka voi kuluttaa alkoholia sekä missä, milloin ja millaisissa yhteyksissä alkoholia on saatavilla, lisätään alkoholin hankkimisen taloudellisia kustannuksia ja vaihtoehtoiskustannuksia. Fyysisen saatavuuden rajoitukset, mukaan lukien saatavuuden helppouteen ja laillisuuteen vaikuttavat rajoitukset (kuten ikärajat), vähentävät alkoholin kulutusta ja haittoja. Saatavuuden rajoituksia voidaan käyttää väestötasolla (esimerkiksi myyntiajat) tai yksilötasolla (esimerkiksi tuomioistuimen määräyksellä). Saatavuuden rajoituksilla voi olla merkittävä vaikutus, jos niitä valvotaan johdonmukaisesti.

Markkinoinnin rajoitukset

Paras käytäntö	Hyvä käytäntö	Ei-vaikuttava (tai mahdollisesti haitallinen) käytäntö tai menetelmä	Soveltuvuus Suomeen
Alkoholin markkinoinnin täyskielto*	Alkoholin markkinoinnin osittaiskiellot	Alkoholiteollisuuden vapaaehtoinen markkinoinnin itsesääntely	Markkinoinnilla tarkoitetaan mainontaa, epäsuoraa mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa.  Väkevien alkoholijuomien mainonta ja muu myynninedistämistoiminta on Suomessa kiellettyä joitakin erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Markkinoinnin rajoituksia on jossain määrin purettu ja mietojen alkoholijuomien markkinointi on pääsääntöisesti sallittua, vaikkakin niiden myynninedistämiskanavia, sisältöä ja esilläpitoa on rajoitettu muun muassa alaikäisten nuorten suojelemiseksi.  Paikallisesti mainontaa voitaisiin rajoittaa esimerkiksi nuorille suunnattavissa vapaa-ajan ympäristöissä (esim. kunnan omistamat urheiluhallit). Suomessa on edistyksellinen lainsäädäntö some-markkinoinnin sääntelystä.  Parhaana käytäntönä mainittuun markkinoinnin täyskieltoon Suomessa ei toistaiseksi ole ollut poliittista tahtotilaa.

Kansainvälisen tutkijaryhmän esittämiä huomioita ja varaumia vaikutusmekanismeihin: Alkoholimarkkinoinnille altistuminen lisää alkoholin houkuttelevuutta ja nuorten juomisen todennäköisyyttä; markkinoinnin rajoitukset todennäköisesti vähentävät varhaisessa iässä aloitettua juomista ja humalajuomista. Alkoholijuomista kertoville kuville ja viesteille altistuminen voi aiheuttaa alkoholiriippuvaisissa alkoholin himoa ja retkahduksia. Mittava todistusaineisto mainonnan vaikutuksesta juomiseen sekä tupakkamarkkinoinnin kiellosta saadut kokemukset antavat aihetta olettaa, että alkoholimarkkinoinnin täyskielto on paras käytäntö arvioitujen esimerkkien puuttumisesta huolimatta.

Koska alkoholimarkkinoinnin täyskieltoa on tutkittu vain vähän, paras käytäntö -luokitus perustuu varovaisuusperiaatteelle sekä suurelle määrälle tupakkamarkkinointia koskevasta tutkimuksesta peräisin olevaa näyttöä.

Valistus ja asennekasvatus

Paras käytäntö	Hyvä Käytäntö	Ei-vaikuttava (tai mahdollisesti haitallinen) käytäntö tai menetelmä	Soveltuvuus Suomeen
	Rattijuopumuksen vastaiset kampanjat Kohdistetut ehkäisyohjelmat Perheisiin suunnatut vanhemmuutta tukevat interventiot Jotkin perustutkinto-opiskelijoihin kohdistetut interventiot Lyhyet motivoivat interventiot kouluympäristössä Tietokoneperustaiset interventiot valituille suurkuluttajien alaryhmille	Teollisuuden sponsoroimat hankkeet ja kampanjat Pelkät tiedotushankkeet	Suomessa on kehitetty perheisiin kohdentuvia vanhemmuutta tukevia ja vahvistavia interventioita eri palveluissa (esim. Voimaperheet, Toimiva lapsi ja perhe). Koulujen ja oppilaitosten yhteisiä, yksilötason ylittäviä interventioita ja toimintamalleja sekä laadukasta päihdekasvatusta on edistetty, samoin riskinuorten tukemiseen kohdentuvia toimia. Suomeen on kehitetty yhteisöpreventioon perustuva Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja nikotiinipolitiikka (Pakka) -toimintamalli, jonka käyttöönottoa edistetään kansallisesti. Perheisiin ja nuoriin kohdentuvilla toimilla on laaja yhteiskunnallinen kannatus.

Kansainvälisen tutkijaryhmän esittämiä huomioita ja varaumia vaikutusmekanismeihin: Interventiot, jotka keskittyvät suuressa riskissä oleviin nuoriin ja osallistavat perheen, estävät nuorten juomista todennäköisemmin kuin muut toimet. Vaikutusta on yleensä arvioitu mittaamalla muutoksia tiedoissa ja asenteissa; vaikutus juomisen aloittamiseen ja juomisongelmiin voi olla epäselvä tai hyvin vähäinen. Pelkkä tietoperustainen valistus ei luultavimmin muuta juomiskäyttäytymistä tai estä alkoholiongelmia.

