Kansallinen uhritutkimus

Suomalaisille tapahtuu paljon seurauksiltaan lieviä tapaturmia. Vuonna 2017 toteutetussa  kansallisessa uhritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten tapaturmien ja väkivallan uhriksi joutumista.  Fyysisen vamman aiheuttaneita tapaturmia tapahtui yli 1,5 miljoonaa. Yli puolessa itse raportoiduista tapaturmista ei tarvittu hoitokontaktia terveydenhuoltoon.

Yleisimmät tapaturmatyypit olivat 

• kotitapaturmat (396 000 loukkaantunutta)
• liikuntavammat (334 000)
• työtapaturmat (218 000)
• muut vapaa-ajan tapaturmat (169 000) 
• liikennetapaturmat (41 000). 

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmia oli lähes 80 % raportoiduista tapaturmista. 

Liikuntavammat olivat yleisimpiä 20–34-vuotiailla, kun taas kotitapaturmat olivat yleisimpiä iäkkäillä. Miehillä liikuntavammat ja kotitapaturmat olivat lähes yhtä yleisiä, kun taas naisilla kotitapaturmat olivat liikuntavammoja yleisempiä. Kotitapaturmista 52 % tapahtui naisille ja 48 % miehille. Liikuntavammoista 42 % tapahtui naisille ja 58 % miehille. 

Tutkimuksen toteutus

Kansallinen uhritutkimus on viimeksi toteutettu vuonna 2017.  Väestökyselyt tehtiin osana Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus -tutkimusta (ATH). Niissä kysyttiin vastausajankohtaa edeltäneiden 12 kuukauden aikana sattuneista tapaturmista ja väkivallasta.

Tutkimus koskee 20 vuotta täyttänyttä väestöä, joka ei asu laitoksissa.

Kyselyyn vastasi noin 7000 henkilöä. Vastaamisosuus oli 47 prosenttia. Tulokset esitetään väestötasolle nostettuina lukumäärinä.

Aikaisemmat tutkimukset on tehty erillisinä, vain tapaturmia ja väkivaltaa kartoittavina kyselyinä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997, 2003, 2006 ja 2009.

Lue lisää

Suomalaiset tapaturmien uhreina 2017. Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia.