Tupakka- ja nikotiinituotteiden puheeksi otto

Tällä sivulla:

Lyhytneuvonta eli mini-interventio

Terveydenhuollon henkilöstön tulee ottaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö puheeksi muun hoidon yhteydessä ja tarjota vieroitushoitoa kaikille sitä haluaville. Keskeinen menetelmä on lyhytneuvonta (mini-interventio), jossa puheeksi oton jälkeen annetaan lopettamiskehotus, arvioidaan tuen tarve ja järjestetään seuranta yksilöllisen tarpeen mukaan.

Lyhyimmillään lyhytneuvonta vie aikaa vain puoli minuuttia. Seuraavat askeleet eivät vaadi erityisosaamista tupakka- tai nikotiiniriippuvuudesta, ja ne on helppo toteuttaa rutiininomaisesti osana perustyötä terveydenhuollossa:

  • Kysy tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä.
  • Anna lopettamiskehotus ja kerro, että lopettamiseen saa tukea ja tuen käyttö auttaa onnistumaan.
  • Ohjaa soveltuvan tuen piiriin varaamalla esimerkiksi soittoaika vieroitushoitajalle tai antamalla mukaan materiaalia.
  • Kirjaa potilastietojärjestelmiin rakenteisesti tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö sekä tehdyt toimenpiteet.

Järjestelmällinen puheeksi otto ja lyhytneuvonta ovat tärkeitä perus- ja erityistason terveydenhuollon palveluissa. Tupakointi on riskitekijä käytännössä kaikissa keskeisissä kansansairauksissa. Näitä sairauksia ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja muistisairaudet. Tupakointi heikentää hoidon tehoa ja lisää leikkauskomplikaatioiden riskiä. Myös muut tupakka- ja nikotiinituotteet ovat terveydelle haitallisia ja aiheuttavat riippuvuutta.

Viiden A:n malli tupakasta vieroituksessa

Puheeksi oton tukena voi käyttää viiden A:n mallia ja motivoivaa keskustelua:


Kuva 1. Mukaelma viiden A:n mallista (Ask, Advice, Assess, Assist, Arrange).

Kysy tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä (Ask)

  • Kysy tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä jokaiselta potilaalta jokaisella käynnillä (vähintään kerran vuodessa). Kirjaa tiedot potilastietoihin.
  • Kysy kuinka paljon poltat tai käytät, oletko yrittänyt lopettaa?
  • Kysy, onko potilas halukas lopettamaan tai onko yrittänyt lopettaa aiemmin?

Kerro, miksi lopettaminen olisi tärkeää (Advice)

  • Näytä, että välität ja olet huolissasi potilaasta.
  • Anna selkeää ja yksilöllistä neuvontaa sekä vahva kehotus tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisesta.
  • "On tärkeää, että lopetat käytön ja voin auttaa sinua siinä."
  • "Lopettaminen on erittäin tärkeää terveytesi kannalta nyt ja tulevaisuudessa."
  • "Lopettaminen on tärkeää sairautesi hoidon onnistumisen kannalta."

Arvioi halukkuus ja sovi lopettamisyrityksestä (Assess)

  • Kysy, mitä potilas itse ajattelee tupakoinnistaan tai muiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstään. Entä minkälaisia ajatuksia ja kokemuksia hänellä on lopettamisesta?
  • Arvioi nikotiiniriippuvuus soveltuvilla testeillä.
  • Mikäli potilas ei ole halukas lopettamaan, voit käyttää keskustelun apuna "viiden R:n" mukaista motivoivaa keskustelua.

Avusta lopettamisyritystä (Assist)

  • Kerro, että olet apuna ja tukena – nyt ja tulevaisuudessa.
  • Sopikaa potilaan kanssa lopettamispäivä.
  • Voit antaa vinkkejä potilaalle tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisen tueksi: esimerkiksi lopettamisaikomuksesta läheisille kertominen ja tupakkatuotteiden hävittäminen kotoa.
  • Keskustele potilaan kanssa mahdollisista haasteista lopettamiseen liittyen ja miettikää, kuinka niistä selvitään.
  • Arvioi lääkehoidon tarve ja keskustele siitä.
  • Ohjaa lopettamisryhmään, sähköiseen tukeen tai muuhun yhteisesti sovittuun tukeen.

Järjestä seuranta (Arrange)

  • Sovi seuraava kontakti mieluiten viikon päähän sovitusta lopetuspäivästä. 
  • Kirjaa käytön määrä ja kesto sekä sopimus lopettamissuunnitelmasta. 
  • Uudet seurantakontaktit sovitaan 1 kuukauden ja 3 kuukauden päähän sovitusta lopettamispäivästä.
  • Seurantavälejä muokataan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Lisätietoa

Nikotiiniriippuvuuden arviointi

Nikotiiniriippuvuuden hoidon tulee perustua arvioon riippuvuuden tasosta. Riippuvuuden arvioinnissa voi käyttää mittarina esimerkiksi Fagerströmin nikotiiniriippuvuustestiä (FTND) tai sen lyhyempää versiota (Heaviness of Smoking Index, HSI). Molemmat testit ovat sopivia käytettäväksi aikuisilla tupakoijilla. Nuuskaa päivittäin käyttäville on saatavilla oma versio tästä testistä.