Rattijuopumuksen ehkäisy

Paras käytäntö	Hyvä käytäntö	Ei-vaikuttava (tai mahdollisesti haitallinen) käytäntö tai menetelmä	Soveltuvuus Suomeen
Matalat promillerajat nuorille kuljettajille Säännölliset puhallutukset, satunnaisesti mikäli mahdollista Intensiiviset valvontatoimet	Matala tai alennettu promilleraja (0,00–0,5 ‰) Ajoluvan vaiheittainen suorittaminen Ajokunnon tarkastuspisteet Ajoluvan peruuttaminen Lailla säädetyt kattavat rangaistukset Rattijuopumuksiin keskittyvät tuomioistuimet Alkolukot	Ankara rangaistus Raittiina pysyvän kuljettajan nimeäminen Kyytisopimukset Valistusohjelmat Uhrien kokemuksista kertominen	Suomessa kuljettajan veren alkoholipitoisuus ei saa ylittää 0,5 promillea. Monissa maissa raja on matalampi joko kaikille tai tietyille ammattikuljettajille. Esimerkiksi naapurimaissa Ruotsissa, Norjassa ja Virossa promilleraja on 0,2.  poliisi valvoo rattijuopumusta.  Suomessa alkolukkoajokortti (alkolukolla valvottu ajo-oikeus) voidaan myöntää henkilölle, joka on epäiltynä rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta alkoholin takia. Ajokorttiin voidaan ennalta ehkäisevänä toimena liittää ehto alkolukon käytöstä, jos henkilölle ei voida alkoholin jatkuvan väärinkäytön takia myöntää tavallista ajokorttia.  Suomessa ajo-oikeuden terveysvaatimusten mukaan alkoholin jatkuva väärinkäyttö on pääsääntöisesti este ajokorttiluvan myöntämiselle ja peruste ajokortin peruuttamiselle. Liikenneturvallisuusstrategiassa linjataan kansallisesti rattijuopumusten ehkäisyyn liittyvien toimien kehittämistä.

Kansainvälisen tutkijaryhmän esittämiä huomioita ja varaumia vaikutusmekanismeihin: Kiinnijäämisen suuri todennäköisyys ja nopeasti langetettava rangaistus ovat vaikuttavia keinoja rattijuopumuksen vähentämiseen. Ankarat rangaistukset todennäköisesti hidastavat rangaistuksen langettamista ja rangaistuksen saamisen varmuutta. Valvontatoimet ja ajamisen rajoittamistoimet (esimerkiksi ajoluvan peruuttaminen tai alkolukko) ovat tehokkaita toimenpiteitä.

Juomisympäristön muokkaaminen

Paras käytäntö	Hyvä käytäntö	Ei-vaikuttava (tai mahdollisesti haitallinen) käytäntö tai menetelmä	Soveltuvuus Suomeen
	Aggressioiden hallintaa parantava koulutus Anniskelulainsäädännön ja -vaatimusten tehostettu valvonta ja ennakoivat poliisitoimet Kohdennetut poliisitoimet Anniskelupaikkojen työntekijöiden, johtajien ja omistajien juridinen vastuuttaminen Tiettyihin kohderyhmiin kohdistuvat yhteisölliset lähestymistavat	Vastuulliseen anniskeluun opastava koulutus ja anniskelupaikkojen säännöt Toimenpiteet, joilla puututaan urheilutapahtumissa ja festivaaleilla tapahtuvaan juomiseen  Vapaaehtoinen sääntely tai koordinointi	Alkoholilaki ja -asetukset linjaavat toimet, joilla anniskelupaikoissa pyritään minimoimaan humalahaittojen riskejä. Valvontaviranomaiset tukevat ja valvovat säännösten toimeenpanoa. Sanktiot yrittäjille ovat melko harvinaisia, eikä anniskeluyrittäjien tai -työntekijöiden vastuuttaminen esim. asiakkaiden rattijuopumuksesta vastaa suomalaista oikeustodellisuutta.

Kansainvälisen tutkijaryhmän esittämiä huomioita ja varaumia vaikutusmekanismeihin: Arvioidaan yleensä sen perusteella, miten toimenpiteet vaikuttavat välituloksiin (esimerkiksi anniskeluhenkilökunnan tietämykseen ja toimintaan) sekä alkoholin haittavaikutuksiin, kuten rattijuoppouteen ja väkivaltaan, vaikkakin jotkin arvioinnit mittaavat vaikutusta alkoholin kulutukseen tietyissä olosuhteissa.

Varhainen tunnistaminen ja hoito

Paras käytäntö	Hyvä käytäntö	Ei-vaikuttava (tai mahdollisesti haitallinen) käytäntö tai menetelmä	Soveltuvuus Suomeen
	Lyhytneuvonta riskikäyttäjille, joilla ei ole riippuvuutta Käyttäytymisterapiat ja psykososiaaliset terapiat Lääkehoito Vertaistuki	Tietyt pakkohoidon tyypit	Varhaista tunnistamista ja lyhytneuvontaa / mini-interventiota on Suomessa kehitetty ja edistetty terveydenhuollossa pitkäjänteisesti, mutta toimissa on tehostamisen varaa. Menetelmää voisi soveltaa nykyistä laajemmin erilaisissa sote-palveluissa ja toimintaympäristöissä (ml. oppilaitokset).  Käypä hoito ja Palko -suositukset linjaavat alkoholiongelmaisen hoidosta. Päihdehuoltolakien yhdistäminen sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin voi parhaimmillaan tehostaa hoidon saatavuutta, saavutettavuutta, palvelukokonaisuutta ja stigman vähentämistä.

Kansainvälisen tutkijaryhmän esittämiä huomioita ja varaumia vaikutusmekanismeihin: Arviointiperusteena yleensä raittiuden kesto päivinä tai kuukausina, juomisen intensiteetin ja määrän vähentyminen sekä terveyden ja elämänlaadun paraneminen. Kohderyhmänä ovat alkoholin käyttäjät, joilla on riippuvuus tai jotka juovat haitallisesti / riskitasolla, ellei toisin mainita.