Muita alueilla toimivia verkostoja

Kuntaa suuremmalla alueella toimii useita verkostoja, jotka kokoavat toimijoita jonkin tietyn sisällön ympärille. Tällä sivulla on esimerkkejä tällaisista verkostoista:

Lisäksi on olemassa monialaisia sisältölähtöisiä alueellisia ryhmiä kuten ravitsemusryhmät, väkivaltaan, kaltoinkohteluun, paloturvallisuuteen, mielenterveyteen, tapaturmiin tai päihdehaittoihin liittyvät ryhmät.
Esimerkkinä Pirkanmaan alueellinen ravitsemustyöryhmä

Järjestöverkostot

Järjestöneuvottelukunta 

Pohjois-Pohjanmaalla toimivan järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on ollut

  1. osallistua aktiivisesti maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun sekä maakunnan aluekehitystyöhön,
  2. järjestötoiminnan näkyväksi ja tunnetuksi tekeminen maakunnassa,
  3. edistää kansalaisten ja järjestöjen osallistumismahdollisuuksia maakunnassa sekä
  4. edistää järjestöjen välistä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin sekä järjestöjen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä.

Lue lisää Pohjois-Pohjanmaa järjestöneuvottelukunnasta (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 

Järjestöyhteistyön tuki

SOSTEn valtakunnallisen koordinaatiohankkeen lisäksi Järjestö 2.0-kokonaisuuteen kuuluu 17 maakunnallista ja 7 digitalisaatiota tukevaa hanketta. Niiden myötä Suomeen syntyy uusi sote-järjestöjen yhteistyörakenne. SOSTEn koordinaatiohanke tukee verkottumista ja vuorovaikutusta neuvonnan, koulutuksen ja viestinnän keinoin.
Lue lisää järjestöverkostoista (SOSTE) 

Maakunnan yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoiden keskustelu-, kehittämis- ja yhteistyöfoorumi, esimerkiksi Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmä JYTRY (Yhteisökeskus)

Järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät myös järjestöjen toimintaedellytykset, kuten kuntien/maakunnan tarjoamat tilat ja järjestöavustukset. Kuntien ja maakuntien järjestöystävällisyyteen liittyvät asiat on koottu Pohjois-Pohjanmaalla kampanjan muotoon. 
Lue lisää Järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaa -kampanjasta (Ihimiset) 
Lue lisää järjestörakenteesta (Ihimiset) 

Elintapaverkostot

Alueellinen liikuntaneuvosto

Maakunnan liiton asettamassa liikuntaneuvostossa ovat edustettuina erilaiset liikuntakulttuurin toimialat, liikunnan kansalaisjärjestöt ja kunnat sekä alueelliset ja kielelliset näkökohdat. Alueellisen liikuntaneuvoston tehtävänä on alueellisen liikunnan ja liikuntapolitiikan kannalta laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittely.
Lue lisää liikuntaneuvostoista (Avi) 
Lue lisää liikunnan aluehallinnosta Liikunnan aluehallinto - hallintohierarkian hiljainen väliporras -selvityksestä (Liikuntatieteellinen seura) 

Ehkäisevän päihdetyön alueelliset verkostot

THL:n ehkäisevän päihdetyön verkostot antavat tukea alueilla tapahtuvalle työlle ja luovat foorumin yhteiskehittämiselle, tiedonvaihdolle ja osaamisen kasvattamiselle. Alueellisia verkostoja on esimerkiksi:

  • Hyvinvointialueilla ehkäisevää päihdetyötä koordinoiville ja suunnitteleville asiantuntijoille 
  • Kunnissa ja alueilla paikallisen päihdepolitiikan toimeenpanoa ja ns. PAKKA-työtä koordinoiville 
  • Varhaista tunnistamista ja tukea sosiaali- ja terveyspalveluissa kehittäville.

Lue lisää ehkäisevän päihdetyön verkostoista (THL.fi)

Kulttuurihyvinvointiverkostot

Taikusydän-alueverkostot

Taikusydän-toiminta jalkautuu alueille yhdeksän alueverkoston avulla, jotka toimivat yhdentoista maakunnan alueella. Alueverkostot kehittävät ratkaisuja taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksiä hyödyntävien palveluiden pysyvään rahoittamiseen ja tuottamiseen. 
Lue lisää Taikusydämen alueverkostoista (Taikusydän) 

Maakunnallinen verkosto, esimerkkinä Itä-Suomen Hyvinvointivoimala (VOIMALA)

Itä-Suomen Hyvinvointivoimala (VOIMALA) on yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on kehittää kulttuurin mahdollisuuksia hyödyntäviä hyvinvointipalveluja ja siihen liittyvää moniammatillista osaamista sekä uutta liiketoimintaa.
Lue lisää hyvinvointivoimalasta (Itä-Suomen hyvinvointivoimala)

Maankäyttöön ja elinympäristöön liittyvät verkostot

Ympäristöpoliittinen neuvottelukunta

Kymenlaakson Liitossa on toiminut maakuntahallituksen asettama ympäristöpoliittinen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan toiminnan tarkoitus on edistää vuoropuhelua eri maakunnallisten toimijoiden välillä. Neuvottelukunta edistää kestävää kehitystä maakunnallisessa kehittämistyössä ja aluesuunnittelussa. Lisäksi se osallistuu tarpeen mukaan myös ympäristövaikutusten arviointiprosessiin. 
Lue lisää ympäristöpoliittisesta neuvottelukunnasta (Kymenlaakson Liitto)  

Maakuntakaavoituksen neuvottelukunta

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla toimiva neuvottelukunta kokoaa kuntien ylintä johtoa ja maankäytön suunnittelijoita.
Lue lisää maakuntakaavoituksen neuvottelukunnasta (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 

Osallisuusverkostot

Esimerkkejä maakunnan osallisuusverkostoista

Keski-Suomessa toimii maakunnallinen osallisuusverkoston foorumi, joka on tarkoitettu kaikille keskisuomalaisille, jotka haluavat kehittää maakunnan asukasosallisuutta. Foorumilla keskustelevat niin ammattilaiset, järjestöt, hanketoimijat, päättäjät ja kehittäjät yhdessä asukkaiden kanssa.

Etelä-Pohjanmaan Aktiivisen Kohtaamisen Foorumissa kokeillaan uusia osallistumisen tapoja liittyen sote-palveluiden kehittämiseen ja puntaroimiseen. Foorumin toimintaa ohjaavat Etelä-Pohjanmaan innoagentit.

SOKRA-koordinaatio: Heikoimmassa asemassa olevien osallisuus

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra tukee Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjan 5 hankkeita. Hankkeet edistävät heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta. 
SOKRAn alueellisten verkostojen yhteystiedot

Työllisyyteen ja koulutukseen liittyvät verkostot

Työhyvinvointiverkosto

Alueelliset työhyvinvointiverkostot toimivat työpaikkojen työhyvinvointitoimijoiden ja asiantuntijoiden yhteistoiminnallisina keskustelun ja kohtaamisen paikkoina. Verkostoissa kehitetään työpaikkojen työhyvinvointitoimintaa huomioimalla alueelliset erikoispiirteet, kehittämistarpeet ja toiveet.
Lue lisää yhtenäisestä terveydenhuollon palvelukokonaisuudesta työikäiselle (Työterveyslaitos) 

ELO-ryhmä

ELO-ryhmät ovat monialaisia yhteistyöfoorumeja, joiden tehtävänä on kehittää laadukasta elinikäistä ohjausta, koordinoimalla ja kehittämällä asiakkaille tarjottavien palvelujen kokonaisuutta. Mukana ryhmissä ovat mm ELY-keskukset, TE-toimistot, aluehallintovirastot, oppilaitokset, kunnat ja muut mahdolliset tahot.
Lue lisää ELO-ryhmistä (Peda.net) 

Turvallisuuteen liittyvät verkostot

Alueellinen valmiustoimikunta

Nykyisten AVIen johdolla toimii alueellisia valmiustoimikuntia, jotka pääasiassa käsittelevät valmius- ja varautumisasioita, mutta myös turvallisuussuunnittelua.

Lapin turvallisuusverkosto

Turvallisuutta on kehitetty laaja-alaisena verkostoyhteistyönä koko Lapin alueella. Lapin malliin sisältyy myös Arjen turvaa -toimintamallin, joka on olennainen osa näitä hyviä käytäntöjä.
Uudenlainen alueellinen turvallisuustyö - Case: Lappi Sisäisen turvallisuuden portaalissa (Tuovi, pdf 1,1 Mt)

Lue lisää

Zitting J, Joensuu M, Puustinen A. Kunnat ja verkostot - himmeleitä, härveleitä ja hässäkkää. Teoksessa Lammintakanen J, Laulainen S. Kohti vaikuttavaa päätöksentekoa ja johtamista hyvinvointipalveluissa. 2018, Itä-Suomen yliopisto.

Päivitetty: