Tartunnanjäljityksen kulku

Klikkaa kuva suuremmaksi (pdf 1Mt) 

Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen käynnistäminen erikoissairaanhoidossa

Tartunnanjäljitys aloitetaan, kun sairastuneella todetaan tartuntavaarallinen tuberkuloosi. Tällaisiksi katsotaan keuhkotuberkuloositapaukset, joissa altistumiset jaotellaan suuren ja pienen tartuntariskin tilanteisiin.

Värjäyspositiiviselle keuhkotuberkuloosille altistuminen katsotaan tartuntariskiltään suureksi. Värjäysnegatiivisessa keuhkotuberkuloosissa tartuntariski on suuri vain silloin, kun ontelo näkyy natiivi-THX-rtg:ssä. Pelkästään tietokonetomografiakuvassa näkyvä ontelo ei ole riittävä. 

Keuhkojen ulkopuolisissa tautitapauksissa jäljitys tehdään, kun tautipesäkkeen eritteen värjäys todetaan positiiviseksi ja eritteestä on muodostunut ilmaan aerosolia. 

Jäljitys ovat tarpeen myös silloin, kun tartuttavaksi arvioitu tauti tulee ilmi potilaan ruumiinavauksessa. 

Tartunnan lähdettä on hyvä miettiä aina, erityisesti silloin, kun lapsella on todettu tuberkuloosi, tai kun nuorella aikuisella sairastumisen taustalla epäillään hiljattain saatua tartuntaa.

Tartunnanjäljityksen edellytyksenä on, että tuberkuloosi on mikrobiologisesti varmennettu. Jos hengitysteiden eritenäytteen värjäys on positiivinen, jäljitys käynnistetään, kun samasta yskösnäytteestä tehty nukleiinihapon osoitustesti (TbNhO) on positiivinen ja siten ympäristön mykobakteeri on suljettu pois.

Värjäysnegatiivisessa keuhkotuberkuloositapauksessa jäljitys voidaan käynnistää ennen viljelyvarmistusta, jos TbNhO on positiivinen tai taudista on vahva epäily ja aloitetaan lääkehoito. 

Tartunnanjäljitystä ei jatketa, jos eritenäytteen tuberkuloosiviljely jää negatiiviseksi. Tartuttavuusaika määritellään potilaan hengitystieoireiston keston mukaan.

Tartunnanjäljityksen aloituksesta vastaa hoitava lääkäri

Erikoissairaanhoidossa hoitava lääkäri on ensisijaisesti vastuussa tuberkuloosiin sairastuneen potilaan tartunnanjäljityksen aloituksesta. Lääkäri myös ohjaa hoitajien tekemiä potilaiden haastatteluja. 

Parhaiten prosessi onnistuu nimeämällä tuberkuloosipotilaita hoitavissa yksiköissä jäljitykseen koulutetut ja vastuutetut sairaanhoitajat, mielellään kaksi hoitajaa yksikköä kohden. 

Jäljitys käynnistetään viikon kuluessa tapauksen toteamisesta.

Klikkaa kuva suuremmaksi (pdf 1 Mt)

Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen kulku

Jäljitystoimet määräytyvät alkutilanteen tartuntariskin mukaisesti. Jatkotoimet toteutetaan altistuneiden sairastumisriskin perusteella.

Tartuttavuus on suurinta värjäyspositiivisessa keuhkotuberkuloosissa. Suurimmassa tartuntariskissä ovat samassa perhepiirissä asuvat. Suurin sairastumisvaara on tartunnan saaneilla alle 5-vuotiailla rokottamattomilla lapsilla, joilla tauti voi myös herkemmin kehittyä vaikeaksi (yleistynyt tauti tai aivokalvotulehdus). 

Jäljitystoimien käynnistyessä täytetään tartunnanjäljityslomake: 

• Tartunnanjäljityslomakkeen täyttää aina terveydenhuollon ammattilainen, ei potilas. 
• Lääkäri täyttää lomakkeen ensimmäisen sivun, jossa kartoitetaan tartuttavaa tuberkuloosia sairastavan potilaan sairastumistiedot ja tartuttavuusaika. 
• Tehtävään koulutettu erikoissairaanhoidon hoitaja haastattelee potilaan tarvittaessa useamman kerran sekä kirjaa altistamispaikat ja altistuneet sekä heidän yhteystietonsa lomakkeille. 
  Lomake 1. Tuberkuloosipotilaan tiedot ja altistuneiden listaus (pdf 142 kt)

Tartunnanjäljityksessä kartoitettavat henkilöt

Tartunnanjäljityksessä kartoitetaan kaikki samaan perhepiiriin kuuluvat henkilöt ja työntekijät, jotka ovat osallistuneet tartuttavaa aerosolia tuottavaan riskitoimenpiteeseen ilman asianmukaista hengityksensuojainta (FFP2/FFP3). Perhepiiriin katsotaan kuuluviksi myös eri taloudessa asuvat isovanhemmat, jos he ovat olleet tiiviisti tekemisissä ydinperheen kanssa.

On tärkeää, että erikoissairaanhoidosta ohjataan heti alussa altistuneet alle kouluikäiset lapset kiireellisenä arvioon lastentautien poliklinikalle, puhelimitse ja/tai lähetteellä. 

Jos tartuttavaa tuberkuloosia sairastava potilas on ollut yhtäjaksoisesti yli 8 tuntia kestäneellä lennolla, hoitava yksikkö ilmoittaa lentotiedot THL:n tartuntatautilääkärille puhelimitse p. 029 524 8557. THL käynnistää lennosta kotimaiset ja kansainväliset selvitykset. 

Muut altistuneet kartoitetaan huomioiden:

• potilaan tartuttavuusaika
• altistumistilan koko
• altistuneiden ikä 
• kumulatiivinen altistumisaika.

Terveydenhuollon yksiköissä altistuneiden jäljitys

Jos tuberkuloosipotilas on altistanut muita potilaita ja/tai työntekijöitä terveydenhuollon yksikössä, esimerkiksi päivystyspoliklinikalla tai vuodeosastolla, tartunnanjäljityksen tehnyt hoitaja ilmoittaa altistuksesta kyseisen yksikön osastonhoitajalle. 

Osastonhoitaja yhdessä esimerkiksi hygieniahoitajan ja työterveyshuollon hoitajan kanssa kartoittaa altistuneet potilaat ja työntekijät kuvan Tartunnanjäljityksen kulku mukaisesti.
Tartunnanjäljityksen kulku (pdf 1 Mt)

Jos keuhkotuberkuloosipotilas on värjäysnegatiivinen eli tartuntariski on pieni, arvioidaan aina tapauskohtaisesti, vaatiiko hänelle tehty riskitoimenpide tartunnanjäljityksen vai ei. 

Riskitoimenpiteitä ovat muun muassa elvytys, intubaatio, tuettu ventilaatiohoito, bronkoskopia, hengitysfysioterapia, indusoitu yskösnäytteiden otto, hengitysteiden liman imeminen, obduktio, spirometria ja hammashoito.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä altistuneet potilaat ja työntekijät kirjataan samalle tartunnanjäljityslomakkeelle kuin muutkin altistuneet. Lomakkeeseen kirjataan myös altistuneen työntekijän seuranta omassa työterveyshuollossa. Altistuneiden työntekijöiden henkilö- ja altistumistiedot ilmoitetaan myös heidän omaan työterveyshuoltoonsa.
Altistuminen työssä

Täytetyt tartunnanjäljityslomakkeet toimitetaan

• Potilaan kotikunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille ja/tai hoitajalle, jotka täydentävät altistuneiden listaa saamillaan lisätiedoilla ja toteuttavat jatkotoimet. Lisätietoa: 
  Altistuneiden tutkimus ja seuranta: Kouluikäiset ja aikuiset tutkitaan perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa
• Sairaanhoitopiirille paikallisesti sovitun käytännön mukaisesti joko tartuntataudeista vastaavalle lääkärille tai tartunnanjäljityksestä vastaavaan yksikköön, joka pitää altistuneiden henkilöiden rekisteriä ja seuraa jäljitystoimien toteutumista alueellaan (Tartuntatautilaki 39 §). 

  
Klikkaa kuva suuremmaksi (pdf 1 Mt) 

Tuberkuloosipotilaita hoitavissa yksiköissä on tärkeää olla alueensa kuntien tartuntatautilääkäreiden ja -hoitajien ajantasaiset yhteystiedot. 

Muut toimenpiteet

Erikoissairaanhoidon lääkäri tai hoitaja kirjaa potilaan sairauskertomukseen tai hoito-osioon tiedon tehdystä tartunnanjäljityksestä ja potilaan altistamisajasta. 

Jos potilaan M. tuberculosis -kannan lääkeherkkyysmäärityksessä todetaan resistenssi jollekin tuberkuloosilääkkeelle tai aiheuttajaksi varmistuu ympäristön mykobakteeri, hoitava yksikkö ilmoittaa tiedon sairaanhoitopiirin ja potilaan kotikunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille sekä tarvittaessa lastentautien poliklinikalle.