Nuorilla ja tupakka- ja nikotiinituotteita harvemmin kuin päivittäin käyttävillä nikotiiniriippuvuuden arviointiin voidaan käyttää esimerkiksi Hooked On Nicotine Checklist (HONC) -testiä. Testi havaitsee herkästi ensimmäisten riippuvuuden merkkien ilmaantumisen. Sitä voidaan käyttää kaikissa nikotiinituotteissa, eli myös sähkösavukkeiden päivittäisen tai satunnaisen käytön yhteydessä. Sähkösavukkeita käyttävien nikotiiniriippuvuuden arviointiin ei ole toistaiseksi saatavilla omaa validoitua testiä.

Lisätietoa

Motivoiva keskustelu

Motivoivan keskustelun kautta autetaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettajaa löytämään muutokseen tarvittava motivaatio ja voima. Terveydenhuollon ammattilaisen kannattaa käyttää avoimia kysymyksiä sekä osoittaa empatiaa ja heijastavaa kuuntelua ("Näytät siis ajattelevan, että…", "Sinusta siis tuntuu…koska…", "Jos ymmärsin sinua oikein, niin…").

Ammattilainen tekee kokoavia yhteenvetoja kuulemastaan. Näin ammattilainen vahvistaa tupakoijan uskoa omiin kykyihinsä sekä voimistaa ristiriitaa nykyisen ja toivotun tilanteen välillä.

Motivoivaa keskustelua kannattaa hyödyntää myös, jos asiakas ei ole halukas lopettamaan. Keskustelun apuna voi käyttää esimerkiksi "viiden R:n" menetelmää.


Kuva 2. Viiden R:n menetelmä tupakoinnin lopettamisen tukemisessa.

Lisätietoa

Käytön kirjaaminen

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö tulee kirjata potilaskertomukseen kattavasti. Mikäli asiakas tupakoi tai käyttää nikotiinituotteita, käyntisyykoodina (ICPC2) käytetään koodia P17 Tupakointi. Kirjattavia tietoja ovat myös tiedot kartoituksista ja toimenpiteistä, joita käynnin aikana on tehty, kuten

  • Tupakointistatus (AR/YDIN)
  • IHA11 Tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käytön strukturoitu kartoitus
  • IHA22 Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön mini-interventio.

Tarvittaessa kirjataan myös ICD-10:n mukainen diagnoosi (F17). Yksilöllinen lopettamissuunnitelma kirjataan hoitosuunnitelmaan.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön kartoittamiseen soveltuviin terveydenhuollon tietokomponentteihin on tulossa muutoksia vuoden 2023 aikana. Tämä osio tullaan päivittämään vastaavasti.

Lue lisää käyntisyy- ja diagnoosikoodien kirjaamisesta

Puheeksi otto sosiaalityössä

Sosiaalihuollon palveluita käyttävät tupakoivat usein ja se vaikuttaa kielteisesti heidän terveyteensä ja elinajanodotteeseensa. Sosiaalityössä kannattaa siksi ottaa tupakointi tai muiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö puheeksi asiakkaan kanssa, kannustaa lopettamiseen ja ohjata eteenpäin lopettamisen tukipalveluihin.

Lopettamishalukkuutta usein on, mutta tukea voidaan tarvita erityisesti pystyvyyden tunteen vahvistamiseen ja lopettamisessa auttavien käytännön taitojen vahvistamiseen, kuten repsahtamisen yksilöllisten riskitilanteiden tunnistamiseen ja niihin varautumiseen. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö voidaan ottaa asiakkaan kanssa puheeksi esimerkiksi osana palvelutarpeen arviointia. Asiakkaan kanssa tulisi yhdessä luoda tavoitteet ja selvittää millaista tukea hän tarvitsee sekä ohjata hänet esimerkiksi tupakkavieroitushoitajalle.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisen taloudelliset hyödyt voivat olla tärkeä näkökulma terveydellisten syiden lisäksi. Säännöllisen tupakoinnin kustannukset ovat tupakoivalle tuhansia euroja vuodessa. Vieroituslääkkeistä osa on rajoitetusti Kela-korvattavia ja toimeentulotuen piirissä olevat asiakkaat voivat korvata nikotiinikorvaushoitotuotteita tai reseptilääkkeitä tupakoinnin lopettamiseksi.

Päivitetty: